Tiedotteet

Kuntapäätöksenteko tarvitsee lisää tasa-arvoa

SANL 19.3.2021

Tänä keväänä äänestetään suomalaisten arjesta. Varmistetaan yhdessä, että saamme valtuustoihin tasa-arvoa ja sivistystä vaalivia, yhteistyökykyisiä, eri elämäntilanteissa olevia ja eri-ikäisiä kunnanvaltuutettuja, jotka luovat sellaista tulevaisuutta, jossa meidän kaikkien on hyvä elää.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kuntavaalitavoitteet 2021 ovat seuraavat:

Kuntapäätöksenteko tarvitsee lisää tasa-arvoa

  1. Päätöksenteon kannalta keskeistä on, ketkä päätöksiä tekevät.

⦁ 2017 kuntavaaleissa naisten osuus valituista oli 39 %. Samaan aikaan kuntajohtajista 25 % oli naisia. Kumpikaan ei vastaa naisten osuutta kuntalaisista.

⦁ 2017 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden osuus ehdokkaista oli 8,9 % ja valituista oli 5,7 %. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 49,5 vuotta. Samaisissa vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus oli alhaisin sitten vuoden 1996.

⦁ 2017 kuntavaaleissa valituista vain alle prosentti (66/8999) oli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus on selvästi pienempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista ja äänioikeutetuista.

Kannustamme puolueita varmistamaan, että niiden ehdokaslistat ovat mahdollisimman moninaisia. Edelleen kannustamme puolueita ja kuntia varmistamaan, että kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajista vähintään 40 % on naisia vuonna 2021.

Tasa-arvoinen koulutus ja työelämä takaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja kuntien elinvoimaisuuden

  1. Tasa-arvo ei toteudu itsestään

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan koulutukseen ja kasvatukseen. Koulutusta ja kasvatusta koskevaa päätöksentekoa ohjaa tavoite oppimistulosten ja koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamisesta.

Tasa-arvoisessa kunnassa tasa-arvoa edistetään suunnitelmallisesti. Kunta sisällyttää sukupuolinäkökulman budjetointinsa kaikkiin vaiheisiin. Kunnalla on ajantasainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Toimenpiteiden sukupuolivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa.

  1. Tasa-arvo alkaa varhaiskasvatuksesta

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään varhaiskasvatuksen sukupuolisensitiivisyyttä. Sukupuoleen liitetyt oletukset saattavat rajoittaa lapsen itseilmaisua sekä kokemusta kaikkien samanarvoisuudesta. Varhaiskoulutuksen ammattilaisille tarjotaan jatkokoulutusta.

Tasa-arvoisessa kunnassa kaikilla koulutusasteilla huolehditaan tasa-arvosuunnitelmien säännöllisestä päivittämisestä. Suomalaisen koulutuksen ja työelämän vahva sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo yläasteen kurssivalinnoissa. Nämä valinnat vaikuttavat nuorten jatko-opintoihin ja edelleen sijoittumiseen työelämässä.

  1. Anonyymi rekrytointi ja neutraalit ammattinimikkeet tasa-arvoistavat työelämää

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rekrytoinnissa. Tässä voidaan käyttää apuna anonyymia rekrytointia, jossa työhakemuksesta poistetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto. Edelleen korvataan kaikki sukupuolittuneet ammattinimikkeet uusilla.

  1. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka

Tasa-arvoisessa kunnassa naisen euro on sata senttiä. Kunta-alalla työskentelee 421 000 henkilöä ja heistä noin 80 % on naisia. Naisvaltaiset alat ansaitsevat kunnolliset palkat.

  1. Hoivavastuuta on jaettava tasaisemmin

Tasa-arvoisessa kunnassa tuetaan tasa-arvoista hoivavastuuta. Kuntien työntekijöistä noin 80 % on naisia. Työnantajana kunta voi rohkaista ja mahdollistaa molempia vanhempia pitämään vanhempainvapaita.

