Säännöt

Säännöt ja jäsenyyskriteerit – ongelmia, kysymyksiä? Ks. Jäsensivut.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n säännöt

14.10.2006
Muutos rekisteröity 22.3.2007
Muutos rekisteröity 9.4.2009
Muutos rekisteröity 30.9.2010
Muutos rekisteröity 28.1.2013
Muutos rekisteröity 4.8.2014
Muutos rekisteröity 14.3.2016
Muutos rekisteröity 3.1.2018
Muutos rekisteröity 23.3.2021

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands
Kvinnliga Akademikers Förbund ry. Yhdistyksen kotipaikka on
Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä
Liitoksi.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 §

Liiton tarkoitus on akateemisten naisten työuran, yhteiskunnallisen
aseman ja tasa-arvon edistäminen. Liitto yhdistää akateemisia
naisia, tukee heidän tieteellistä työtään ja asiantuntijuuttaan sekä
kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan yhteiskunnan kaikilla
aloilla.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liittojärjestää esitelmä-,
keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä harjoittaa
julkaisutoimintaa. Liitto osallistuu akateemisten naisten asemaa ja
tasa-arvoa edistäviin yhteistyöhankkeisiin kotimaassa ja ulkomailla.

Liitto voi toimia aloitteentekijänä ja lausunnonantajana julkisen
elämän kaikilla aloilla ja erityisesti akateemista koulutusta
koskevissa asioissa. Liitto osallistuu yhteiskunnalliseen
keskusteluun.

Liitto tukee muista kulttuureista tulevien korkeakoulutettujen
naisten verkostoitumista ja sijoittautumista suomalaiseen
työelämään. Lisäksi Liitto toimii muista kulttuureista tulevien
naisten kotoutumisen ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

Liitto voi myöntää apurahoja ja toimia välittäjänä jäsenyhdistysten
jäsenten hakiessa kansainvälisiä apurahoja.

Liitto on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta
omaisuutta, vastaanottamaan lahjoja ja testamentteja sekä varojensa
kartuttamiseksi toimeenpanemaan juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä
hankittuaan asianomaisen luvan.

Jäsenet

4 §

Liiton jäseniksi voivat liittyä akateemisten naisten muodostamat
suomen- ja ruotsinkieliset paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistystä
perustettaessa on perustamiskirja sääntöehdotuksineen toimitettava
Liiton keskushallituksen hyväksyttäväksi.

Liiton henkilöjäseneksi voi liittyä, jos paikkakunnalla ei toimi
Suomen Akateemisten Naisten Liiton – Finlands Kvinnliga Akademikers
Förbund ry:n jäsenyhdistystä.

Liiton opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee
yliopistossa tai korkeakoulussa. Valmistumisensa jälkeen
opiskelijajäsen siirtyy ilmoituksella varsinaiseksi jäseneksi.

Opiskelijajäsen voidaan katsoa eronneeksi liitosta, jos hän ei ole
maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan vuoden kuluessa sen
erääntymisestä. Opiskelijajäsen voidaan erottaa liitosta, jos hän ei
valmistumisesta huolimatta hae varsinaista jäsenyyttä tai on
todistettavasti päättänyt opintonsa valmistumatta. Päätöksen
erottamisesta tekee liiton hallitus.

Liiton kannatusjäsen voi olla rekisteröity yhdistys, muu
oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö.

5 §

Paikallisyhdistyksen ja Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen
Suomessa asuva nainen, joka on Suomessa tai ulkomailla suorittanut
akateemisen tutkinnon jossakin yliopistossa tai
ammattikorkeakoulussa.

Akateemisiksi loppututkinnoiksi katsotaan ne tutkinnot, jotka Liiton
keskushallitus on päätöksellään hyväksynyt tällaisiksi tutkinnoiksi.

Paikallisyhdistyksen ulkojäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa
oleskeleva Akateemisten Naisten ulkomaisen sisaryhdistyksen jäsen.

