10.12.2019

Tutkimus: Segregaation purku edellyttää valtakunnallisesti koordinoituja toimia

Enää alle yhdeksän prosenttia suomalaisista naisista ja miehistä työskentelee ns. tasa-ammateissa (Tilastokeskus 2017). EU:ssa sijoitumme segregaatiotilastossa sijalle 22. Vahva eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin alkaa jo varhaisista koulutusvalinnoista.

Tänään 10.12.2019 julkaistussa Nuorisotutkimusverkoston sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttamassa Purkutalkoot-tutkimushankkeen loppuraportissa on tarkasteltu toisen asteen koulutusvalintoja ja niiden taustatekijöitä.

Ammattialojen vetovoimaisuus kytkeytyy usein käsityksiin ammatin edellyttämistä kyvyistä, valmiuksista ja taidoista. Kyvyt, valmiudet ja taidot liittyvät puolestaan varsin kyseenalaistamattomasti stereotyyppisesti feminiinisiksi tai maskuliinisiksi miellettyihin ominaisuuksiin.

Raportti listaa suosituksia, joilla stereotypioita voidaan purkaa. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistui näiden suositusten laadintaan. Tässä muutama poiminto raportin suosistuksista:

📌Järjestetään peruskouluissa oppilaille ja heidän huoltajilleen tilaisuuksia, joissa eri alojen edustajat kertovat ammateistaan ja työstään.

📌Järjestetään koulutus-, työelämä- ja vapaa-ajansektorin yhteistyönä nuorille tutustumisretkiä erilaisiin yrityksiin ja järjestöihin.

📌Haastetaan mediatoimijat ja muut viestijät lisäämään sisältöihinsä (mm. lehtikuviin, sosiaaliseen mediaan, tv-sarjoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin) monipuolisempia ammatillisia esikuvia.

📌Luodaan pitkäjänteinen mediakampanja, jossa sukupuoleen ja muihin eroihin liittyviä stereotypioita puretaan nuoria puhuttelevalla tavalla heidän suosimissaan sosiaalisen median kanavissa yhteistyössä somevaikuttajien kanssa.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

16.11.2019

Kunniaväkivaltaa tulee torjua erillislailla sekä lisäkoulutuksella

JULKILAUSUMA

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 97. vuosikokous lausuu huolestuneisuutensa niin kutsutusta kunniaväkivallasta. On hienoa, että nykyinen sisäministeri tekee yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten kanssa Suomessa asuvien tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi, mutta tätä työtä tulee tehostaa erillisellä lakialoitteella, joka kriminalisoi kunniaväkivallan. Erillislailla voidaan tunnistaa nykyistä paremmin kunniaan liittyvät väkivaltarikokset ja suojella niiltä tyttöjä ja naisia.

Edelleen vaadimme, että Suomessa on koulutettava riittävästi ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja. Viranomaisille (sosiaali- ja terveysviranomaiset, poliisi, opetusala, maahanmuuttoviranomaiset) on tarjottava lisää koulutusta kunniakäsityksistä ja niihin liittyvästä väkivallasta. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin ja että niistä ilmoitetaan välittömästi viranomaisille. Oppilaitoksissa on varmistettava, että oppilashuollon työntekijät, kuten koulukuraattorit ja terveydenhoitajat, ohjaavat oppilaat eteenpäin heidän tarvitsemiinsa palveluihin tilanteessa, jossa he epäilevät kunniaan liittyvän väkivallan uhkaa tai oppilas kertoo sellaisesta. Kouluissa on myös huolehdittava siitä, että kaikki oppilaat saavat riittävää ihmisoikeuskasvatusta ja osallistuvat oppitunneille, joilla käsitellään seksuaalioikeuksia ja seksuaalikasvatusta. (Ref: Ihmisoikeusliiton suositukset 2016)

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Jopa tytön keskustelu koulun pihalla koulukaveripojan kanssa voi viedä perheen kunnian. Kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan, kuten on käynyt Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla rajoitetaan tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Kunniaväkivallan syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret haluavat elää elämäänsä omalla tavallaan, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen ovat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Uhrit eivät aina itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhreja yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Tarkoitus ei ole leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan löytää ratkaisuja, joilla voidaan auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä kansalaisaloite keräsi jo yli 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2019. Toivomme, että eduskunta jatkaa keskustelua myös laajemmasta kunniaväkivallasta.

SUOMEN AKATEEMISTEN NAISTEN LIITTO – FINLANDS KVINNLIGA AKADEMIKERS FÖRBUND RY.