Tasa-arvoisessa kunnassa huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta. Omaishoitajista noin 70 % on naisia. Tällä on merkitystä etenkin naisten urakehitykseen ja eläkkeisiin. Omaishoitajien jaksamista tulee seurata ja parantaa. Kotihoitoon on taattava riittävät resurssit.

  1. Toimivat digipalvelut kuuluvat kaikille

Tasa-arvoisessa kunnassa palvelut ovat esteettömiä ja kaikille saavutettavia. Tämä koskee myös digitaalisten palvelujen saavutettavuutta. Jos kunnan asukkaita kuunnellaan, avautuvat esteettömyyden tarpeet ja ratkaisut hyvissä ajoin.

  1. Kotoutumisen tasa-arvo on taattava kunnissa

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan kotoutumisen tasa-arvoon. Kunnissa voidaan kehittää uusia kotoutumisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen muotoja yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kunnissa voidaan myös varmistaa, että kielikoulutusta on tarjolla tarpeeksi ja että se tavoittaa kaikki tulijat, myös naiset.

  1. Järjestöt tarvitsevat kunnan tukea

Tasa-arvoisessa kunnassa järjestöjen tukeminen nähdään hyvinvointi-investointina. Kuntien tulisi tarjota paikallisille yhdistyksille maksuttomia tai kohtuuhintaisia tiloja kansalaistoiminnan mahdollistamiseksi.


TIEDOTE: Kansainväliset osaajat ovat täällä jo ja Suomella ei ole varaa menettää heitä

Suomen Akateemisten Naisten Liitto/Auroras-verkosto
TIEDOTE 4.3.2020

Suomeen halutaan lisää kansainvälisiä osaajia paikkaamaan työvoimavajetta, mutta jo nyt maassamme jätetään hyödyntämättä valtava määrä koulutettujen maahanmuuttajien osaamista ja kielitaitoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen katsauksen (Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019) mukaan etenkin naisten osalta työllisyysaste jää alhaiseksi hyvästä koulutuksesta ja suomen kielen taidosta huolimatta. Helsingin Sanomat nosti esille kansainvälisyysosaamisen arvon ulkomaalaisia opiskelijoita käsittelevässä pääkirjoituksessaan 26.2.2020. Opiskelijoiden lisäksi kansainvälisyysosaamista on myös Suomeen jo aikaisemmin muuttaneilla koulutetuilla naisilla, mutta ovet eivät silti välttämättä aukea koulutusta vastaaviin työtehtäviin.

Tähän epäkohtaan etsitään ratkaisuja Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallinnoiman Auroras-verkoston järjestämässä seminaarissa, joka järjestetään 10.3.2020 Eurooppasalissa Helsingissä. Seminaarin alussa kuullaan korkeakoulutettujen naisten työllistymisestä koko EU:n tasolla europarlamentaarikko Henna Virkkusen videotervehdyksen muodossa. Tämän jälkeen suunnataan katse takaisin Suomeen, kun sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta kertoo Suomen työelämästä maahan muuttaneen näkökulmasta. Wreden puheenvuorossa pohditaan moninaisuutta ja monikielisyyttä työelämän muutossuuntina ja herätellään kuulijoita miettimään, pitävätkö niin kutsutut ”talon tavat” joitakin työntekijöitä työyhteisön ulkopuolella.

Seuraavassa puheenvuorossa europarlamentaarikon poliittisena avustajana toiminut Mervi Katainen tarkastelee työelämän tasa-arvotilannetta EU:n alueella sekä EU:n toimia tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelman päättää kulttuuritulkki ja tuoreen International Working Women of Finland -järjestön puheenjohtaja Chiara Costa-Virtanen, joka kertoo kansainvälisten naisosaajien kohtaamista haasteista Suomessa sekä ratkaisuista, joiden avulla he saavat äänensä kuuluviin suomalaisessa työelämässä.

Auroran päivän seminaari ”Kohti tasa-arvoista työelämää” on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuuden järjestävä Auroras-verkosto tukee Suomeen muuttaneiden koulutettujen naisten työllistymistä työelämäaiheisella yksilö- ja ryhmämentoroinnilla. Vuodesta 2012 toiminut verkosto on nimetty 1800-luvun Suomessa vaikuttaneen Aurora Karamzinin mukaan ja verkosto järjestää vuosittain työelämäteemaisen seminaarin Auroran nimipäivänä.

