Liiton vuosikokous: Mahdollisuus kotimaisten kielten oppimiseen kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa

Suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiin tutkintoihin sisältyy vaihtelevasti kotimaisten kielten pakollisia opintoja. Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 102. vuosikokous esittää, että kotimaisten kielten taidon oppimisen kriittinen merkitys huomioidaan Opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitoksille asettamissa tulostavoitteissa ja arviointikriteereissä.

Suomi houkuttaa kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita. He eivät kuitenkaan kotiudu Suomeen. E2 Tutkimuksen raportin (2023) mukaan jopa 47 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista pohtii lähtevänsä maasta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kun syitä tähän on selvitetty, opiskelijat ovat nostaneet esiin kielimuurin ja vaikeudet työn ja ystävien löytämisessä.

Asenteiden ja rakenteiden monimuotoistuminen suomalaisilla työmarkkinoilla etenee hitaasti eikä vastaa kansainvälisten osaajien odotuksia. Korkeakoulujen yritysyhteistyössä on mahdollisuus kehittää kotimaisten kielten oppimisen mahdollisuuksia työelämässä. Myös oppilaitokset voisivat tehdä enemmän. 

Ongelma ei ole uusi, sillä jo vuonna 2013 Suomen Kulttuurirahasto, Jyväskylän yliopisto ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus suosittelivat Osallisena Suomessa -hankkeen loppuraportissa, että oppilaitosten tulisi turvata kansainvälisille opiskelijoille riittävät mahdollisuudet kotimaisten kielten opiskeluun. Oppilaitoksille yhtälö on kuitenkin ollut vaikea: pakolliset kieliopinnot vievät tutkinnoista tilaa muilta kursseilta ja vapaaehtoisten kieliopintojen pariin opiskelijat eivät välttämättä löydä.

Korkeakoulujen Kielibuusti-hankkeen selvityksen (2022) mukaan pakollisten kieliopintojen määrä vaihtelee oppilaitoksesta ja alasta toiseen. Eniten kotimaisten kielten opintoja edellytetään alemmissa korkeakoulututkinnoissa, mutta niissäkin vaihteluväli on suuri aina kolmesta 25 opintopisteeseen. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa kansainvälisten opiskelijoiden kielen oppimisen tarvetta ei Kielibuustin mukaan juuri huomioida eikä oppimista tueta tutkinnon rakenteen tasolla. 

– Suomen kielen taidon puute näkyy myös meillä Kouvolassa, jossa olemme tänä vuonna aloittaneet Auroras-työelämämentoroinnin koulutetuille kansainvälisille naisille. Oleellista olisi päästä aloittamaan intensiivinen kielen opiskelu jo tutkinnon alkuvaiheessa, korostaa Suomen Akateemisten Naisten Liiton I varapuheenjohtaja ja Kouvolan Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja, TtT Jutta Hartikainen. Hartikainen valittiin 23.11.2024 Liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027. 

Suomen Akateemisten Naisten Liiton 102. vuosikokous katsoo, että oppilaitosten toimia kotimaisten kielten ja erityisesti suomen kielen oppimisen tukemiseksi tulee vauhdittaa. Asiaa kannattaa tarkastella Opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitoksille asettamissa tulostavoitteissa ja arviointikriteereissä nyt, kun korkeakoulujen neljättä arviointikierrosta suunnitellaan. Koulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja opiskelijakeskeisyyden näkökulmista on perusteltua liittää arviointimalliin mahdollisuus kotimaisten kielten opintoihin kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa.

Lisätiedot: TtT Jutta Hartikainen, hartikainen.jutta@gmail.com ja auroras.fi