Vaikuttaminen

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema useassa YK-järjestössä ja sisarjärjestöjä yli 60 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestömme perustettiin vuonna 1922.

Liitto on Naisjärjestöjen Keskusliiton, Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston (aik. Suomen 1325-verkoston), Suomen YK-liiton ja University Women of Europe, Uwen jäsen. Löydät tuoreimmat tiedotteemme täältä.

Tuemme mielellämme myös muiden toimijoiden tasa-arvokampanjoita ja -hankkeita. Otathan yhteyttä: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.

Naisjärjestöjen yhteiset kunta- ja aluevaaliteesit 2025

Poimintoja:

VAHVAA OSAAMISTA SUKUPUOLITIETOISESTA KASVATUKSESTA JA KOULUTUKSESTA
Sukupuolitietoisessa kasvatuksessa ja koulutuksessa puretaan yhteiskunnassa vallitsevia normittavia käsityksiä eri sukupuolten tehtävistä ja ominaisuuksista. Se perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa lapsessa ja nuoressa, kannustaa toteuttamaan itseään omien kiinnostuksen kohteidensa ja vahvuuksiensa pohjalta sekä kunnioittamaan muita. Sukupuolitietoinen kasvatus ja koulutus edistävät tasa-arvoa ja antavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden olla omia itsejään.

Toimenpiteet:

• Kunnat kehittävät varhaiskasvatusta toiminnallisella tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla.
• Kunnat järjestävät koulutusta kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille sukupuolitietoisesta kasvatuksesta ja koulutuksesta.
• Kunnat torjuvat opinto-, koulutus- ja uravalintojen eriytymistä sukupuolen mukaan aina varhaiskasvatuksesta myöhemmille koulutusasteille.

MAAHAN MUUTTANEET NAISET MUKAAN TYÖELÄMÄÄN JA SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN
Tutkimusten mukaan Suomeen muuttaneet naiset kohtaavat syrjintää ja huono-osaisuutta moniperusteisesti sekä sukupuolensa että ulkomaalaistaustansa vuoksi. Maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on matalampi kuin valtaväestön sekä maahan muuttaneiden miesten kohdalla, minkä lisäksi he kohtaavat muita kotoutumiseen liittyviä haasteita. Kuntien tulee vastata maahan muuttaneiden naisten kotoutumisen ja työllistymisen haasteisiin panostamalla kotoutumisen tukeen sekä sukupuolisensitiivisiin palveluihin, joissa kiinnitetään huomiota maahan muuttaneiden naisten erityistarpeisiin.

Kuntien on toimittava esimerkkinä työelämän tasa-arvon ja moninaisuuden edistämisessä sekä syrjinnän kitkemisessä. Yksi keskeinen keino tähän on anonyymin rekrytoinnin käyttäminen kuntien rekrytointiprosesseissa ja sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöönotto. Paitsi että anonyymi rekrytointi auttaa löytämään tehtävään pätevimmän henkilön, voi se ehkäistä ennakkoluulojen vaikutusta rekrytoinnissa sekä lisätä työyhteisöjen moninaisuutta. Sukupuolineutraaleilla ammattinimikkeillä voidaan purkaa ammattialojen segregaatiota ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Toimenpiteet:

• Kunnat nostavat maahan muuttaneet naiset kotoutumispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi ja tarjoavat sukupuolisensitiivisiä kotoutumis- ja muita palveluita maahan muuttaneille naisille.
• Kunnat kouluttavat kotoutumispalveluiden ammattilaisia tunnistamaan haavoittuvassa asemassa olevat naiset.
• Kunnat tarjoavat työelämälähtöisiä kotoutumispalveluja työelämän ulkopuolella oleville naisille.
• Kunnat lisäävät lastenhoidolla tuettujen joustavien kotoutumista tukevien palvelujen määrää.
• Kunnat hyödyntävät maahan muuttaneiden naisten ammattiosaamista ja asiantuntijuutta esimerkiksi omissa rekrytoinneissaan.
• Kunnat ottavat anonyymin rekrytoinnin käyttöön kaikissa rekrytoinneissaan ja käyttävät sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä

TYÖLLISYYSPALVELUT EDISTÄVÄT TASA-ARVOA JA PURKAVAT SEGREGAATIOTA
TE-uudistuksen myötä julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Uudistuksen yhteydessä on tärkeää huomioida tasa-arvo läpileikkaavasti ja panostaa sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen.