———————————————————————-

Ohjelma

AURORAN PÄIVÄN SEMINAARI ”KOHTI TASA-ARVOISTA TYÖELÄMÄÄ”
10.3.2020 klo 16.30-18.30 (ohjelma salissa klo 17 alkaen)
Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki

16.30 Tervetuloa! Tarjoilua ja seurustelua

17.00 Ohjelma alkaa salissa

  • Stand up -esitys: kiinalais-suomalainen koomikko TaoLin
  • Aloitussanat
  • Videotervehdys Brysselistä: Korkeakoulutettujen naisten työllistyminen EU:ssa
    europarlamentaarikko Henna Virkkunen
  • Talossa aina talon tavalla? Suomen työelämä muualta muuttaneiden näkökulmasta
    sosiologian professori Sirpa Wrede (Helsingin yliopisto)
  • Näkemyksiä Brysselistä: Työelämän tasa-arvo EU:ssa
    europarlamentaarikon poliittisena avustajana toiminut Mervi Katainen, VTM
  • Kohti ratkaisuja: koulutettujen naisten urapolut Suomessa
    Kulttuuritulkki ja International Working Women of Finland -järjestön puheenjohtaja Chiara Costa-Virtanen, BA
  • Loppusanat ja yleisökommentit

18.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat jatkaa keskustelua Eurooppasalin lähellä olevassa kahvilassa tai ravintolassa. Jatkopaikasta kerrotaan seminaarissa.

Kuva: Mimi Thian/Unsplash


Peking+25: Tasa-arvo ei ole valmis

Peking+25-kansalaisjärjestöraportti julkaistiin tänään 3.10.2019 Helsingissä. Koulutuksen ja työelämän tasa-arvo on edelleen Suomessa saavuttamatta.

Voit ladata pdf-raportin täältä: http://bit.ly/2o833MJ

Mikä ihmeen Peking+25?

YK:n neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä, jossa hyväksyttiin julistus ja toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa sovittiin naisten ja tyttöjen vapauden ja oikeuksien turvaamisesta. Toimintaohjelma muun muassa asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen, oikeuden koulutukseen, naisten osallistumisen päätöksentekoon ja saman palkan samanarvoisesta työstä.

Ulkoasiainministeriö laatii viiden vuoden välein Pekingin toimintaohjelman kansalliset arviointiraportit, joista viimeisin on julkaistu elokuussa 2019.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL koordinoi Suomen kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporttien kokoamista. Edellinen varjoraportti julkaistiin vuonna 2015 otsikolla Sanoista tekoihin – Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015 ja sitä edellinen vuonna 2010 nimellä Paluu Pekingiin. Nyt. Sukupuolten tasa-arvon tila Suomessa 2010. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut koulutuksen ja talouden tasa-arvosta raportointiin. Tuorein raportti julkaistiin 3.10.2019.


On koulutettava ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja

Mikä on kunniaan liittyvä väkivalta -ja alistaminen?

Kunniaan liittyvä väkivalta on myös Suomessa olemassa oleva ongelma, joka on puhuttanut erityisesti viime aikoina. Kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyvät syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret tytöt ja myös pojat haluavat elää elämäänsä niin kuin he haluavat, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen olisivat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Yksinkertainen kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan. Se on tapahtunut Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla pystytään jopa rajoittamaan tyttöjen mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Miksi on vaikea puhua kunniaan liittyvästä väkivallasta?

Kunniaan liittyvää väkivaltaa on vaikeaa identifioida, ja usein halutaan tehdä siitä maahanmuuttajien oma ongelma, eli se ignoroidaan. Tai se nähdään väkivaltana yleisellä tasolla. Ihmiset ovat myös usein tietämättömiä kunniaan liittyvästä väkivallasta, vaikka se onkin olemassa yhteiskunnassamme. Mutta siitä on myös erittäin vaikeaa puhua, vaikka asiasta tiedettäisiin.

