In memoriam

In memoriam Armi Saari

YTM, KM Armi Saari (1952 – 2022)
Suru-uutinen meille Akateemisille Naisille: Kajaanin Akateemiset Naiset ry:n entinen puheenjohtaja (2017-2020) ja Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen (2014-2018) Armi Saari on nukkunut pois pitkän sairauden uuvuttamana.

Vaihdoin Armin kanssa kuulumisia viimeksi kesän lopulla, jolloin hän täytti 70 vuotta. Armi oli tuolloin jo hyvin väsynyt eikä ollut halunnut järjestettävän juhlia itselleen. Hän kuitenkin riemuitsi ensimmäisestä lapsenlapsestaan, ja kutsui vain kaksi tuntia oman syntympäivänsä jälkeen syntynyttä tyttöä parhaaksi syntymäpäivälahjakseen. Armi kertoi myös olevansa onnellinen siitä, että hänen tyttärensä olivat löytäneet paikkansa elämässä, vaikka hänen oma aikansa oli käymässä vähiin.

Armi oli syntyperäinen kajaanilainen. Hän suoritti ensimmäisen maisterintutkintonsa Jyväskylän yliopistossa, ja aloitti uransa päiväkodin johtajana Kajaanissa. Perheen perustettuaan hän siirtyi opettajaksi ammatilliseen oppilaitokseen, jossa opetti kasvatustieteellisiä ja yhteiskunnallisia aineita useilla eri koulutusaloilla. 2000-luvun vaihteessa hän siirtyi psykologian ja filosofian opettajaksi sekä opinto-ohjaajaksi Kajaanin lukioon, ja suoritti työnsä ohessa vielä kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa.

Järjestötoimintaan Armi lähti mukaan jo ensimmäisinä työvuosinaan, ja oli vuosien varrella aktiivinen ensin Opettajien ammattijärjestö OAJ:n paikallisyhdistyksessä sekä myöhemmin Kajaanin Akateemiset Naiset ry:ssä. Molemmissa yhdistyksissä Armi tarttui toimeen ja kantoi vastuuta myös puheenjohtajana.

Järjestötoiminnan ohella Armi nautti kuorolaulusta. Kirkkokuorossa laulaminen antoi hänelle iloa ja voimia arjen keskelle. Armin rakkaus musiikkiin siirtyi myös hänen tyttärilleen, jotka harrastivat aktiivisesti musiikkia. Nuorin tytär opiskelee nyt Sibelius-Akatemiassa.

Kiitos Armi aktiivisista vuosistasi kanssamme! Kiitos yhdessä tekemisen ilosta, kannustavista sanoistasi sekä vihreistä villasukista jotka edelleen lämmittävät varpaitani Liiton toimistolla.

Kuvassa Liiton hallitus vuodelta 2018. Armi Saari löytyy takarivin oikeasta reunasta.

Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja

In memoriam Kyllikki Ohela

Kyllikki Ohela o.s. Krohn (1923-2022) syntyi Viipurissa Krohnin kulttuurisuvun jäseneksi.  Hänen isänsä oli säveltäjä Felix Krohn ja lähisukua olivat mm. Julius, Ilmari ja Helmi Krohn sekä Aino Kallas.

Kyllikki pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1941, minkä jälkeen hän toimi lottana. Sodan jälkeen hän aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1950. Päivää ennen valmistumista hänet vihittiin avioliittoon kurssitoverinsa Kalervo Ohelan kanssa.

1950-luvun lopussa, kun Kyllikki oli jo erikoistunut ihotauteihin, Kalervo sai viran kotikaupunkinsa Lappeenrannan keskussairaalan sisätautiosastolta ja perhe muutti Lappeenrantaan. Omalla vaatimattoman hiljaisella mutta sitkeällä tavallaan Kyllikki alkoi kohentaa ihotautien hoitotasoa Lappeenrannassa. Hänen väitöskirjansa (1977) käsitteli perinnöllistä turvotustautia seitsemässä suomalaisessa suvussa. Kyllikin vaiheista on luettavissa Naisten ääni -sarjassa ansiokas kirjoitus.

