05.12.2019

Ehdota Vuoden Jäsentekopalkinnon 2020 saajaa

Vuoden jäsentekopalkinto
KILPAILUN SÄÄNNÖT (päivitetty vuosikokouksessa 2019)

  1. Kuka tahansa jäsen, paikallisyhdistys tai yhdistyskummi voi ehdottaa palkinnonsaajia hyvän käytännön julkituomiseksi ja palkitsemiseksi. Palkintoehdotukset tulee jättää huhtikuun loppuun mennessä.
  2. Palkitaan sellaisia hyviä käytäntöjä, jotka auttavat Akateemisia Naisia järjestönä ja joka kaikkien jäsenyhdistysten kannattaisi ottaa ohjelmaansa.
  3. Ehdotukset voivat perustua seuraaviin kilpailukategorioihin: digiosaajat, jäsenhankinta, ohjelmatarjonta ja ”villi kortti”. Kategorian voi jättää myös mainitsematta, koska perustelut ratkaisevat.
    Edellä mainitut kategoriat voidaan ymmärtää laajasti:
    • Digiosaamiseen liittyvät kaikki yhdistyksen jäsenviestinnän it-ratkaisut sekä jäsenten digitaitojen kohentamisen keinot.
    • Jäsenhankintaan puolestaan viittaavat kaikki ne viestinnälliset innovaatiot, joilla on saatu houkuteltua yhdistykseen lisää jäseniä.
    • Ohjelmatarjonnan kategoriaan kuuluvat esimerkiksi ne tapahtumamuodot, jotka ovat auttaneet palvelemaan yhdistyksen keskenään eri-ikäistä jäsenistöä mahdollisimman laajasti.
    • Neljäs kategoria on Villit kortit. Onko yhdistykselläsi hyvä käytäntö, joka ei osu muihin kategorioihin? Ehdota sitä tähän.
  4. Käytännön tulee olla enintään viisi vuotta vanha.
  5. Saman yhdistyksen samaa käytäntöä ei voida palkita kuin kerran.
  6. Jäsentekopalkinto on 250 euroa/ehdotus. Jaettava palkintosumma on yhteensä 1000 euroa. Palkittavia ehdotuksia voi olla enintään neljä. Lisäksi voidaan esittää kunniamainintoja, esim. sellaisille hankkeille, jotka ovat vasta ideointivaiheessa. Mikäli palkittavia ehdotuksia ei ole neljää, voidaan myös kunniamaininnat palkita rahallisesti.
  7. Palkinnonsaajat päättää vuosittain Liiton keskushallitus ja voittajat julistetaan Liiton vuosikokouksessa.
  8. Sääntöjä voidaan tarkistaa tarvittaessa esimerkiksi Liiton taloustilanteen niin vaatiessa.

Ehdotukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

30.11.2019

UUSI hanke: NETPOWER – vaikuttavaa verkostotyötä tasa-arvon hyväksi

NETPOWER – Network for Promotion of Women Empowerment Recognition
KA204 Erasmus+ Programme

Maailman talousfoorumin 2018 tasa-arvoraportin mukaan globaali tasa-arvo on vielä kaukana: naisten pitää odottaa 202 vuotta ennen kuin he saavat samansuuruista palkkaa kuin miehet. Myös yleinen tasa-arvoistuminen vie nykytahdilla vielä 108 vuotta.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto pitää tärkeänä, että tasa-arvon edistymistä vauhditetaan. Parhaiten tämä onnistuu yhteistyössä jäsentemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.

Akateemisilla Naisilla on 65 sisarjärjestöä ympäri maailmaa. Nyt käynnistämme hankkeen, joka kerää tietoa naisten asemasta Hollannista, Italiasta, Ranskasta, Romaniasta ja Suomesta. Nämä maat sijoittuvat Maailman talousfoorumin viimeisimmässä raportissa sijoille 4-70. Foorumi tarkastelee vuosittaisissa raporteissaan tasa-arvon kehitystä koulutuksen, politiikan, talouden ja terveyden saralla.