Aiheesta keskusteleminen herättää tunteita ja pelkoa seurauksista sekä reaktioista, jotka voivat syntyä asian esille nostamisen yhteydessä. He, jotka haluavat auttaa, eivät halua leimautua rasisteiksi. He eivät myöskään halua antaa eväitä rasisteille, jotka ratsastavat monikulttuurisuuteen liittyvällä ennakkoluuloisuudella ja epätietoisuudella.

Uhrit eivät itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhria yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Ei ole tarkoitus leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan ajatus on löytää ratkaisuja ja auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Miten kunniaan liittyvään väkivaltaan puututaan?

Saadaksemme muutoksia aikaan yhteiskunnassa, ongelmista on voitava puhua avoimesti, rehellisesti, rohkeasti ja rakentavasti. Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että kunniaan liittyvä väkivalta otettaisiin vakavasti ja siihen puututtaisiin. On ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen kuin ilmiö eskaloituu ja kehittyy entistä vaikeammaksi. Suomessa ei ole asiantuntevaa viranomaista, joka voisi ymmärtää tätä ongelmaa, tai jonka puoleen uhrit voisivat tarvittaessa kääntyä. Siksi on koulutettava sellaisia ammattilaisia, jotka voivat auttaa tästä ongelmasta kärsiviä ihmisiä. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin, ja niistä ilmoitettaisiin välittömästi viranomaisille.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä aloite onkin kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta. Toivottavasti se tulee eduskuntaan käsiteltäväksi. Toivomme, että silloin käydään kunnon keskustelua sekä silpomisesta että kunniaan liittyvästä väkivallasta. Nämä on kriminalisoitava.

Pahinta ei ole se, että kunniaan liittyvä väkivalta on olemassa, vaan se, että siitä ei haluta puhua eikä siihen puututa.  Eri kulttuureja on tietysti kunnioitettava ja jokaisella on oikeus elää elämänsä niin kuin hän haluaa, mutta rajoja ei saa ylittää. Väkivallan käyttö kulttuurin ja perinteiden nimissä ei ole hyväksyttävää. On hyvä muistaa, että puhumme ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta, ja niiden puolustaminen on aina oikein ja tärkeää.

FT Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com

Utbilda professionella som kan hjälpa offer för hedervåld- och förtryck

Vad är hedersrelaterat våld- och förtryck?

Hedersrelaterat våld är även i Finland ett förekommande problem som har diskuterats på sistone. Hedersrelaterat våld har med gammalmodigt tankesätt och familjens livsstil och traditioner att göra. Offren är ofta unga tjejer, men även unga pojkar som måste leva enligt familjens och släktens  överenskomna livsstil och gemensamma regler. Problem uppstår när unga tjejer och pojkar vill leva sitt liv som de vill, även om det innebär att de beter sig mot familjetraditionen. Släkten tycks ha  förlorat sin heder när de överenskomna reglerna bryts. Man tror då att med hjälp av våld och förtryck kunde släkten återfå sin heder. Så är det förstås inte.

Arrangerat – och tvångsäktenskap, barnäktenskap och kvinnlig könsstympning är exempel på hedersrelaterat våld. Enkel handskakning med en man kan leda till hedersrelaterat våld och till och med mord. Det har hänt i Sverige. Med hjälp av hedersrelaterat våld-och förtryck kan man till och med begränsa flickors möjlighet till utbildning och arbetsliv.

Varför är det svårt att prata om hedersrelaterat våld- och förtryck?

Det är svårt att identifiera hedersrelaterat våld och man vill ofta göra det till invandrarnas eget problem, det vill säga det ignoreras. Eller så ses det som våld i allmänhet. Människor är också ofta omedvetna om hedersrelaterat våld, även om det existerar i vårt samhälle. Men det är överhuvudtaget mycket svårt att prata om det även om man visste mycket om det.

