Akateemiset Naiset tekevät vaikuttamistyötä useassa YK-järjestössä

 

Mietitkö, mtä Akateemiset Naiset puuhaavat maailmalla? Tilaa itsellesi maailmanjärjestömme Graduate Women International, GWI:n uutiskirje ja kuulet säännöllisesti 60 jäsenmaan kuulumisia sekä GWI:n vaikuttamistyöstä YK:ssa. ‪

Akateemisilla Naisilla on edustus YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOCissa, kansainvälisessä työjärjestö ILOssa sekä kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescossa. Maailmanjärjestömme Graduates Women International, GWI:n (aikaisemmin International Federation of University Women, IFUW) edustajat ovat vapaaehtoisina toimivia maajärjestöjen jäseniä, jotka asuvat lähellä YK:n toimipaikkoja Keski-Euroopassa ja New Yorkissa. YK-järjestöjen lisäksi maailmanjärjestömme edustajat pääsevät joihinkin maailmankauppajärjestö WTOn kokouksiin. Lisäksi Geneven tiimimme seuraa ihmisoikeusneuvoston (Human Rights Council) toimintaa.

Edustajillamme on omat vastuualueensa, joista he raportoivat GWI:lle. Esimerkiksi Unescon seuranta on Pariisissa jaettu mm. aikuiskoulutukseen, Koulutus kaikille – ja teknologia ja luonnontieteet (STEM) -teemoihin.

Meillä on sananvaltaa myös New Yorkissa, jossa toimii kaksi naisten kannalta hyvin merkittävää YK-toimijaa, naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista ajava CEDAW (Committee on the Elimination of Discrimination against Women) sekä naisten asemaa käsittelevä CSW (Commission on the Status of Women). CSW:n vuosittainen kokous kerää New Yorkiin valtioiden ja kansalaisjärjestöjen delegaatioita. CSW-kokouksen yhteydessä järjestetään myös jokavuotinen Helvi Sipilä-seminaari, jonka idea syntyi SANL-FKAF:ssa yli kymmenen vuotta sitten.

Maailmanjärjestömme GWI:n viimeisin webinaari 9.2.2016 käsitteli CSW-kokousta. Voit tutustua webinaarikalvoihin täällä. Akateemisten Naisten edustajat seuraavat YK:n toimielimiä, kirjoittavat GWI:n verkkosivuilla julkaistavia raportteja ja ennen kaikkea pyrkivät ajamaan meille tärkeitä asioita YK:ssa. Myös jokaisella SANL-FKAF:n jäsenellä on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa suoraan globaaliin tasa-arvo- ja koulutuspolitiikkaan. Kuka tahansa jäsenistämme voi ottaa yhteyttä YK-edustajiimme ja pyytää heitä kiinnittämään huomiota toivomaansa kysymykseen YK:ssa.

 

Mikä on Helvi Sipilä -seminaari?

Helvi Sipilä -seminaari järjestetään vuosittain New Yorkissa oheistapahtumana YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) kokouksessa. Aloite seminaarin järjestämiseen tuli vuonna 2005 Liiton silloiselta kansainvälisten asioiden koordinaattorilta Leena-Maija Laurénilta. Liiton yhteistyökumppaneina järjestelyissä toimivat Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS ry, NNKY-liitto sekä Suomen UN Women.

Maaliskuussa 2016 seminaari järjestetään jo 11. kertaa. Seminaarin aiheena on Women at the Heart of Peace and Security.

Useimmat CSW-kokouksen oheistapahtumista ovat kaikille avoimia, kansalaisjärjestöjen järjestämiä tapahtumia. Viralliseen CSW-kokoukseen kansalaisjärjestöjen edustajat pääsevät mukaan ainoastaan jäsenvaltioiden tai ECOSOCin delegaatioissa. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut CSW-kokouksiin Akateemisten Naisten maailmanjärjestön kokousdelegaatioissa. Vuonna 2015 Liittoa kokouksessa edusti kansainvälisten asioiden komitean jäsen Niini Vartia-Paukku.

 

Tärkeitä naisten asemaan vaikuttavia kansainvälisiä sopimuksia

CEDAW 1979

Ns. CEDAW-sopimus (Committee on the Elimination of Discrimination against Women) on YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävä yleissopimus, joka hyväksyttiin vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. CEDAW-sopimusta valvotaan kansallisten raporttien avulla. Yleissopimus on osa kansainvälistä ihmisoikeussopimusverkostoa, ja se on ollut esikuvana myös Suomen tasa-arvolaille.