Hankkeessa jaamme tietoa näissä maissa tehdystä tasa-arvotyöstä ja kehitämme edelleen tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä. Hankkeen materiaalit ja tulokset tullaan kokoamaan hankkeen omille verkkosivuille, jotka avautuvat alkuvuodesta 2020. Tulokset jaetaan edelleen myös kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissamme.

Hanketapaamiset järjestetään marraskuussa 2019 Roomassa, toukokuussa 2020 Bukarestissa, syyskuussa 2020 Pariisissa, toukokuussa 2021 Helsingissä ja syksyllä 2021 Hollannissa (tarkentuu vielä).

Lisätietoja:
Susanna Sulkunen
Toimitusjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto

Liiton englanninkielinen koostesivu hankkeelle löydät täältä, ja valokuvia ensimmäisestä, Roomassa 27. – 29.11.2019 järjestetystä hanketapaamisestamme löydät täältä.

25.11.2019

Puhuminen ja julkisuus auttavat parisuhdeväkivallan torjunnassa

Tänään 25.11.2019 vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Suomessa naispuolisista henkirikosten uhreista yli puolet surmataan kotonaan.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Lähes puolet (47 %) suomalaisnaisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään, ja lähes kolmannes on altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle.

Domestic Violence Met by Educated Women -hankkeemme (2013-2015) selvitys osoitti, että korkeakoulutus ei suojaa parisuhdeväkivallalta.

Puhuminen ja julkisuus auttavat.

”Tehokas keino väkivallan vähentämiseksi olisi asiasta puhuminen julkisesti. Tällöin sekä väkivallan uhrit että tekijät oppisivat tunnistamaan väkivaltaisia piirteitä varhaisemmassa vaiheessa ja mahdollisesti hakemaan apua. Eristetty ja henkisesti alistettu nainen ei välttämättä tunnista väkivaltaa väkivallaksi, ennen kuin saa tilanteeseensa perspektiiviä puhumalla vaikkapa ystävän tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Turtuneen uhrin on vaikea hakea apua – rutiininomainen kysyminen naiselta esimerkiksi lääkärissä tai neuvolassa voisi olla ensi askel ongelman myöntämiseen ja väkivallasta eroon pääsemiseen. Myös ystävä tai perheenjäsen voi rohkaistua kysymään, onko naisella kaikki hyvin. Tyytyväisimpiä naiset olivat juuri ystävältä saamaansa apuun.”

Lue lisää blogistamme.

16.11.2019

Kunniaväkivaltaa tulee torjua erillislailla sekä lisäkoulutuksella

JULKILAUSUMA

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 97. vuosikokous lausuu huolestuneisuutensa niin kutsutusta kunniaväkivallasta. On hienoa, että nykyinen sisäministeri tekee yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten kanssa Suomessa asuvien tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi, mutta tätä työtä tulee tehostaa erillisellä lakialoitteella, joka kriminalisoi kunniaväkivallan. Erillislailla voidaan tunnistaa nykyistä paremmin kunniaan liittyvät väkivaltarikokset ja suojella niiltä tyttöjä ja naisia.

Edelleen vaadimme, että Suomessa on koulutettava riittävästi ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja. Viranomaisille (sosiaali- ja terveysviranomaiset, poliisi, opetusala, maahanmuuttoviranomaiset) on tarjottava lisää koulutusta kunniakäsityksistä ja niihin liittyvästä väkivallasta. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin ja että niistä ilmoitetaan välittömästi viranomaisille. Oppilaitoksissa on varmistettava, että oppilashuollon työntekijät, kuten koulukuraattorit ja terveydenhoitajat, ohjaavat oppilaat eteenpäin heidän tarvitsemiinsa palveluihin tilanteessa, jossa he epäilevät kunniaan liittyvän väkivallan uhkaa tai oppilas kertoo sellaisesta. Kouluissa on myös huolehdittava siitä, että kaikki oppilaat saavat riittävää ihmisoikeuskasvatusta ja osallistuvat oppitunneille, joilla käsitellään seksuaalioikeuksia ja seksuaalikasvatusta. (Ref: Ihmisoikeusliiton suositukset 2016)

