Hallitusohjelmatavoitteemme 2027-2031

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. perustettiin pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen edistämään rauhaa ja naisten kouluttautumista. Nykyisin toimimme yli 60 maajärjestön kansainvälisessä verkostossa ja teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa aktiivista tasa-arvotyötä EU:ssa, Natossa ja YK:ssa.

Olemme huolissamme Suomen tasa-arvokehityksestä. Suomalainen työelämä sekä koulutusjärjestelmä ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Enää alle 10 prosenttia suomalaisista palkansaajista työskentelee ns. tasa-ammateissa. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansallisessa toimeenpanossa ollaan tyytymässä minimitasoon, mikä ei lupaa hyvää palkkatasa-arvolle.

Näin ei voi jatkua. Ammattien ja koulutusalojen segregaatio jäykistää työmarkkinoita, heikentää yksilöiden mahdollisuuksia ja kaventaa koko yhteiskunnan osaamispohjaa. Palkkaepätasa-arvo tarkoittaa naisille heikompaa taloudellista itsenäisyyttä, pienempää eläkettä ja suurempaa köyhyysriskiä erityisesti vanhemmalla iällä.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että monimuotoiset ja tasa-arvoiset yhteisöt ovat innovatiivisempia ja tuottavampia. Tasa-arvon edistäminen on keskeinen edellytys Suomen kilpailukyvylle, talouskasvulle ja kestävälle rauhalle.

Pidämme välttämättömänä, että tasa-arvotyön painoarvoa ja resursseja vahvistetaan viimeistäänkin seuraavalla hallituskaudella. Tämä koskee niin kotimaista tasa-arvopolitiikkaa kuin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaakin. Kansainvälisten sitoumusten, erityisesti YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman, toimeenpano edellyttää riittävää rahoitusta.

Pyydämme lainsäätäjiä varmistamaan, että seuraava hallitusohjelma tunnistaa tasa-arvon yhteiskunnan kantavaksi rakenteeksi ja että tämä näkyy myös resurssoinnissa.

Helsingissä
7.1.2026
Jutta Hartikainen, puheenjohtaja
Susanna Sulkunen, toimitusjohtaja

Tutustu Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin 2027-2031 kokonaisuudessaan (pdf).

Kärkiteemat

• Turvataan riittävät resurssit Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimeenpanoon kaikissa vastuuministeriöissä ja puolustusvoimissa. Lisätään Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston rahoitusta.
• Jatketaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kunnianhimoista toimeenpanoa ja sen edellyttämää lainsäädännöllistä valmistelua. Uudistusta puoltavat myös mm. YK:n CEDAWin ja EU:n suositukset. Selvitetään Islannin palkka-avoimuusmallin soveltuvuutta Suomeen.
• Arvioidaan Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisohjelman 2025–2027 tulokset.
• Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnallinen segregaation purku ja ehkäisy -toimenpideohjelma, joka luo pysyvät segregaatiota purkavat rakenteet. Toteutetaan ohjelma valtion, alueiden ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.
• Selvitetään muissa Pohjoismaissa toteutettuja koulutuksen segregaation purkutoimenpiteitä ja niiden soveltavuutta Suomeen. Näitä toimenpiteitä ovat mm. miehille suunnattu sukupuolitietoinen hoiva-alan aikuiskoulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan sukupuolipisteet.
• Kirjataan käytännön keinot sukupuolitietoisen kasvatuksen ja opetuksen edistämiseksi ja segregaation purkamiseksi varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten toiminnallisiin tasa-arvosuunnitelmiin. Suunnitelmien laatimiseen tulee tarjota koulutusta ja niiden toteutumista tulee valvoa aktiivisesti.
• Varmistetaan, että korkeakoulut tarjoavat kansainvälisille opiskelijoille riittävät mahdollisuudet kotimaisten kielten opiskeluun.
• Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus keskeiseksi osaksi opettajankoulutusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Koulutuksen sukupuolitietoisesta kasvatuksesta, antirasismista ja sateenkaariteemoista tulee olla velvoittava.
• Ennaltaehkäistään ja puututaan mahdollisimman varhain tyttöjen lisääntyneeseen masennukseen, ahdistukseen ja syömishäiriöihin esimerkiksi vahvistamalla oppilaanohjausta ja kouluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen saavutettavuutta.
• Arvioidaan työllisyyspolitiikan sukupuolivaikutukset ja nostetaan erityisesti vammaisten naisten, romaninaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien työllisyysastetta.
• Tuetaan mahdollisuuksia alanvaihtoon sekä työttömien ja työelämässä olevien mahdollisuuksia suorittaa tutkinto.
• Toteutetaan naisten eläkeköyhyyden ehkäisemiseksi kokonaisvaltainen eläkkeiden tasa-arvoon liittyä toimenpideohjelma.
• Laajennetaan EU:n oikeusvaltiomekanismi naisten ja vähemmistöjen oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Jos jokin EU-jäsenvaltio heikentää tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta, sen EU-tukia tulee voida jäädyttää.