CEDAW-sopimukseen hyväksyttiin vuonna 1999 lisäpöytäkirja, jolla henkilöille ja henkilöryhmille luotiin oikeus tehdä valituksia erilliselle CEDAW-komitealle. Suomi ratifioi pöytäkirjan ensimmäisten valtioiden joukossa joulukuussa 2000. Käytännössä valitusoikeutta ei ole kuitenkaan Suomessa hyödynnetty. Todennäköisesti siksi, että CEDAW-sopimusta ja tätä valitusmahdollisuutta ei tunneta Suomessa kovin laajalti. (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö)

CEDAW-komitea on kiinnittänyt toistuvasti huomiota Suomessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Viimeksi keväällä 2014 komitea pyysi Suomelta erillistä lisäselvitystä väkivaltakysymyksestä jo kahden vuoden päästä eli ennen vuoden 2018 seuraavaa virallista kuulemista. CEDAW-komitean Suomea koskevat päätelmät ja suositukset löytyvät täältä. Ne on julkaistu myös suomeksi ja ruotsiksi.

 

Istanbulin sopimus 2011

Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) tulee Suomen osalta voimaan 1.8.2015.

Istanbulin sopimus on ensimmäinen eurooppalainen naisia koskeva ihmisoikeussopimus. Sen tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen teoistaan edesvastuuseen. Lisäksi sopimuksen tavoitteena on edistää kaikkien naisiin kohdistuvan syrjinnän muotojen poistamista sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa.

Istanbulin sopimuksessa tarkastellaan naisiin kohdistuvaa ja perheväkivaltaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimuksen päämäärien toteuttaminen edellyttää kattavia, kokonaisvaltaisia ja koordinoituja poikkihallinnollisia toimintaohjelmia. Sopimuksen tavoitteena on myös tukea ja auttaa lainkäyttöviranomaisia ja järjestöjä toimimaan tehokkaasti yhteistyössä yhtenäisen lähestymistavan omaksumiseksi pyrittäessä poistamaan naisiin kohdistuvaa sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.

 

Pekingin julistus ja toimintaohjelma 1995

YK:n neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä, jossa hyväksyttiin julistus ja toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa sovittiin naisten ja tyttöjen vapauden ja oikeuksien turvaamisesta. Toimintaohjelma muun muassa asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen, oikeuden koulutukseen, naisten osallistumisen päätöksentekoon ja saman palkan samanarvoisesta työstä.

Ulkoasiainministeriö on laatinut Pekingin toimintaohjelman kansallisen arviointiraportin, ja Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) koordinoi Suomen kansalaisjärjestöjen Peking +20-rinnakkaisraportin kokoamista. Raportti valmistui loppuvuodesta 2014, ja SANL-FKAF kertoi raportin Naiset ja koulutus -osiossa maahanmuuttajien koulutuksesta sekä ihmisoikeuksista opetussuunnitelmissa.

Edellinen varjoraportti julkaistiin vuonna 2010 nimellä Paluu Pekingiin. Nyt. Sukupuolten tasa-arvon tila Suomessa 2010.

 

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 31.10.2000 yksimielisesti päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus. Tuon päätöslauselman tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa. Käänteentekevää dokumentissa on se, että naisia ja tyttöjä ei nähdä pelkästään uhreina vaan myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus osallistua rauhanrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn.

Suomen 1325-verkosto on vuonna 2006 perustettu avoin verkosto, johon kuuluu ihmisoikeus- ja tasa-arvotyötä tekeviä järjestöjä sekä konfliktintutkijoita Suomen eri yliopistoista. Verkoston toimintaa hallinnoi Suomen UN Women. SANL-FKAF liittyi verkoston jäseneksi kesällä 2013. Verkoston tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus toimeenpanoa Suomessa. Verkosto seuraa Suomen kansallisen 1325-toimintaohjelman toteuttamista sen toimeenpanosta vastuussa olevissa ministeriöissä, kartoittaa aihepiiristä tehtyjä tutkimuksia ja levittää niitä sekä järjestää 1325-aiheista koulutusta kansalaisjärjestötoimijoille.

Verkoston seuraava seminaari järjestetään Helsingissä 30.11.2015.

 

Suomi YK:n ihmisoikeustarkastelussa 2012

Suomi sai vuoropuhelussa YK:n jäsenmailta yhteensä 78 suositusta kansallisen ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Vuoropuhelusta laaditun tarkasteluraportin hyväksymisen yhteydessä 25. toukokuuta Suomi ilmoitti hyväksyvänsä 51 suositusta ja hylkäävänsä yhden suosituksen. Tutkittavaksi otettiin 26 suositusta.

 

Lisätietoja:

CIR Marita Salo (maritasalo123(a)gmail.com)

 

Sivua on viimeksi päivitetty 9.2.2016