Kyllikki oli aktiivinen joka suuntaan. Työnsä lisäksi Oheloilla oli kolmelapsinen perhe ja Kyllikki liittyi lähes kaikkiin Lappeenrannan naisyhdistyksiin: Akateemisiin NaisiinSoroptimisteihinZontiin, Lottien perinneyhdistykseen – ja naisyhdistysten lisäksi muihinkin, kuten vaikka Musiikin ystäviin. Sekä Kyllikki että Kalervo harrastivat musiikkia ja Kalervon valinta kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi toi mukanaan monenlaisia edustustehtäviä Kyllikillekin.

Akateemisissa Naisissa Kyllikki piti useita esitelmiä eri aiheista ja tarjosi ison, kauniin kotinsa tiloja monesti käyttöön. Vielä lokakuussa 2019 hän jaksoi ottaa kotonaan vastaan kolmattakymmentä vierasta, kun saimme Suomen Akateemisten Naisten Liitosta (SANL) vieraan kertomaan Auroras-toiminnasta. Hän sai SANLin kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta toiminnastaan vuonna 2010.

Vaikka Kyllikin näkö heikkeni viimeisten elinvuosien aikana, henkinen vireys säilyi, ja kotiavustajien tukemana hän pystyi asumaan kotonaan loppuun saakka. Kun tietokoneet yleistyvät, Kyllikki myös opetteli käyttämään niitä ja omassa ikäluokassaan hän oli suoranainen virtuoosi hallitessaan tabletin avulla käytävät videopuhelutkin, joilla hän piti yhteyttä lastenlastensa kanssa.

Kun Akateemisten Naisten 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suunniteltiin videohaastatteluja, ajattelimme, että Kyllikin muistoja on ehdottomasti saatava talteen. Soitin hänelle asiasta tammikuun lopussa, ja hän oli heti valmis yhteistyöhön. Sovimme, että otan uudelleen yhteyttä, kun saamme hieman tarkempia tietoja Liitosta. Vain kymmenkunta päivää myöhemmin sain kuulla, että Kyllikin lähtövuoro oli tullut.

Kyllikki siunattiin omaisten läsnä ollessa haudan lepoon, mutta maaliskuun lopussa julkaistussa kuolinilmoituksessa hänet tunteneita pyydettiin osallistumaan Kyllikin Elämän juhlaan 20.5.2022. Paikalle saapui arviolta lähemmäs sata henkeä, mikä kertoo siitä, kuinka paljon Kyllikillä oli ystäviä nuoremmissa ikäluokissa ja kuinka paljon häntä arvostettiin ystävänä, kollegana ja yhdistystoverina.

Juhlassa kuultiin monia tarinoita Kyllikin elämästä, ja kun lopuksi Lappeen Ruustinnan pihalla yhdessä laulettiin Karjalaisten laulu, Kyllikki lauloi mukana viime kesänä nauhoitetulla videolla. Hän oli edelleen keskuudessamme!

Marketta Holopainen
Lappeenrannan Akateemiset Naiset ry.

In memoriam Katarina Piha

Turussa 26. joulukuuta 1923 suutarimestari Frans ja Jenny Nurmi saivat tyttären, ainokaisena, Katarinan.

Hän kävi Kerttulin kansakoulua ja Turun Suomalaista Yhteiskoulua tullen ylioppilaaksi 17- vuotiaana. Katarina Piha aloitti akateemiset opintonsa ensin Turun Yliopistossa fysiikan, kemian ja matematiikan parissa ja siirtyi jatkamaan opintojaan Helsingin kauppakorkeakoulussa valmistuen ekonomiksi 1947.

Vuonna 1946 hän avioitui Kalevi Pihan kanssa, joka vaikutti myöhemmin liiketaloustieteen professorina Turussa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Korkeakoulututkinnostaan huolimatta Katarina valitsi uran kotiäitinä, miehensä työn tukijana ja myöhemmin yhdistysvaikuttajana ollen mukana yli kahdessakymmenessä yhdistyksessä.