Liiton henkilöjäsenellä, opiskelijajäsenellä ja yhdistyksen
ulkojäsenellä ei ole äänivaltaa eikä heitä voida valita Liiton
keskushallitukseen.

Paikallisyhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää kukin
paikallisyhdistys.

Keskushallitus hyväksyy Liiton henkilöjäsenet, opiskelijajäsenet ja
kannatusjäsenet hakemuksesta.

6 §

Liitto voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan Liiton
keskushallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3)
edustajien käyttämistä äänistä Liiton kokouksessa kannattaa
ehdotusta. Liitolla voi olla kerrallaan vain yksi
kunniapuheenjohtaja.

7 §

Liiton yhteisiin menoihin osallistuvat paikallisyhdistykset ja
henkilöjäsenet. Paikallisyhdistys suorittaa jäsenmääränsä mukaisen
maksun. Maksun suuruuden jäsentä kohden ja erikseen Liiton henkilö-,
opiskelija- ja kannatusjäsentä kohden määrää Liiton vuosikokous
seuraavaa tilivuotta varten. Kuluvan vuoden jäsenmaksu on
suoritettava maaliskuun loppuun mennessä.

Kokoukset

8 §

Liitolla on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun keskushallitus katsoo sen
tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10)
äänivaltaisista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti
keskushallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.

Liiton varsinainen tai ylimääräinen kokous voidaan pitää muuallakin
kuin Liiton kotipaikkakunnalla.

Vuosikokous

9 §

Liiton kokoukseen voidaan osallistua keskushallituksen tai Liiton
kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen
apuvälineen avulla erikseen kokouksen päättämässä äänestys- ja
vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Liiton vuosikokous pidetään marraskuun loppuun mennessä ja siinä

esitetään:
– tilinpäätös, joka käsittää keskushallituksen toimintakertomuksen,
tuloslaskelman ja taseen
– tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio
– ehdotus paikallisyhdistysten, kannatusjäsenten ja henkilöjäsenten
Liitolle suoritettavaksi jäsenmaksuksi

päätetään:
– tilinpäätöksen vahvistamisesta
– vastuuvapauden myöntämisestä keskushallituksen jäsenille ja muille
tilivelvollisille
– seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta
– seuraavan vuoden tulo- ja menoarviosta
– paikallisyhdistysten, kannatusjäsenten ja henkilöjäsenten Liitolle
suoritettavasta jäsenmaksusta
– kokouskutsutavasta sääntöjen 11 §:n puitteissa ja muiden asioiden
tiedottamisesta paikallisyhdistyksille
– tarpeellisiksi katsomiensa toimikuntien asettamisesta

valitaan:
– keskushallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat ja muut
jäsenet erovuoroisten tilalle
– tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä heille varahenkilöt

käsitellään:
– keskushallituksen esittämät muut asiat
– paikallisyhdistysten ja Liiton kunniajäsenten Liiton
keskushallitukselle viimeistään kuukautta ennen kirjallisesti
esittämä asia, jos enemmistö edustajien antamista äänistä hyväksyy
asian käsiteltäväksi.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänestykset voidaan toteuttaa
suljettuna lippuäänestyksenä tai suojattuna verkkoäänestyksenä.

Vaalit

Keskushallituksen jäsenet valitaan enemmistövaalilla siten, että
valituiksi tulevat ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet eniten ääniä.
Liiton keskushallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
valitaan enemmistövaalilla, jossa valituksi tulevien on saatava yli
puolet annetuista äänistä.

Kokouksessa voidaan esittää uusia ehdokkaita.

Kokousedustus ja kokouksista tiedottaminen

10 §

Liiton kokouksiin on siihen kuuluvilla paikallisyhdistyksillä oikeus
lähettää kokouksissaan jäsenistä valittu edustaja tai edustajia
käyttämään paikallisyhdistyksen äänivaltaa. Kunkin
paikallisyhdistyksen äänimäärä määräytyy sen jäsenluvun mukaan
siten, että kukin alkava kymmenluku oikeuttaa yhteen ääneen. Tällöin
luetaan jäseniksi ne, joiden puolesta paikallisyhdistys on
suorittanut Liitolle vuosikokousta edeltäneen vuoden jäsenmaksun.
Liiton henkilö-, opiskelija- ja kannatusjäsenellä on kokouksessa
läsnäolo- ja puheoikeus.

