Koulutustason nosto varmistetaan oikeudenmukaisella työelämällä

Suomen 60 prosentin korkeakoulutustavoitteen rinnalle tarvitaan konkreettisia toimia vastavalmistuneiden työllistymisen ja työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Nuorten tulevaisuususko syntyy siitä, että koulutus tarjoaa todellisia
mahdollisuuksia, työelämä kohtelee yhdenvertaisesti ja osaamisesta maksetaan oikeudenmukainen korvaus. Miksi kouluttautua, jos tutkinto ei avaa ovia työelämään eikä takaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia?

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision mukaan Suomen tavoitteena on nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus nykyisestä 38,1 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä (VN 2026). Tavoite on keskeinen, koska tutkimusten mukaan koulutustaso vaikuttaa ratkaisevasti kansalliseen kilpailukykyyn ja talouskasvuun.
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 104. vuosikokous muistuttaa, että korkeakoulutuksen on luotava todellisia työllistymismahdollisuuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin naisiin, joille
korkeakoulututkinto ei takaa vakaata toimeentuloa tai mahdollisuutta edetä urallaan.

Heinäkuun 2026 lopussa työttömiä korkeakoulutettuja oli yli 10 000 enemmän kuin edellisen korkean työttömyyden aikana vuosina 2015 – 2016. Pahimmassa tilanteessa ovat nyt korkeakoulutetut naiset, joiden työttömyys on kasvanut miehiä jyrkemmin. Erityisesti työttömyys on koetellut 30–49-vuotiaita sekä vastavalmistuneita.

Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat eniten paineita työn saamisesta, ja naiset selvästi miehiä enemmän: 20–24-vuotiaista naisista 85 prosenttia ja miehistä 65 prosenttia. Siinä missä 70 prosenttia kokee paineita työn saamisesta, puolet kokee siitä melko tai erittäin paljon myös epävarmuutta. Vielä vuonna 2014 vain kolmannes koki vastaavia tunteita.

Nuorelle koulutus on paljon enemmän kuin tutkintotodistus. Se on investointi omaan tulevaisuuteen, toimeentuloon, itsenäisyyteen ja mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Kun opinnot päättyvät mutta työpaikkaa ei löydy, pettymys ei koske
ainoastaan työllistymistä. Se voi horjuttaa uskoa omiin kykyihin, koulutuksen merkitykseen ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen.

Nuoret naiset voivat kohdata uransa alussa useita toisiinsa kietoutuvia ongelmia: työttömyyttä, määräaikaisia työsuhteita, raskaussyrjintää ja naisenemmistöisten alojen matalampaa palkkatasoa. Nämä eivät ole vain yksittäisiä epäkohtia, vaan tekijöitä, jotka voivat kasautua ja vaikuttaa työuraan vuosikymmenten ajan.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä heikentää työuran turvallisuutta. Joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää (STM 2024). Syrjintä voi näkyä esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättämisenä tai vakinaistamatta jättämisenä raskauden tai perhevapaan vuoksi. Nuorelle naiselle tämä voi merkitä toimeentulon epävarmuutta ja urakehityksen keskeytymistä juuri silloin, kun työuraa pitäisi rakentaa. Raskauteen ja perhevapaisiin perustuva syrjintä on kiellettyä, mutta oikeuksien toteutuminen edellyttää tehokasta valvontaa ja epäkohtiin puuttumista.

Myös alojen välinen palkkaero rakentaa eriarvoisuutta jo uran alussa. Naisenemmistöisten alojen palkkataso on keskimäärin matalampi kuin miesenemmistöisten. Eroihin vaikuttavat muun muassa työmarkkinoiden sukupuolittunut rakenne, alojen erilainen palkkakehitys ja arvostus. Kun matalampi palkkataso yhdistyy määräaikaisuuksiin, työttömyysjaksoihin ja hitaampaan urakehitykseen, seuraukset voivat näkyä elinikäisissä ansioissa, eläkekertymässä ja taloudellisessa itsenäisyydessä.

Vastuu ei voi jäädä yksin naisten kannettavaksi. Työnantajia on kannustettava tarjoamaan ensimmäisiä oman alan työpaikkoja, palkallisia harjoitteluja ja vakaita työsuhteita. Raskauteen tai perhevapaisiin perustuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti. Lisäksi naisenemmistöisten alojen palkkauksen ja arvostuksen on vastattava työn vaativuutta ja osaamisvaatimuksia. Korkeakoulujen, työnantajien ja työllisyyspalvelujen yhteistyötä on vahvistettava, ja työllistymistä sekä palkkakehitystä on seurattava sukupuolen ja koulutusalan mukaan.

Edelleen on varmistettava, että suomalaisessa työelämässä on yhdenvertainen mahdollisuus ammattitaidon uudistamiseen, jatkokouluttautumiseen ja joustaviin siirtymiin työuralla. Työelämää sekä eri elämäntilanteissa olevia nuoria ja aikuisia on aktiivisesti kannustettava ja tuettava jatkuvan oppimisen kulttuuriin. Osaamisen uudistamisen on oltava kaikkien oikeus ja mahdollisuus.

Lisätietoja:
Jutta Hartikainen, Liiton puheenjohtaja, jutta.hartikainen@akateemisetnaiset.fi
Susanna Sulkunen, Liiton toimitusjohtaja, susanna.sulkunen@akateemisetnaiset.fi

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kansainvälinen ja ylisukupolvinen verkosto, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sivistyksen, rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Liitolla on Suomessa 17 paikallisyhdistystä ja sisarjärjestöjä yli 60 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestömme perustettiin vuonna 1922. Tule mukaan – viihdy, verkostoidu ja vaikuta! https://akateemisetnaiset.fi/

Lähteet:
Akava Works 1.10.2026: Työttömyys- ja lomautuskatsaus 8/2026: Työttömyyden nousu
jatkui elokuussa.
Nuorisoala ry. 4.9.2026: Vuosikatsaus 2026: Mitä kuuluu nuorille ja nuorisoalalle.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 12.9.2024: Raskaus- ja perhevapaasyrjintää koskeva
selvitys.
Tilastokeskus 9.9.2026: Koulutustaso nousee – mutta vaikeampaa on tietää tarkasti, kuinka
paljon.
Tilastokeskus 23.1.2026: Sijoittuminen koulutuksen jälkeen.
Valtioneuvosto 15.6.2026: Uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio Suomelle.