Katarina Piha oli mukana yliopistojen piirissä toimivissa naistoimikunnissa, osakuntien senioriyhdistyksissä, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun senioreissaTurun Seudun Lottaperinneyhdistyksessä perustajajäsenenä ja Turun Akateemisissa Naisissa. Innostus matematiikkaan ja ekonomitaustan vuoksi tilien tarkastaminen, yhdistysten rahoitukseen ja tilinpitoon liittyvät tehtävät olivat luontaisia Katarina Pihalle.

Katarina Piha piti tärkeänä ”osaansa sukupolvien välisen yhteyden säilyttäjänä, turvallisen laajennetun perheyhteyden tarjoajana ja perinteen siirtäjänä”. Ansioistaan kasvattajana hän sai vuonna 1999 äitienpäivämitalin.

Sota-ajalla oli ratkaiseva merkitys nuoren Katarinan arvomaailmaan. Jatkosodan syttyessä Katarina liittyi Lotta Svärd -järjestöön, jossa tehtävät vaihtelivat kenttäpostikonttorin sotasensuurista muonitukseen ja Sotasairaala V:n toimistotyöhön. Maanpuolustusasiat olivatkin hänelle tärkeitä koko elämän pituisen ajan. Katarina Piha oli aina aktiivinen ja kiinnostunut asioista sekä ihmisistä.

Katarina Pihalle Akateemisten Naisten yhteisö arvoineen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti oli tärkeä. Vuonna 1918 kolme akateemista naista New Yorkissa pohtivat, miten naiset voisivat rakentaa maailmanrauhaa yhteisvoimin. Kysymys rauhasta, turvallisuudesta ja naisten osallisuudesta niissä on jälleen ajankohtainen. Katariinan läheisten mukaan koti, perhe ja isänmaa olivat hänen elämänsä kivijalka.

Katariina Piha seurasi elinaikanaan (1923-2022) valtavaa naisen roolin ja aseman kehitystä sekä perheessä että yhteiskunnassa. Hänelle molemmat asiat olivat tärkeitä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja Enne-Maija Järvi vahvisti liiton rakenteita keskushallituksen yhteyteen ja perusti eri toimikuntia kuten finanssitoimikunnan, jossa Katarina Piha vaikutti ja antoi akateemisen osaamisena yhteisömme  käyttöön. Hän johti puhetta ja toimintaa Liiton finanssitoimikunnassa vuosina 1975-1981. Näinä vuosina toiminta ja osallistuminen kansallisesti ja kansainvälisesti oli vilkasta puheenjohtajien dosentti, MMT Ritva-Liisa Karvetin (1974-1977) ja ekonomi Suoma Pohjanpalon (1978-1982) viitoittamana.

Katarina Piha toimi ansioituneesti Turun Akateemisten Naisten rahastonhoitajana vuosina 1973-1992. Yhdistyksen puheenjohtajina toimivat hänen aikanaan LL Enne-Maija Järvi, lääninasessori Pirjo-Riitta Auranen, FM Anna-Liisa Bergfors ja FL Seija Jumppanen.

Jos ihminen haluaa elää, ei hän voi luopua eilisen muistoista eikä huomisen toivosta. Eilisen muistot ja huomisen toivo kantavat eteenpäin.

Katarina Pihaa ajatellessamme meidän kaikkien sanamme kuvaavat elämäntehtävänsä loppuun saattaneen ihmisen  elämän päättymistä ja ansaittua siirtymistä ikuisuuteen.

V.A. Koskennimen runollisin sanoin:

”Te soihdun kauemmaksi viedä saatte
ja laulun löydätte suuremman.”

 

Katarina Pihan muistoa kunnioittaen,

Ritva Tammivaara ja Maritta Tammio

Turun Akateemiset Naiset ry.

Käytämme evästeitä kävijäseurantaan ja markkinointiin.