11 §

Liiton kokouksista tiedotetaan jäsenille joko jäsentiedotteella tai
sähköpostilla. Liiton vuosikokouksesta tiedotetaan vähintään
kuukautta ja muista kokouksista vähintään kymmenen päivää ennen
kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Keskushallitus

12 §

Liittoa edustaa ja sen asioita hoitaa keskushallitus, johon kuuluvat
puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä yhdeksän
muuta jäsentä. Keskushallituksen jäsenten on oltava Suomen
kansalaisia sekä kuuluttava johonkin paikallisyhdistykseen.

Keskushallituksen puheenjohtajat ja jäsenet valitaan Liiton
vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajista on
kunakin vuonna erovuorossa yksi, jäsenistä kolme. Sama henkilö voi
yhtäjaksoisesti toimia samassa tehtävässä keskushallituksessa
enintään kaksi kolmivuotiskautta. Sellaisen keskushallituksen
jäsenen tilalle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään, voidaan
kesken toimikautta valita Liiton kokouksessa uusi jäsen jäljellä
olevaksi toimikaudeksi. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida
edellä mainittua kahden kolmivuotiskauden enimmäismäärää
laskettaessa.

Sekä suomen- että ruotsinkielisten jäsenten tulee olla edustettuina
keskushallituksessa. Ellei ruotsinkielistä edustajaa löydy, tämän
tilalle valitaan suomenkielinen edustaja. Liiton toimintaan
rohkaistaan myös muunkielisiä.

13 §

Keskushallitus valitsee sihteerin ja rahastonhoitajan keskuudestaan
tai keskushallituksen ulkopuolelta. Keskushallitus voi asettaa
avukseen toimikuntia ja valita niiden puheenjohtajat ja jäsenet.

Keskushallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
sen tarpeelliseksi tai keskushallituksen kahden jäsenen sitä heiltä
vaatiessa. Kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään
kuusi jäsentä joku puheenjohtajista mukaan luettuna.

Keskushallitus voi tarvittaessa kokoontua tietoverkossa tai
sähköisiä välineitä käyttäen.

Äänestettäessä äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja
muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee asian.

Nimen kirjoittaminen

14 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai ensimmäinen tai toinen
varapuheenjohtaja, kukin heistä yhdessä sihteerin tai
rahastonhoitajan kanssa.

Toiminta- ja tilivuosi

15 §

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Paikallisyhdistysten on maaliskuun loppuun mennessä lähetettävä
toimintakertomuksensa Liiton keskushallitukselle.

Rahastonhoitajan on toimitettava edellisen vuoden
tilinpäätösaineisto tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle
maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan ja
toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
keskushallitukselle huhtikuun loppuun mennessä.

Sääntöjen muuttaminen

16 §

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä Liiton
varsinaisessa kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä. Ehdotuksesta Liiton sääntöjen
muuttamiseksi on kokouskutsussa mainittava.

Liiton purkaminen

17 §

Päätös Liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä
kokouksessa, joista toinen on varsinainen kokous, ja joiden välillä
on vähintään kuukausi. Liitto katsotaan puretuksi, jos kummassakin
kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on
purkamista puoltanut. Ehdotuksesta Liiton purkamiseksi on
kokouskutsussa mainittava.

18 §

Liiton purkautuessa päätetään purkamiskokouksessa Liiton varojen
käytöstä. Varat liitetään Suomen Kulttuurirahastossa olevaan Suomen
Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund
ry:n nimikkorahastoon tai ne on käytettävä muulla tavoin näiden
sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen.

Sivua on viimeksi päivitetty 14.4.2021