Toimenpiteet:

• Sukupuolinäkökulma sisällytetään työllisyyspalveluiden henkilöstön koulutussisältöihin. Kunnat perustavat työllisyyspalveluihin asiantuntijaverkostoja edistämään työelämän tasa-arvoa ja perheystävällisyyttä sekä purkamaan segregaatiota.
• TE-palvelut ovat entistä aktiivisempia tasa-arvon edistämisen positiivisten erityistoimien kokeilussa ja toteutuksessa sekä jakavat tietoa niiden tuloksista.
• Työelämän, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan. Yhteistyössä tärkeitä tahoja ovat tasa-arvohankkeiden lisäksi sukupuolten tasa-arvoa sekä sateenkaari-ihmisten oikeuksia, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta edistävät toimijat.

ANONYYMI REKRYTOINTI ALUEIDEN KÄYTTÖÖN JA SUKUPUOLINEUTRAALIT AMMATTINIMIKKEET KÄYTTÖÖN
Hyvinvointialueiden on toimittava esimerkkinä työelämän tasa-arvon ja moninaisuuden edistämisessä sekä syrjinnän kitkemisessä. Yksi keskeinen keino tähän on anonyymin rekrytoinnin käyttäminen kuntien rekrytointiprosesseissa ja sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöönotto. Anonyymissä rekrytoinnissa hakemuksia käsitellään ilman työnhakijoiden tunnistetietoja kuten nimeä, kuvaa, syntymäaikaa, sukupuolta, yhteystietoja tai äidinkieltä. Paitsi että anonyymi rekrytointi auttaa löytämään tehtävään pätevimmän henkilön, voi se ehkäistä ennakkoluulojen merkitystä rekrytoinnissa sekä lisätä työyhteisöjen moninaisuutta.

Sukupuolineutraaleilla ammattinimikkeillä voidaan purkaa ammattialojen segregaatiota ja edistää sukupuolten tasa-arvoa. Palkka-avoimuusdirektiivin myötä tehtävänimikkeiden ja työpaikkailmoitusten tulee jatkossa olla sukupuolineutraaleja.

Toimenpiteet:

• Hyvinvointialueet ottavat käyttöön anonyymin rekrytoinnin, jossa hakemuksia käsitellään ilman työnhakijoiden tunnistetietoja kuten nimeä, kuvaa, syntymäaikaa, sukupuolta, yhteystietoja tai äidinkieltä.
• Hyvinvointialueet käyttävät sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä.

Lisätiedot: https://naisjarjestot.fi/vaikuttaminen/kunta-ja-aluevaalit-2025/

Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusohjelmatavoitteet 2023 – 2027

Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustettiin sata vuotta sitten edistämään rauhaa ja koulutuksen tasa-arvoa. Tänä päivänä olemme osa 65 maajärjestön verkostoa ja teemme aktiivista yhteistyötä sisarjärjestöjemme kanssa YK:ssa ja Euroopan neuvostossa. Pidämme tärkeänä, että Suomi edistää naisten oikeuksia maan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansainvälisten velvoitteiden toteuttaminen edellyttää riittäviä taloudellisia ja henkilöresursseja mm. YK:n Naiset, Rauha ja turvallisuus -toimenpideohjelman rakentamiseksi ja toteuttamiseksi.