Lisätietoja antaa:
FT Veronica Kalhori
Hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com
p. 040 701 0364

03.10.2019

Peking+25: Tasa-arvo ei ole valmis

Peking+25-kansalaisjärjestöraportti julkaistiin tänään 3.10.2019 Helsingissä. Koulutuksen ja työelämän tasa-arvo on edelleen Suomessa saavuttamatta.

Voit ladata pdf-raportin täältä: http://bit.ly/2o833MJ

Mikä ihmeen Peking+25?

YK:n neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä, jossa hyväksyttiin julistus ja toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa sovittiin naisten ja tyttöjen vapauden ja oikeuksien turvaamisesta. Toimintaohjelma muun muassa asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen, oikeuden koulutukseen, naisten osallistumisen päätöksentekoon ja saman palkan samanarvoisesta työstä.

Ulkoasiainministeriö laatii viiden vuoden välein Pekingin toimintaohjelman kansalliset arviointiraportit, joista viimeisin on julkaistu elokuussa 2019.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL koordinoi Suomen kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporttien kokoamista. Edellinen varjoraportti julkaistiin vuonna 2015 otsikolla Sanoista tekoihin – Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015 ja sitä edellinen vuonna 2010 nimellä Paluu Pekingiin. Nyt. Sukupuolten tasa-arvon tila Suomessa 2010. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut koulutuksen ja talouden tasa-arvosta raportointiin. Tuorein raportti julkaistiin 3.10.2019.

08.05.2019

Olemme enemmistö EU:ssa, miksi emme parlamentissa?

51 prosenttia EU:n väestöstä on naisia. Silti vain 36 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Tähän tarvitaan muutos, jota Suomi voi johtaa!


⭐️ Mitä sinä voit tehdä EU:n tasa-arvon lisäämiseksi? ⭐️


? Äänestä eurovaaleissa naista, joka haluaa edistää tasa-arvoa EU:ssa.


? Vaadi Suomen todennäköisesti seuraavaa pääministeriä (antti.rinne(a)eduskunta.fi) nimeämään nainen Suomen komissaariksi. Jo olisi aika – 24 miesvoittoisen jäsenvuoden jälkeen!


? Vaadi EU:ta varmistamaan tasa-arvo myös EU:n korkeimmissa tehtävissä. Allekirjoita European Women’s Lobbyn vetoomus.

07.05.2019

Akateemisten Naisten hallitusohjelmatavoitteet 2019 – 2023

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on ollut laatimassa Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteita 2019 – 2023 ja korostaa niistä erityisesti koulutuksen ja työelämän tasa-arvokysymyksiä. Me Akateemiset Naiset haluamme kannustaa Suomen hallitusta koulutuksen ja työelämän segregaation purkutyöhön sekä palkkatasa-arvon ja kotoutumisen tasa-arvon toteuttamiseen. Segregaation osalta hallitusohjelmatavoitteemme pohjaavat SEGLI-hankkeen tutkijan Inkeri Tanhuan ja Tilastokeskuksen tutkijoiden Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Lataa hallitusohjelmatavoitteemme 2019-2023 (pdf) täältä.

05.02.2019

On koulutettava ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja

Mikä on kunniaan liittyvä väkivalta -ja alistaminen?

Kunniaan liittyvä väkivalta on myös Suomessa olemassa oleva ongelma, joka on puhuttanut erityisesti viime aikoina. Kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyvät syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret tytöt ja myös pojat haluavat elää elämäänsä niin kuin he haluavat, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen olisivat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Yksinkertainen kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan. Se on tapahtunut Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla pystytään jopa rajoittamaan tyttöjen mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Miksi on vaikea puhua kunniaan liittyvästä väkivallasta?

Kunniaan liittyvää väkivaltaa on vaikeaa identifioida, ja usein halutaan tehdä siitä maahanmuuttajien oma ongelma, eli se ignoroidaan. Tai se nähdään väkivaltana yleisellä tasolla. Ihmiset ovat myös usein tietämättömiä kunniaan liittyvästä väkivallasta, vaikka se onkin olemassa yhteiskunnassamme. Mutta siitä on myös erittäin vaikeaa puhua, vaikka asiasta tiedettäisiin.

Aiheesta keskusteleminen herättää tunteita ja pelkoa seurauksista sekä reaktioista, jotka voivat syntyä asian esille nostamisen yhteydessä. He, jotka haluavat auttaa, eivät halua leimautua rasisteiksi. He eivät myöskään halua antaa eväitä rasisteille, jotka ratsastavat monikulttuurisuuteen liittyvällä ennakkoluuloisuudella ja epätietoisuudella.

