Säännöt

 

Säännöt ja jäsenyyskriteerit – ongelmia, kysymyksiä? Ks. Jäsensivut > Säännöt.

 

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n säännöt
14.10.2006
Muutos rekisteröity 22.3.2007
Muutos rekisteröity 9.4.2009
Muutos rekisteröity 30.9.2010
Muutos rekisteröity 28.1.2013
Muutos rekisteröity 4.8.2014
Muutos rekisteröity 14.3.2016

 

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä Liitoksi.

Liitto kuuluu jäsenenä Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon (Graduate Women International, GWI).

 

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 §

Liiton tarkoitus on akateemisten naisten työuran, aseman ja tasa-arvon edistäminen. Liiton tarkoitus on myös toimia akateemisten naisten yhdyssiteenä, tukea heidän tieteellistä työtään ja asiantuntijuuttaan sekä kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan yhteiskunnassa yhteiskunnan kaikilla aloilla.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto järjestää esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Liitto osallistuu akateemisten naisten asemaa ja tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin.

Liitto voi toimia aloitteentekijänä ja lausunnonantajana julkisen elämän kaikilla aloilla ja erityisesti akateemista koulutusta koskevissa asioissa. Liitto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Liitto tukee muista kulttuureista tulevien korkeakoulutettujen naisten verkostoitumista ja sijoittautumista suomalaiseen työelämään. Lisäksi Liitto toimii muista kulttuureista tulevien naisten kotoutumisen ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

Liitto myöntää apurahoja ja toimii välittäjänä jäsenyhdistysten jäsenten hakiessa kansainvälisiä apurahoja.

Liitto on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoja ja testamentteja sekä varojensa kartuttamiseksi toimeenpanemaan juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä hankittuaan asianomaisen luvan.

 

Jäsenet

4 §

Liiton jäseniksi voivat päästä rekisteröidyt akateemisten naisten muodostamat suomen- ja ruotsinkieliset paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistystä perustettaessa on perustamiskirja sääntöehdotuksineen alistettava Liiton keskushallituksen hyväksyttäväksi.

Liiton henkilöjäseneksi voi liittyä, jos paikkakunnalla ei toimi Suomen Akateemisten Naisten Liiton – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n jäsenyhdistystä.

Liiton kannatusjäsen voi olla rekisteröity yhdistys, muu oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö.

5 §

Paikallisyhdistyksen ja Liiton jäseneksi voi päästä jokainen Suomessa asuva nainen, joka on Suomessa suorittanut akateemisen tutkinnon jossakin yliopistossa tai korkeakoulussa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa tai ulkomailla suorittanut Akateemisten Naisten Kansainvälisen Liiton hyväksymän tutkinnon.

Akateemisiksi loppututkinnoiksi katsotaan ne tutkinnot, jotka Liiton keskushallitus on päätöksellään hyväksynyt tällaisiksi tutkinnoiksi.

Paikallisyhdistyksen ulkojäseneksi on oikeutettu pääsemään jokainen Suomessa oleskeleva Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsen.

Liiton henkilöjäsenellä ja yhdistyksen ulkojäsenellä ei ole äänivaltaa eikä heitä voida valita Liiton keskushallitukseen eikä Liiton toimikuntiin.

Paikallisyhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää kukin paikallisyhdistys.

Keskushallitus hyväksyy Liiton henkilöjäsenet ja kannatusjäsenet hakemuksesta.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 §

Liitto voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan Liiton keskushallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3) edustajien käyttämistä äänistä Liiton kokouksessa kannattaa ehdotusta. Liitolla voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.

7 §

Liiton yhteisiin menoihin on jokaisen siihen kuuluvan paikallisyhdistyksen sekä Liiton jokaisen henkilöjäsenen osallistuttava. Paikallisyhdistys suorittaa jäsenmääränsä mukaisen maksun. Maksun suuruuden jäsentä kohden ja erikseen Liiton henkilö- ja kannatusjäsentä kohden määrää Liiton vuosikokous seuraavaa tilivuotta varten. Kuluvan vuoden jäsenmaksu on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä.

 

Kokoukset

8 §

Liitolla on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous. Ylimääräinen kokous pidetään, kun keskushallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti keskushallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.

Liiton varsinainen tai ylimääräinen kokous voidaan pitää muuallakin kuin Liiton kotipaikkakunnalla.

 

Vuosikokous

9 §

Liiton kokoukseen voidaan osallistua keskushallituksen tai Liiton kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla erikseen kokouksen päättämässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Liiton vuosikokous pidetään marraskuun loppuun mennessä ja siinä

esitetään:
– tilinpäätös, joka käsittää keskushallituksen toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen
– tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio
– ehdotus paikallisyhdistysten, kannatusjäsenten ja henkilöjäsenten Liitolle suoritettavaksi jäsenmaksuksi

päätetään:
– tilinpäätöksen vahvistamisesta
– vastuuvapauden myöntämisestä keskushallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarviosta
– paikallisyhdistysten, kannatusjäsenten ja henkilöjäsenten Liitolle suoritettavasta jäsenmaksusta
– kokouskutsutavasta sääntöjen 11 §:n puitteissa ja muiden asioiden tiedottamisesta paikallisyhdistyksille
– tarpeellisiksi katsomiensa toimikuntien asettamisesta

valitaan:
– keskushallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
– tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille varahenkilöt

käsitellään:
– keskushallituksen esittämät muut asiat
– paikallisyhdistysten ja Liiton kunniajäsenten Liiton keskushallitukselle viimeistään elokuun loppuun mennessä kirjallisesti esittämä asia, jos enemmistö edustajien antamista äänistä hyväksyy asian käsiteltäväksi.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalit on toimitettava suljetuin lipuin, jos äänivaltainen edustaja sitä vaatii.