Puretaan koulutuksen ja työelämän segregaatiota kaikilla asteilla

• Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnallinen segregaation purku ja ehkäisy -toimenpideohjelma, joka tähtää pysyvien segregaatiota purkavien rakenteiden ja resurssien luomiseen. Toteutetaan ohjelma valtion ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.
• Varmistetaan, että aluehallinto ottaa vastuuta segregaation purkamisesta koulutuksessa ja työelämässä.
• Lisätään valtion, aluehallinnon ja kuntien viranomaisille sekä kansanedustajille ja valtuutetuille säännöllisesti tarjottavaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tasa-arvoa edistävän sertifiointijärjestelmän perustamisen mahdollisuutta korkeakouluille (KOTAMO-hanke).
• Kirjataan julkisen hallinnon käyttämien rekrytointiyritysten kilpailutusasiakirjoihin vaade yritysten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisesta.
• Huomioidaan tasa-arvo korkeakoulujen tulos- ja tavoiteohjauksessa, ml. oppilaitosten sisäänottoon vaikuttavissa päätöksissä.
• Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät henkilöstölle säännöllistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta ja edellyttävät tätä osaamista rekrytointeihin osallistuvilta sekä johtotehtävissä toimivilta (KOTAMO-hanke).
• Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus keskeiseksi osaksi opettajankoulutusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Koulutuksen tulee olla velvoittava.
• Varmistetaan, että opetuksen järjestäjillä on riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoitteidensa hoitamiseksi.
• Tarjotaan oppilaitoksissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta myös niiden johtajille ja muulle henkilöstölle.
• Puretaan segregaatiota kehittämällä TET-jaksoja ja oppilaitosten opinto-ohjausta.
• Arvioidaan kaikkien oppimateriaalien, ml. sähköisten oppimateriaalien, sukupuolivaikutukset.
• Varmistetaan jo kilpailutuksessa, että oppikirjojen tuottajille on riittävästi tasa-arvotietoutta.
• Kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota miesten matalaan edustukseen naisvaltaisilla aloilla ja erityisesti matalammilla koulutusasteilla. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
• Kehitetään toisen asteen koulutuksen sisältämiä työssäoppimisen muotoja. Korkeakouluissa rakennetaan omat tutkinto-ohjelmat työssäkäyville, jo toisen alan tutkinnon ja työkokemuksen saavuttaneille aikuisille. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
• Jos laki antaa mahdollisuuden, suositaan alanvaihtoon räätälöidyissä koulutusmuodoissa vähemmistösukupuolen hakijoita. Näin edesautetaan sekä sukupuolisegregaation purkua että koulutuksellista tasa-arvoa laajemmin. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)

Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka

• Arvioidaan Euroopan neuvoston ministerikomitean (2021) suositusten mukaisesti uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä selvitetään sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa.
• Varmistetaan, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle kesällä 2020 antamat suositukset toteutetaan.
• Komitean mukaan Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen.
• Komitean mukaan Suomen tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.
• Jatketaan palkka-avoimuusreformin lainsäädännöllistä valmistelua. Uudistusta puoltavat mm. YK:n CEDAWin ja EU:n suositukset sekä vuonna 2018 tehty selvitys (Maarianvaara).
• Tarkennetaan samanarvoisen työn määritelmä tasa-arvolakiin.
• KOTAMO-hanke suosittelee, että korkeakoulukentän työnantaja- ja palkansaajajärjestöt käynnistävät kaksi korkeakoulujen yhteishanketta, joissa korkeakoulut laativat toimintatapasuositukset yhdenvertaiselle rekrytoinnille sekä palkkakartoitusten laatimiselle.
• Lievennetään naisten eläkeköyhyyttä samapalkkatoimilla.

Kotoutumisen tasa-arvo NYT!

• Kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
• Kehitetään muualta muuttaneiden korkeakoulututkintojen tunnistamisjärjestelmää.
• Varmistetaan selkeät rakenteet, vastuunjako ja riittävät resurssit hyvän kotoutumisen toteuttamiseksi.
• Varmistetaan hyvien väestösuhteiden ylläpito sekä vihapuheen ja rasismin väheneminen.
• Huomioidaan kaikessa kotoutumista ja työllistymistä edistävissä toiminnoissa kohderyhmän erityistarpeet ja sukupuolisensitiivinen lähestymistapa.
• Arvioidaan lainsäädännön purevuutta ja tehdään tarvittavat muutokset, jotta Suomessa maahanmuuttajataustaiset naiset ja tytöt ovat tasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja sen eri sektoreilla.
• Varmistetaan kotona lasta hoitavien vanhempien pääsy mukaan kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja varmistetaan lasten pääsy varhaiskasvatukseen.
• Opetuspolun rahoitusta suunnataan myös kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille.
• Lisätään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada suomen kielen opetusta ja yhteiskuntatietoutta kotoutumisajan päätyttyä.
• Edistetään hoivavastuun tasa-arvoista jakautumista maahanmuuttajaperheissä varmistamalla riittävä tiedonsaanti.
• Huomioidaan digitalisaation mahdollisuudet kotoutumiskoulutuksessa, samalla kuitenkin kiinnittäen erityistä huomiota niihin maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää digipalveluita.
• Selvitetään anonyymin rekrytoinnin edistämistä huomioiden tasa-arvovaltuutetun varaumat siitä.
• Maahanmuuttajataustaisten naisten oikeuksia, turvallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä järjestötoiminta on turvattava maakunnissa.