Uhrit eivät itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhria yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Ei ole tarkoitus leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan ajatus on löytää ratkaisuja ja auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Miten kunniaan liittyvään väkivaltaan puututaan?

Saadaksemme muutoksia aikaan yhteiskunnassa, ongelmista on voitava puhua avoimesti, rehellisesti, rohkeasti ja rakentavasti. Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että kunniaan liittyvä väkivalta otettaisiin vakavasti ja siihen puututtaisiin. On ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen kuin ilmiö eskaloituu ja kehittyy entistä vaikeammaksi. Suomessa ei ole asiantuntevaa viranomaista, joka voisi ymmärtää tätä ongelmaa, tai jonka puoleen uhrit voisivat tarvittaessa kääntyä. Siksi on koulutettava sellaisia ammattilaisia, jotka voivat auttaa tästä ongelmasta kärsiviä ihmisiä. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin, ja niistä ilmoitettaisiin välittömästi viranomaisille.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä aloite onkin kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta. Toivottavasti se tulee eduskuntaan käsiteltäväksi. Toivomme, että silloin käydään kunnon keskustelua sekä silpomisesta että kunniaan liittyvästä väkivallasta. Nämä on kriminalisoitava.

Pahinta ei ole se, että kunniaan liittyvä väkivalta on olemassa, vaan se, että siitä ei haluta puhua eikä siihen puututa.  Eri kulttuureja on tietysti kunnioitettava ja jokaisella on oikeus elää elämänsä niin kuin hän haluaa, mutta rajoja ei saa ylittää. Väkivallan käyttö kulttuurin ja perinteiden nimissä ei ole hyväksyttävää. On hyvä muistaa, että puhumme ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta, ja niiden puolustaminen on aina oikein ja tärkeää.

FT Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com

Utbilda professionella som kan hjälpa offer för hedervåld- och förtryck

Vad är hedersrelaterat våld- och förtryck?

Hedersrelaterat våld är även i Finland ett förekommande problem som har diskuterats på sistone. Hedersrelaterat våld har med gammalmodigt tankesätt och familjens livsstil och traditioner att göra. Offren är ofta unga tjejer, men även unga pojkar som måste leva enligt familjens och släktens  överenskomna livsstil och gemensamma regler. Problem uppstår när unga tjejer och pojkar vill leva sitt liv som de vill, även om det innebär att de beter sig mot familjetraditionen. Släkten tycks ha  förlorat sin heder när de överenskomna reglerna bryts. Man tror då att med hjälp av våld och förtryck kunde släkten återfå sin heder. Så är det förstås inte.

Arrangerat – och tvångsäktenskap, barnäktenskap och kvinnlig könsstympning är exempel på hedersrelaterat våld. Enkel handskakning med en man kan leda till hedersrelaterat våld och till och med mord. Det har hänt i Sverige. Med hjälp av hedersrelaterat våld-och förtryck kan man till och med begränsa flickors möjlighet till utbildning och arbetsliv.

Varför är det svårt att prata om hedersrelaterat våld- och förtryck?

Det är svårt att identifiera hedersrelaterat våld och man vill ofta göra det till invandrarnas eget problem, det vill säga det ignoreras. Eller så ses det som våld i allmänhet. Människor är också ofta omedvetna om hedersrelaterat våld, även om det existerar i vårt samhälle. Men det är överhuvudtaget mycket svårt att prata om det även om man visste mycket om det.

Diskussionen kring hedersvåld ger upphov till rädsla för de konsekvenser och reaktioner som kan uppstå när man tar upp problemet. De som vill hjälpa vill inte bli stämplade som rasister. De vill inte heller ge utrymme till dom som vill rida på fördomar och okunskap om mångkulturalism.

Offren är själva rädda för att berätta för allmänheten om deras situation, men de önskar att någon gör det för dem. Vi får inte lämna offren ensamma. Det är oerhört viktigt att kunna prata öppet och konstruktivt om detta problem. Det är absolut inte meningen att stigmatisera någon eller någon grupp, utan tanken är att hitta lösningar och hjälpa offren och deras familjer. Detta kräver mod som förhoppningsvis finns hos oss alla.

Hur hanterar man hedersrelaterat våld- och förtryck?

För att kunna åstadkomma förändringar i samhället bör man kunna tala öppet, ärligt, modigt och konstruktivt om existerande problem. Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att hedersrelaterat våld-och förtryck tas på allvar. Man ska vidta åtgärder för att bekämpa det innan fenomenet eskalerar och blir svårare. Det finns inte behöriga myndigheter i Finland som i grund och botten kunde förstå detta problem eller till vem offret kunde vända sig när det är nödvändigt. Det är därför nödvändigt att utbilda professionella som kan hjälpa människor som drabbas av detta problem. Det är också av stor betydelse att man fäster uppmärksamhet vid fenomenet i skolor och andra institutioner och att man  omedelbart informerar myndigheterna.

