Liiton 101. vuosikokouksen julkilausuma

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n vuosikokouksen julkilausuma 25.11.2023

Tietoviestintä edistämään rauhaa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Suomen Akateemisten Naisten Liiton visiona on tulevaisuus, jossa koulutetut ja opiskelevat naiset toimivat tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteenamme on varmistaa kaikkien ihmisoikeuksien toteutuminen koulutuksessa, kotoutumisessa, työelämässä ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Haluamme toiminnallamme vahvistaa kaikkia prosesseja, jotka edistävät rauhaa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kansainvälisten ja kansallisten yhteistyökumppaneiden verkostoissa tuemme rauhankasvatusta, rauhanvälitystoimintaa, konfliktien ehkäisyä ja ratkaisuja.

Yhteiskunnan kestokyky perustuu ihmisten luottamukseen toisiinsa, demokratiaan, oikeusvaltioon, mediaan ja viranomaisiin. Tämä edellyttää yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja avointa toimintaa eri toimijoiden kesken. Yhteiskunnallisten ongelmien avoin ja kriittinen tarkastelu eri tiedonvälityskanavia hyödyntäen vahvistaa kansalaisten osallisuutta. Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat nopeasti muuttaneet tapoja, joilla eri toimijat viestivät ja välittävät tietoa. Tietoviestinnän hallinta on muodostunut keskeiseksi tekijäksi, jolla rajoitetaan uuden teknologian ja digitalisaation käytön synnyttämää eriarvoisuutta tilanteissa, joissa kaikilla ei välttämättä ole riittäviä resursseja niiden hyödyntämiseen.

Erilaiset mielipiteet ja näkemykset kuuluvat avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan eikä niitä kaikkia voi tulkita informaatiovaikuttamiseksi. Tietoviestinnän teemat ovat sosiaalisesti rakentuneita ja historiallisesti, kulttuurisesti ja maantieteellisesti sidottuja. Merkitysten ja käsitteisiin liittyvien arvojen jatkuva muuttuminen tekee tilanteen haastavaksi. Informaatiovaikuttamiseen käytetään eri keinoja, joita voi olla joskus vaikea huomata, ja sillä pyritään lisääntyvästi ja järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen, päätöksentekijöihin ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Puuttuvan tai harhaanjohtavan tiedon käyttö vaikuttamisen keinona luo turvattomuutta, altistaa vihamieliselle sisällölle ja voi jopa käynnistää konflikteja.

Uusi teknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta luo samalla uusia uhkia. Tekoäly toimii järjestelmänä, joka tulkitsee tietoa, oppii siitä ja soveltaa oppimaansa. Sen rooli ihmisen elämässä tulee olemaan merkittävä ja vaikutus tulee ulottumaan kaikkialle. Ratkaisuilla pitää varmistaa oikeuksien toteutuminen ja tekoälyn käytön seurauksien ennakointi. Käyttäjien on varmistettava, että toiminta on tasa-arvoista, syrjimätöntä ja yhdenvertaista. Eriarvoisuutta voidaan ennaltaehkäistä tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyydellä. Disinformaation tunnistaminen on tärkeää erityisesti nopeasti kehittyvän tekoälyn ja informaatiovaikuttamisen yhdistyessä.

Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kansalaisilta laaja-alaista lukutaitoa, moniluku- ja digitaitoja ja eri käsitteiden ja sovellusten ymmärtämistä. Uhkana on, eriarvoisuuden syntyminen uutta mediaa hyödyntävien ja rajoitetumpia median käyttömahdollisuuksia omaavien välillä. Kestävän tulevaisuuden edellytysten luominen asettaa kasvatus- ja koulutusjärjestelmille uusia haasteita kansalaisten tulevaisuuden perusvalmiuksien ja osaamisen kehittämiseksi.

Tietoviestinnän ja tekoälyn kehittämisen tulee perustua yhdenvertaisuuden, avoimuuden ja tulevaisuussuuntautuneisuuden periaatteisiin. Tämän toteutuminen edellyttää kansalaisten tietoviestintävalmiuksien vahvistamista. Tietoviestinnän avulla voidaan edistää resilienssiä, ja sen rooli on merkittävä rauhan, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, esimerkiksi informaatiovaikuttamisen tunnistamisessa. Tietoviestinnän avulla voidaan edistää vuoropuhelua konfliktien ratkaisuissa, mutta tämä edellyttää, että tietoviestintä on kaikille ymmärrettävää ja tekoälyn käyttö on hallittavissa ja käyttäjille merkityksellistä.