Liiton kuntavaalitavoitteet 2021

1. Päätöksenteon kannalta keskeistä on, ketkä päätöksiä tekevät.

Kannustimme puolueita varmistamaan, että niiden ehdokaslistat ovat mahdollisimman moninaisia. Edelleen kannustamme puolueita ja kuntia varmistamaan, että kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajista vähintään 40 % on naisia vuonna 2021.

2. Tasa-arvo ei toteudu itsestään

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan koulutukseen ja kasvatukseen. Koulutusta ja kasvatusta koskevaa päätöksentekoa ohjaa tavoite oppimistulosten ja koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamisesta.
Tasa-arvoisessa kunnassa tasa-arvoa edistetään suunnitelmallisesti. Kunta sisällyttää sukupuolinäkökulman budjetointinsa kaikkiin vaiheisiin. Kunnalla on ajantasainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Toimenpiteiden sukupuolivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa.

3. Tasa-arvo alkaa varhaiskasvatuksesta

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään varhaiskasvatuksen sukupuolisensitiivisyyttä.
Tasa-arvoisessa kunnassa kaikilla koulutusasteilla huolehditaan tasa-arvosuunnitelmien säännöllisestä päivittämisestä.

4. Anonyymi rekrytointi ja neutraalit ammattinimikkeet tasa-arvoistavat työelämää
5. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka
6. Hoivavastuuta on jaettava tasaisemmin
7. Toimivat digipalvelut kuuluvat kaikille
8. Kotoutumisen tasa-arvo on taattava kunnissa
9. Järjestöt tarvitsevat kunnan tukea

Voit tutustua tavoitteisiimme tarkemmin erillisdokumentissa.

Kantelu eurooppalaisesta palkkaepätasa-arvosta tuotti tulosta

Kattojärjestömme University Women of Europe, UWE teki kesällä 2016 kantelun Euroopan neuvostolle Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta. Kantelu koski niitä 14 Euroopan neuvoston jäsenmaata, jotka hyväksyvät järjestökantelut. Kantelun käsittely annettiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Suomen osalta komitea totesi 29.6.2020 julkistamassaan ratkaisussa, että sukupuolten palkkaeron kaventamistoimet eivät ole olleet Suomessa riittävän tehokkaita, kun mittarina käytetään koko työmarkkinoiden sukupuolten palkkaeroa. Komitea katsoi myös Suomen oikeusturvakeinojen olevan puutteellisia tilanteessa, jossa henkilö irtisanotaan vastatoimena samapalkkavaatimukseen, koska laki ei velvoita työsuhteen palauttamiseen.

Sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka varmistavat sukupuolten palkkaeron kaventumisen kohtuullisessa ajassa.

Seuraamme aktiivisesti, miten Suomen hallitus huomioi suositukset.

Pekingin tasa-arvo-ohjelman rinnakkaisraportit

YK:n neljäs maailmankonferenssi naisten aseman edistämiseksi vuonna 1995 tarkasteli ensimmäistä kertaa naisten asemaa kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla tasa-arvon näkökulmasta. Toimintaohjelman pääperiaatteet ovat naisten aseman vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla.

YK seuraa jäsenmaidensa hyväksymien ohjelmien ja päätösten toimeenpanoa 5-vuotiskausittaisella arvioinnilla. Valtioneuvosto laatii Pekingin toimintaohjelman Suomen maaraportit. Virallisen maaraportin lisäksi koostettava rinnakkaisraportti tuo esiin kansalaisjärjestöjen näkemykset tasa-arvon tilasta. Suomen rinnakkaisraportista ja sen koordinoinnista vastaa Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL).

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on antanut lausunnot Peking +30-, Peking +25- ja Peking+20- kansalaisjärjestöraportteihin koulutuksen ja talouden tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Raportit löytyvät NJKL:n verkkosivuilta https://naisjarjestot.fi.

Sivua on viimeksi päivitetty 30.1.2025