Medborgarinitiativet om förbud av flickors könsstympning har samlat över 50 000 underskrift. Förhoppningsvis kommer initiativet till riksdagen för behandling. Vi hoppas att det blir en ordentlig debatt om både könsstympning och hedersrelaterat våld. Dessa ska kriminaliseras.

Det värsta är inte att det finns hedersrelaterat våld-och förtryck, utan det värsta är att man inte vill tala om det eller göra något åt det. Naturligtvis ska olika kulturer respekteras och var och en har rätt att leva sitt liv precis som hen  vill, men gränser får inte överskridas. Användningen av våld i kultur och traditions namn är fullkomligt oacceptabel. Det är bra att komma ihåg att vi pratar om mänskliga rättigheter och mänsklig värdighet, och att försvara dessa är alltid rätt och viktigt.

FD Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s styrelsemedlem
E-post: veronicakalhori(a)yahoo.com

06.10.2018

Samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka

JULKILAUSUMA

6.10.2018 Rauma

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 96. vuosikokous Raumalla lausuu huolestuneisuutensa yhä jatkuvasta sukupuolten välisestä epätasa-arvosta yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaate, samasta ja samanarvoisesta työstä maksettava palkka, toteutetaan.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987, useiden muutosten jälkeen lakia uudistettiin viimeksi yhdenvertaisuuslain säätämisen yhteydessä vuoden 2015 alusta.

Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkisti järjestyksessä kolmannen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin vuoden 2017 lopussa. Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa kolmanneksi. Kärkisijaa pitää Ruotsi ja toisella sijalla on Tanska. Suomen pisteet laskivat edellisvuosista kahdella alueella, vallan ja ajankäytön tasa-arvossa.

Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Suomi on segregaatiossa EU:n kärkimaiden joukossa. Matemaattisilla ja digitaalisilla sektoreilla on menty jopa taaksepäin. Ammatinvalintaan vaikuttavat myös kulttuuritausta ja työmarkkinoiden rakenne.

Suomi on julkaissut kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman 2016-2019. Ohjelman osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelman pyrkimyksenä on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla on noin 17 prosenttia.

Suomessa tulee ottaa todesta jo vuodesta 2005 lähtien edellytetty palkkakartoitus ja sen myöhemmät täsmennetyt säännökset. Palkkakartoituksen avulla varmistetaan, ettei palkkaus ole ristiriidassa tasa-arvolain syrjintäkieltojen kanssa.

Lisätietoja antaa:
FT Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja
Puh. 044 971 6676

* * *

 

LIKA LÖN FÖR LIKA OCH LIKVÄRDIGT ARBETE

UTTALANDE

6.10.2018 Raumo

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s 96 årsmöte i Raumo uttalar sin oro över den fortsatta ojämlikheten mellan könen inom alla samhällsområden.

Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att jämställdhetslagens likalönsprincip om den lön som betalas för lika och likvärdigt arbete genomförs.

Lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män (609/1986), dvs. jämställdhetslagen trädde i kraft den 1.1.1987. Efter flera justeringar av lagen förnyades den senast år 2015 i samband med att diskrimineringslagen stiftades.

Europeiska institutet för jämställdhet (EIGE) publicerade i slutet av år 2017 för tredje gången ett index som mäter jämställdhet mellan könen i EU. Finland rankades som tredje bland de 28 medlemsländerna. På första plats kom Sverige och på andra plats Danmark. Finlands poäng föll från tidigare år på två områden, jämlikheten inom makten och tidsanvändningen.

I Finland är arbetsmarknaden starkt uppdelad i mansdominerade och kvinnodominerade branscher. Könssegregeringen i Finland rankas bland de högsta i EU-länder. Inom de matematiska och digitala områdena har man till och med gått bakåt. Valet av yrke påverkas också av den kulturella bakgrunden och strukturen på arbetsmarknaden.

Finland har lanserat ett trepartsprogram för lika lön 2016-2019. Som parter i programmet är arbetsmarknadens alla centralorganisationer, social- och hälsovårdsministeriet, arbets- och näringsministeriet och undervisnings- och kulturministeriet. Syftet med programmet är att minska den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män. För närvarande är den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män på hela arbetsmarknaden cirka 17 procent.

I Finland måste man ta allvarligt på den lönekartläggning, som har krävts sedan år 2005, och på dess senare preciseringar. Med hjälp av lönekartläggningen kan man säkerställa att lönen inte strider mot diskrimineringsförbudet i jämställdhetslagen.