 

Vaalit

Keskushallituksen jäsenet valitaan enemmistövaalilla siten, että valituiksi tulevat ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Liiton keskushallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan enemmistövaalilla, jossa valituksi tulevien on saatava yli puolet annetuista äänistä.

Keskushallituksesta erovuorossa olevat puheenjohtajat ja jäsenet sekä tieto, ketkä voidaan valita uudelleen, ilmoitetaan helmikuun loppuun mennessä jäsentiedotteella paikallisyhdistyksille.

Paikallisyhdistysten tulee toimittaa kirjallisesti tiedot ehdokkaistaan Liiton toimistoon 1.9. mennessä. Ehdotukseen tulee liittää ehdokkaan tai ehdokkaiden esittely sekä hänen/heidän kirjallinen suostumuksensa ehdokkuuteen.

Tiedot ehdokkaista ja heidän henkilöesittelynsä erityisosaamisineen julkaistaan kuukautta ennen vuosikokousta jäsentiedotteella paikallisyhdistyksille. Ehdokkaat ilmoitetaan vuosikokouksen esityslistassa. Kokouksessa voidaan esittää uusia ehdokkaita.

 

Kokousedustus ja kokouksista tiedottaminen

10 §

Liiton kokouksiin on siihen kuuluvilla paikallisyhdistyksillä oikeus lähettää kokouksissaan jäsenistä valittu edustaja tai edustajia käyttämään paikallisyhdistyksen äänivaltaa. Kunkin paikallisyhdistyksen äänimäärä määräytyy sen jäsenluvun mukaan siten, että kukin alkava kymmenluku oikeuttaa yhteen ääneen. Tällöin luetaan jäseniksi vain ne, joiden puolesta paikallisyhdistys on suorittanut Liitolle vuosikokousta edeltäneen vuoden jäsenmaksun. Henkilöjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

11 §

Liiton kokouksista tiedotetaan jäsenille joko jäsentiedotteella tai sähköpostilla. Liiton vuosikokouksesta tiedotetaan vähintään kuukautta ja muista kokouksista vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

 

Keskushallitus

12 §

Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa keskushallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä yhdeksän muuta jäsentä. Keskushallituksen jäsenten on oltava Suomen kansalaisia sekä kuuluttava johonkin paikallisyhdistykseen.

Keskushallituksen puheenjohtajat ja jäsenet valitaan Liiton vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajista on kunakin vuonna erovuorossa yksi, jäsenistä kolme. Sama henkilö voi yhtäjaksoisesti toimia samassa tehtävässä keskushallituksessa enintään kaksi kolmivuotiskautta. Sellaisen keskushallituksen jäsenen tilalle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään, voidaan kesken toimikautta valita Liiton kokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida edellä mainittua kahden kolmivuotiskauden enimmäismäärää laskettaessa.

Molempien kieliryhmien tulee olla edustettuina keskushallituksessa (vrt. § 4 ja 5). Ellei ruotsinkielistä edustajaa löydy, tämän tilalle valitaan suomenkielinen edustaja.

13 §

Keskushallitus valitsee sihteerin ja rahastonhoitajan keskuudestaan tai keskushallituksen ulkopuolelta. Keskushallitus voi asettaa avukseen toimikuntia ja valita niiden puheenjohtajat ja jäsenet. Kansainvälisten asiain komitean puheenjohtajan tulee olla keskushallituksen jäsen.

Keskushallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai keskushallituksen kahden jäsenen sitä heiltä vaatiessa. Kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään kuusi jäsentä joku puheenjohtajista mukaan luettuna.

Keskushallitus voi tarvittaessa kokoontua tietoverkossa tai sähköisiä välineitä käyttäen.

Äänestettäessä äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee asian.

 

Nimen kirjoittaminen

14 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja, kukin heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

 

Yhteys Akateemisten Naisten Kansainväliseen Liittoon

15 §

Liiton kansainvälinen komitea valmistelee keskushallitukselle kansainvälisten suhteiden koordinaattorin (CIR) esityksestä Akateemisten Naisten Kansainvälisen Liiton toimesta käsittelyyn tulevat asiat. Yhteyksiä kansainväliseen liittoon hoitaa CIR yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Liiton kansainväliseen komiteaan kuuluu itseoikeutettuna jäsenenä Liiton puheenjohtaja.

Akateemisten Naisten Kansainvälisen Liiton (Graduate Women International, GWI) kokouksissa Suomen Akateemisten Naisten Liittoa edustavat Liiton keskushallituksen valitsemat edustajat.

 

Toiminta- ja tilivuosi

16 §

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Paikallisyhdistysten on maaliskuun loppuun mennessä lähetettävä toimintakertomuksensa Liiton keskushallitukselle.

Rahastonhoitajan on toimitettava edellisen vuoden tilinpäätösaineisto tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa keskushallitukselle huhtikuun loppuun mennessä.

 

Sääntöjen muuttaminen

17 §

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä Liiton varsinaisessa kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Ehdotuksesta Liiton sääntöjen muuttamiseksi on kokouskutsussa mainittava.

 

Liiton purkaminen

18 §

Päätös Liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toinen on varsinainen kokous, ja joiden välillä on vähintään kuukausi. Liitto katsotaan puretuksi, jos kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on purkamista puoltanut. Ehdotuksesta Liiton purkamiseksi on kokouskutsussa mainittava.

19 §

Liiton purkautuessa päätetään purkamiskokouksessa Liiton varojen käytöstä. Varat liitetään Suomen Kulttuurirahastossa olevaan Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n nimikkorahastoon tai ne on käytettävä muulla tavoin näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen.

 

 

Sivua on viimeksi päivitetty 26.5.2016