Säännöt
Säännöt ja jäsenyyskriteerit – ongelmia, kysymyksiä? Ks. Jäsensivut.
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n säännöt
28.3.2023
Nimi ja kotipaikka
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä Liitoksi.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
2§
Liiton tarkoitus on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Liitto yhdistää akateemisia naisia, edistää heidän työuraansa, yhteiskunnallista asemaansa ja tukee heidän tieteellistä työtään sekä asiantuntijuuttaan kannustaen aktiiviseen toimintaan kansallisesti ja kansainvälisesti.
3§
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto järjestää esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Liitto osallistuu korkeasti koulutettujen naisten asemaa, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia sekä rauhaa edistäviin yhteistyöhankkeisiin kotimaassa ja ulkomailla.
Liitto voi toimia aloitteentekijänä ja lausunnonantajana julkisen elämän kaikilla aloilla ja erityisesti korkeakoulutusta koskevissa asioissa. Liitto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Liitto tukee muista kulttuureista tulevien korkeasti koulutettujen naisten verkostoitumista ja sijoittautumista suomalaiseen työelämään. Lisäksi Liitto toimii muista kulttuureista tulevien naisten kotoutumisen ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Liitto voi myöntää apurahoja ja toimia välittäjänä jäsenyhdistysten jäsenten hakiessa kansainvälisiä apurahoja.
Liitto on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoja ja testamentteja sekä varojensa kartuttamiseksi toimeenpanemaan juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä hankittuaan asianomaisen luvan.
Jäsenet
4 §
Liiton jäseniksi voivat liittyä akateemisten naisten muodostamat suomen- ja ruotsinkieliset paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistystä perustettaessa on perustamiskirja sääntöehdotuksineen toimitettava Liiton keskushallituksen hyväksyttäväksi.
Liiton henkilöjäseneksi voi liittyä, jos paikkakunnalla ei toimi Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n jäsenyhdistystä.
Liiton opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee yliopistossa tai korkeakoulussa. Valmistumisensa jälkeen opiskelijajäsen siirtyy ilmoituksella varsinaiseksi jäseneksi. Opiskelijajäsen voidaan erottaa liitosta, jos hän ei valmistumisesta huolimatta hae varsinaista jäsenyyttä tai on todistettavasti päättänyt opintonsa valmistumatta.
Yhdistyksen jäsen voidaan katsoa eronneeksi Liitosta, mikäli hän ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan vuoden kuluessa sen erääntymisestä.
Liiton kannatusjäsen voi olla rekisteröity yhdistys, muu oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö.
5 §
Paikallisyhdistyksen ja Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa asuva nainen, joka on Suomessa tai ulkomailla suorittanut akateemisen tutkinnon jossakin yliopistossa tai
ammattikorkeakoulussa.
Akateemisiksi loppututkinnoiksi katsotaan ne tutkinnot, jotka Liiton keskushallitus on päätöksellään hyväksynyt tällaisiksi tutkinnoiksi.
Paikallisyhdistyksen ulkojäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa oleskeleva Akateemisten Naisten ulkomaisen sisaryhdistyksen jäsen.
Liiton henkilöjäsenellä, opiskelijajäsenellä ja yhdistyksen ulkojäsenellä ei ole äänivaltaa eikä heitä voida valita Liiton keskushallitukseen.
Paikallisyhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää kukin paikallisyhdistys.
Keskushallitus hyväksyy Liiton henkilöjäsenet, opiskelijajäsenet ja kannatusjäsenet hakemuksesta.
6 §
Liitto voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan Liiton keskushallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3) edustajien käyttämistä äänistä Liiton kokouksessa kannattaa ehdotusta. Liitolla voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.
7 §
Liiton yhteisiin menoihin osallistuvat kaikki jäsenkategoriat. Paikallisyhdistys suorittaa jäsenmääränsä mukaisen maksun. Maksun suuruuden jäsentä kohden ja erikseen Liiton henkilö-, opiskelija- ja kannatusjäsentä kohden määrää Liiton vuosikokous seuraavaa tilivuotta varten. Kuluvan vuoden jäsenmaksu on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä.
Kokoukset
8 §
Liitolla on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous. Ylimääräinen kokous pidetään, kun keskushallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänivaltaisista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti keskushallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.
Liiton varsinainen tai ylimääräinen kokous voidaan pitää muuallakin kuin Liiton kotipaikkakunnalla.
Vuosikokous
9 §
Liiton kokoukseen voidaan osallistua keskushallituksen tai Liiton kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla erikseen kokouksen päättämässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.