Tilläggsuppgifter ger:

FD Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:s ordförande
Tel. 044 971 6676

 

06.10.2017

Resolution from the Nordic-Baltic Conference on Migration

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on jäsenenä Kvinnliga Akademikers Nordiska Nätverk (KANN) -verkostossa. Muita verkoston jäseninä ovat Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin sekä Viron Akateemiset Naiset.

Viimeisin KANN-konferenssi järjestettiin Kaunasissa, Liettuassa 29.9. – 1.10.2017. Seuraava KANN-tapaaminen järjestetään Suomessa tai Ruotsissa vuonna 2019.

Kaunasin konferensissa kuultiin Liiton kutsusta esitykset Luetaan yhdessä -hankkeestamme sekä MONIKA-naiset liitto ry:n Osaavat naiset -hankkeesta. Molemmat hankkeet tukevat maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja työllistymistä Suomessa.

 

Resolution from the Nordic-Baltic Conference 2017

To the governments in the Baltic and Nordic countries

The associations of Graduate Women in the Baltic and Nordic countries held a conference on migration and the future of Europe.

The aim of the conference was to share experiences on migration in contemporary societies with a focus on women.

We arrived at the following resolution:

The governments should make use of the knowledge gained by the associations of Graduate Women, and their networks, as to gender and migration, and women’s special needs in migration.

We urge that countries:

  • recognize, utilize and develop migrants’ competencies and skills in all areas of society
  • enhance women migrants’ competencies and skills
  • use all possible resources towards the integration of migrants, including addressing the issue of return migration
  • counteract imbalances of the brain drain
  • recognize the impact of migration on both sending and receiving countries
  • support women through social networks and NGOs
  • acknowledge the contribution of NGOs and the civic society as a contribution to the integration and empowerment of migrants

 

For more information, please contact CIR Marita Salo (maritasalo123(a)gmail.com)

02.02.2017

Naisjärjestöjen kuntavaaliteesit

Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet 2017 on julkaistu. Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistui yhdessä 57 muun NJKL:n jäsenjärjestön kanssa näiden tavoitteiden laatimiseen. Voit lukea yhteiset tavoitteemme täältä.

Naisjärjestöt painottavat tavoitteissa tasa-arvoista päätöksentekoa ja julkista hallintoa, tasa-arvoista kasvatusta ja koulutusta, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä, tasa-arvoisia liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, toimivaa julkista liikennettä ja turvallista julkista tilaa sekä sukupuolten tasa-arvon huomioimista sote- ja maakuntauudistuksissa.

31.10.2016

Akateemiset Naiset teki kantelun eurooppalaisesta palkkaepätasa-arvosta

Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE), on tehnyt kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa vuonna 1965 voimaan tullutta Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Suomi allekirjoitti Euroopan Neuvoston laatiman peruskirjan vuonna 1991. Uudistettu peruskirja (1996) tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2002.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa. Nämä oikeudet on taattava kaikille jäsenvaltion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjassa turvatut oikeudet koskevat muun muassa asumista, terveyttä, koulutusta, työntekoa, henkilöiden vapaata liikkuvuutta sekä lasten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja perheen suojelua. Peruskirja sisältää myös vaatimuksen naisten ja miesten samapalkkaisuudesta.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, joka koostuu riippumattomista asiantuntijoista. Komitea tekee johtopäätöksiä valtioiden määräaikaisraporttien perusteella. Vuodesta 1995 lähtien komitea on käsitellyt myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Järjestökantelu antaa työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, mikäli järjestö epäilee, ettei sosiaalista peruskirjaa ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

Peruskirjan allekirjoittaneista 47 jäsenvaltiosta 15 hyväksyy kollektiiviset kantelut. Näistä 15 maasta UWE teki nyt kantelun.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun järjestökantelu tehtiin sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta.

Lisätietoja kantelusta antaa Anne Negre, UWE:n hallitusjäsen: anne.negre(a)orange.fr

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. (SANL-FKAF) on korkeakoulutettujen naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää korkeakoulutettujen naisten asemaa, työuraa ja tasa-arvoa. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema ECOSOCissa, ILOssa ja UNESCOssa ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton SANL-FKAF perustettiin 1922. https://akateemisetnaiset.fi/

Lisäys 1.8.2017

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on jäsenmaiden vastustuksesta huolimatta hyväksynyt kantelun 4.7.2017 ja ottaa asian näin ollen tutkittavakseen.

Sivua on viimeksi päivitetty 4.2.2020