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Jopa tytön keskustelu koulun pihalla koulukaveripojan kanssa voi viedä perheen kunnian. Kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan, kuten on käynyt Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla rajoitetaan tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Kunniaväkivallan syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret haluavat elää elämäänsä omalla tavallaan, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen ovat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Uhrit eivät aina itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhreja yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Tarkoitus ei ole leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan löytää ratkaisuja, joilla voidaan auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä kansalaisaloite keräsi jo yli 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2019. Toivomme, että eduskunta jatkaa keskustelua myös laajemmasta kunniaväkivallasta.

SUOMEN AKATEEMISTEN NAISTEN LIITTO – FINLANDS KVINNLIGA AKADEMIKERS FÖRBUND RY.

Lisätietoja antaa:
FT Veronica Kalhori
Hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com
p. 040 701 0364

04.10.2019

Liiton 97. vuosikokouksen henkilövalinnat

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 97. vuosikokous järjestettiin lauantaina 16.11.2019 klo 9.00 – 16.00 Vantaan kaupungintalolla (Asematie 7, 01300 Vantaa).

Seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2020 – 2022 Liiton II varapuheenjohtajaksi valittiin FM Armi Westin (Espoo-Kauniainen) sekä Liiton hallitusjäseniksi YTT Jaana Kuusipalo (Tampere), DI Jutta Peura (Vantaa) ja HuK Elina Tuomarila (Salo). Kajaanilaisen hallitusjäsenen kesken jääneen kauden loppuajalle 2020 – 2021 valittiin YTM Marja Malin (Kajaani).

Liiton seuraavaksi toiminnantarkastajaksi valittiin YTM, HuK Mirja Saarni (aik. Tampere) ja varatoiminnantarkastajaksi professori Jaana Tähtinen (Pori).

Lämpimät onnittelut valituille! 

03.10.2019

Peking+25: Tasa-arvo ei ole valmis

Peking+25-kansalaisjärjestöraportti julkaistiin tänään 3.10.2019 Helsingissä. Koulutuksen ja työelämän tasa-arvo on edelleen Suomessa saavuttamatta.

Voit ladata pdf-raportin täältä: http://bit.ly/2o833MJ

Mikä ihmeen Peking+25?

YK:n neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä, jossa hyväksyttiin julistus ja toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa sovittiin naisten ja tyttöjen vapauden ja oikeuksien turvaamisesta. Toimintaohjelma muun muassa asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen, oikeuden koulutukseen, naisten osallistumisen päätöksentekoon ja saman palkan samanarvoisesta työstä.

Ulkoasiainministeriö laatii viiden vuoden välein Pekingin toimintaohjelman kansalliset arviointiraportit, joista viimeisin on julkaistu elokuussa 2019.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL koordinoi Suomen kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporttien kokoamista. Edellinen varjoraportti julkaistiin vuonna 2015 otsikolla Sanoista tekoihin – Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015 ja sitä edellinen vuonna 2010 nimellä Paluu Pekingiin. Nyt. Sukupuolten tasa-arvon tila Suomessa 2010. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut koulutuksen ja talouden tasa-arvosta raportointiin. Tuorein raportti julkaistiin 3.10.2019.

21.03.2019

KIRJOITUSKILPAILU: Nostetaan naiset yhdessä näkyviin!