Liiton vuosikokous pidetään marraskuun loppuun mennessä ja siinä
esitetään:
– tilinpäätös, joka käsittää keskushallituksen toimintakertomuksen,
tuloslaskelman ja taseen
– tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio
– ehdotus paikallisyhdistysten, kannatusjäsenten ja henkilöjäsenten
Liitolle suoritettavaksi jäsenmaksuksi
päätetään:
– tilinpäätöksen vahvistamisesta
– vastuuvapauden myöntämisestä keskushallituksen jäsenille ja muille
tilivelvollisille
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarviosta
– paikallisyhdistysten, kannatusjäsenten ja henkilöjäsenten Liitolle
suoritettavasta jäsenmaksusta
– kokouskutsutavasta sääntöjen 11 §:n puitteissa ja muiden asioiden
tiedottamisesta paikallisyhdistyksille
– tarpeellisiksi katsomiensa toimikuntien asettamisesta
valitaan:
– keskushallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat ja muut
jäsenet erovuoroisten tilalle
– tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille varahenkilöt
käsitellään:
– keskushallituksen esittämät muut asiat
– paikallisyhdistysten ja Liiton kunniajäsenten Liiton
keskushallitukselle viimeistään kuukautta ennen kirjallisesti
esittämä asia, jos enemmistö edustajien antamista äänistä hyväksyy
asian käsiteltäväksi.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänestykset voidaan toteuttaa suljettuna lippuäänestyksenä tai suojattuna verkkoäänestyksenä.
Vaalit
Keskushallituksen jäsenet valitaan enemmistövaalilla siten, että valituiksi tulevat ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Liiton keskushallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan enemmistövaalilla, jossa valituksi tulevien on saatava yli puolet annetuista äänistä.
Kokouksessa voidaan esittää uusia ehdokkaita.
Kokousedustus ja kokouksista tiedottaminen
10 §
Liiton kokouksiin on siihen kuuluvilla paikallisyhdistyksillä oikeus lähettää kokouksissaan jäsenistä valittu edustaja tai edustajia käyttämään paikallisyhdistyksen äänivaltaa. Kunkin
paikallisyhdistyksen äänimäärä määräytyy sen jäsenluvun mukaan siten, että kukin alkava kymmenluku oikeuttaa yhteen ääneen. Tällöin luetaan jäseniksi ne, joiden puolesta paikallisyhdistys on suorittanut Liitolle vuosikokousta edeltäneen vuoden jäsenmaksun. Liiton henkilö-, opiskelija- ja kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
11 §
Liiton kokouksista tiedotetaan jäsenille joko jäsentiedotteella tai sähköpostilla. Liiton vuosikokouksesta tiedotetaan vähintään kuukautta ja muista kokouksista vähintään kymmenen päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
Keskushallitus
12 §
Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa keskushallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä yhdeksän muuta jäsentä. Keskushallituksen jäsenten on oltava Suomen kansalaisia sekä kuuluttava johonkin paikallisyhdistykseen.
Keskushallituksen puheenjohtajat ja jäsenet valitaan Liiton vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajista on kunakin vuonna erovuorossa yksi, jäsenistä kolme. Sama henkilö voi yhtäjaksoisesti toimia samassa tehtävässä keskushallituksessa
enintään kaksi kolmivuotiskautta. Sellaisen keskushallituksen jäsenen tilalle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään, voidaan kesken toimikautta valita Liiton kokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida edellä mainittua kahden kolmivuotiskauden enimmäismäärää laskettaessa.
Sekä suomen- että ruotsinkielisten jäsenten tulee olla edustettuina keskushallituksessa. Ellei ruotsinkielistä edustajaa löydy, tämän tilalle valitaan suomenkielinen edustaja. Liiton toimintaan rohkaistaan myös muunkielisiä.
13 §
Keskushallitus valitsee sihteerin ja rahastonhoitajan keskuudestaan tai keskushallituksen ulkopuolelta. Keskushallitus voi asettaa avukseen toimikuntia ja valita niiden puheenjohtajat ja jäsenet.
Keskushallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai keskushallituksen kahden jäsenen sitä heiltä vaatiessa. Kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään kuusi jäsentä joku puheenjohtajista mukaan luettuna.
Keskushallitus voi tarvittaessa kokoontua tietoverkossa tai sähköisiä välineitä käyttäen.
Äänestettäessä äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee asian.
Nimen kirjoittaminen
14 §
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja, kukin heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Toiminta- ja tilivuosi
15 §
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
Paikallisyhdistysten on maaliskuun loppuun mennessä lähetettävä toimintakertomuksensa Liiton keskushallitukselle.
Rahastonhoitajan on toimitettava edellisen vuoden tilinpäätösaineisto tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan ja
toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa keskushallitukselle huhtikuun loppuun mennessä.
Sääntöjen muuttaminen
16 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä Liiton varsinaisessa kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Ehdotuksesta Liiton sääntöjen muuttamiseksi on kokouskutsussa mainittava.
Liiton purkaminen
17 §
Päätös Liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toinen on varsinainen kokous, ja joiden välillä on vähintään kuukausi. Liitto katsotaan puretuksi, jos kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on purkamista puoltanut. Ehdotuksesta Liiton purkamiseksi on kokouskutsussa mainittava.
18 §
Liiton purkautuessa päätetään purkamiskokouksessa Liiton varojen käytöstä. Varat liitetään Suomen Kulttuurirahastossa olevaan Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n nimikkorahastoon tai ne on käytettävä muulla tavoin näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen.
Sivua on viimeksi päivitetty 28.3.2023