Naisten Ääni -kirjoituskilpailu 6.10.2019−31.3.2020

Kirjoita kiinnostavan suomalaisen naisen elämäkerta

Pienoiselämäkerran päähenkilö voi olla

– kansallinen tai oman paikkakuntasi vaikuttajanainen
– oman ammattialasi tai yhdistyksesi vaikuttaja
– nainen, joka on vaikuttanut merkittävällä tavalla elämääsi
– mummosi, äitisi, tätisi, siskosi

Elämäkerta voi olla kertomus päähenkilön koko elämänkaaresta tai jostakin tietystä osasta hänen elämäänsä, joka on tärkeää tuoda esille. Yhdessä elämäkerrat kartuttavat tietoa siitä, mitä naiset ovat tehneet, miten naiset ovat vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen, miten he ovat eläneet ja miten selviytyneet elämän haasteista.

Naisten Ääni -sivustolta saat inspiraatiota sekä ohjeita ja ehdotuksia elämäkerran kirjoittamiseen. Osallistu kilpailuun tallentamalla tekstisi sivustolla olevan lomakkeen kautta. Tekstit arvioidaan anonyymisti, ja kirjoittajien nimet julkaistaan vasta kilpailun päätyttyä.

Kaikki kilpailuun lähetetyt elämäkerrat julkaistaan Naisten Ääni -sivustolla ja arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

Kolme parasta elämäkertaa palkitaan 900 €, 600 € ja 300 € palkinnolla.

Kirjoituskilpailun järjestävät Suomalainen Naisliitto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Lue lisää

***

Naisten ääni on Suomalaisen Naisliiton käynnistämä yhteishanke, jossa kerätään naisten elämänkertoja verkkoon. Hankkeen tavoitteena on saada verkkosivulle www.naistenaani.fi toimittajien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja kenen tahansa käyttöön mittava aineisto naisista, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet lähi- ja laajemmassa piirissä tai joiden toiminnalla on ollut merkitystä itsenäisessä Suomessa.

Tietokantaan toivotaan valtakunnallisia, paikallisia ja sukujen naisia, monilla eri tasoilla järjestötyössä ahertaneita, arjen sankarittaria, näkyviä ja näkymättömiä, äänekkäitä ja hiljaisia. Järjestöjen jäseniä, vaikuttajanaisia, innovatiivisia aloitteen tekijöitä, uusien polkujen avaajia, vanhojen polkujen sitkeitä tallaajia, auttajia, perustajia, tukijoita. Tietokantaan tallennetut artikkelit julkaistaan Naisten Ääni -sivuilla.

 

naisten_logo_787x391

07.01.2019

Ehdota Vuoden Jäsenteko -palkinnon saajaa

Vuoden Jäsenteko -palkinnon tarkoituksena on palkita paikallisyhdistyksiä toimintamuodoista, jotka ovat kehittäneet niiden toimintaa ja joista voisi olla hyötyä ja iloa myös muissa paikallisyhdistyksissä. Palkinto myönnettiin 2018 vuosikokouksessa ensimmäistä kertaa.

Vuoden 2018 palkinnot myönnettiin poikkeuksellisesti viidelle yhdistykselle. Oulun yhdistys palkittiin jäsenhankintakategoriassa Pohjois-Suomen toiminnan elvyttämisestä. Samassa kategoriassa palkittiin myös Turun yhdistys roll-upin käytöstä erilaisissa esittelytilaisuuksissa. Ohjelmatarjontakategoriassa palkinnon sai Rauman yhdistys, joka järjesti Liiton jäsenille maksuttoman vuosikokouksen. Villi kortti -kategoriassa palkittiin Tampereen ja Vantaan yhdistykset. Tampereella on taltioitu ansiokkaasti yhdistyksen historiaa. Vantaalla käynnistettiin Tehdään yhdessä -hanke, joka lisää kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteyksiä ja joka tukee maahanmuuttajien työllistymistä. Palkittujen yhdistysten jäsentekoihin voit tutustua tarkemmin täällä.

Ehdotukset vuoden 2019 palkinnonsaajista tulee tehdä 15.8.2019 mennessä: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.

* * *

Förbundet belönar lokalföreningar av aktiviteter som har utvecklat sin verksamhet och som kan hjälpa också andra föreningar. Priset delades ut för första gången i Förbundets årsmöte 2018 och fem lokalföreningar (Raumo, Tammerfors, Uleåborg, Vanda och Åbo) vann priset (á 200 €). Det finns fyra kategorier att tävla i: digitala experter, medlemstillväxt, händelser och ”wild card”.

Du kan ansöka priset 2019 för din förening. Ansökningstiden slutar den 15 augusti 2019.

* * *

KILPAILUN SÄÄNNÖT

1. Kuka tahansa jäsen, paikallisyhdistys tai yhdistyskummi voi ehdottaa palkinnonsaajia hyvän käytännön julkituomiseksi ja palkitsemiseksi.

2. Kilpailukategorioita on neljä: digiosaajat, jäsenhankinta, ohjelmatarjonta ja ”villi kortti”.

Käsitteet voidaan ymmärtää laajoina kategorioina. Perustelut ratkaisevat.

  • Digiosaamiseen liittyvät kaikki yhdistyksen jäsenviestinnän it-ratkaisut sekä jäsenten digitaitojen kohentamisen keinot.
  • Jäsenhankintaan puolestaan viittaavat kaikki ne viestinnälliset innovaatiot, joilla on saatu houkuteltua yhdistykseen lisää jäseniä.
  • Ohjelmatarjonnan kategoriaan kuuluvat esimerkiksi ne tapahtumamuodot, jotka ovat auttaneet palvelemaan yhdistyksen keskenään eri-ikäistä jäsenistöä mahdollisimman laajasti.
  • Neljäs kategoria on Villit kortit. Onko yhdistykselläsi hyvä käytäntö, joka ei osu muihin kategorioihin? Ehdota sitä tähän.

3. Käytännön tulee olla enintään viisi vuotta vanha.

4. Saman yhdistyksen samaa käytäntöä ei voida palkita kuin kerran.

5. Jokaisessa kategoriassa palkintosumman määrä on 250 euroa.

6. Mikäli jonain vuonna palkitaan vain yhdestä kategoriasta, palkintosumma on 1 000 euroa.

7. Ensimmäinen ehdokashaku avataan vuosikokouksessa 21.10.2017 ja ensimmäinen palkinto myönnetään 2018 vuosikokouksessa.

8. Palkinnonsaajat päättää vuosittain Liiton keskushallitus ja voittajat julistetaan Liiton vuosikokouksessa.

9. Sääntöjä voidaan tarkistaa tarvittaessa esimerkiksi Liiton taloustilanteen niin vaatiessa.

 

 

10.12.2018

Help us reach 50 000 USD to train women teachers in Uganda

Akateemisten Naisten maailmanjärjestö Graduate Women – GWI kerää rahaa Ugandaan naisten opettajainkoulutukseen. Myös sinä voit auttaa! Please donate now.

gwi 2015 uganda

In Uganda only 30% of girls are enrolled in secondary school and one third of girls who enrol in primary school are still in school at the age of 18. There are even greater disparities in rural areas where most girls are not enrolled in school or forced to drop out due to early marriage, pregnancy, a lack of value in girls’ education, and a lack of women teachers to provide critical role models and support to girls. More women teachers will provide thousands of rural girls with access to school.

Less than 20% of secondary teachers in Uganda are women. Increasing the number of qualified and trained women teachers in rural Uganda represents a huge opportunity to increase the quality of secondary education for all, increase girls’ access to and completion of secondary education, and provide important role models for girls and their communities. Women teachers will be influential ambassadors for girls’ education and build support in communities for girls to attend school.

An increase in qualified women teachers in rural Uganda has the potential to create a huge impact on girls’ education in the country. The project will enable around 2500 more girls to attend school over ten years. Educated girls and women are better equipped to participate effectively in society, to protect themselves from harm and to care for their children. Children of educated women are healthier and far more likely to go to school, creating long-term positive effects for generations.