Diskussionen kring hedersvåld ger upphov till rädsla för de konsekvenser och reaktioner som kan uppstå när man tar upp problemet. De som vill hjälpa vill inte bli stämplade som rasister. De vill inte heller ge utrymme till dom som vill rida på fördomar och okunskap om mångkulturalism.

Offren är själva rädda för att berätta för allmänheten om deras situation, men de önskar att någon gör det för dem. Vi får inte lämna offren ensamma. Det är oerhört viktigt att kunna prata öppet och konstruktivt om detta problem. Det är absolut inte meningen att stigmatisera någon eller någon grupp, utan tanken är att hitta lösningar och hjälpa offren och deras familjer. Detta kräver mod som förhoppningsvis finns hos oss alla.

Hur hanterar man hedersrelaterat våld- och förtryck?

För att kunna åstadkomma förändringar i samhället bör man kunna tala öppet, ärligt, modigt och konstruktivt om existerande problem. Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att hedersrelaterat våld-och förtryck tas på allvar. Man ska vidta åtgärder för att bekämpa det innan fenomenet eskalerar och blir svårare. Det finns inte behöriga myndigheter i Finland som i grund och botten kunde förstå detta problem eller till vem offret kunde vända sig när det är nödvändigt. Det är därför nödvändigt att utbilda professionella som kan hjälpa människor som drabbas av detta problem. Det är också av stor betydelse att man fäster uppmärksamhet vid fenomenet i skolor och andra institutioner och att man  omedelbart informerar myndigheterna.

Medborgarinitiativet om förbud av flickors könsstympning har samlat över 50 000 underskrift. Förhoppningsvis kommer initiativet till riksdagen för behandling. Vi hoppas att det blir en ordentlig debatt om både könsstympning och hedersrelaterat våld. Dessa ska kriminaliseras.

Det värsta är inte att det finns hedersrelaterat våld-och förtryck, utan det värsta är att man inte vill tala om det eller göra något åt det. Naturligtvis ska olika kulturer respekteras och var och en har rätt att leva sitt liv precis som hen  vill, men gränser får inte överskridas. Användningen av våld i kultur och traditions namn är fullkomligt oacceptabel. Det är bra att komma ihåg att vi pratar om mänskliga rättigheter och mänsklig värdighet, och att försvara dessa är alltid rätt och viktigt.

FD Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s styrelsemedlem
E-post: veronicakalhori(a)yahoo.com


Samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka

JULKILAUSUMA

6.10.2018 Rauma

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 96. vuosikokous Raumalla lausuu huolestuneisuutensa yhä jatkuvasta sukupuolten välisestä epätasa-arvosta yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaate, samasta ja samanarvoisesta työstä maksettava palkka, toteutetaan.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987, useiden muutosten jälkeen lakia uudistettiin viimeksi yhdenvertaisuuslain säätämisen yhteydessä vuoden 2015 alusta.

Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkisti järjestyksessä kolmannen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin vuoden 2017 lopussa. Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa kolmanneksi. Kärkisijaa pitää Ruotsi ja toisella sijalla on Tanska. Suomen pisteet laskivat edellisvuosista kahdella alueella, vallan ja ajankäytön tasa-arvossa.

Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Suomi on segregaatiossa EU:n kärkimaiden joukossa. Matemaattisilla ja digitaalisilla sektoreilla on menty jopa taaksepäin. Ammatinvalintaan vaikuttavat myös kulttuuritausta ja työmarkkinoiden rakenne.

Suomi on julkaissut kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman 2016-2019. Ohjelman osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelman pyrkimyksenä on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla on noin 17 prosenttia.

Suomessa tulee ottaa todesta jo vuodesta 2005 lähtien edellytetty palkkakartoitus ja sen myöhemmät täsmennetyt säännökset. Palkkakartoituksen avulla varmistetaan, ettei palkkaus ole ristiriidassa tasa-arvolain syrjintäkieltojen kanssa.

Lisätietoja antaa:
FT Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja
Puh. 044 971 6676

* * *

 

LIKA LÖN FÖR LIKA OCH LIKVÄRDIGT ARBETE

UTTALANDE

6.10.2018 Raumo

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s 96 årsmöte i Raumo uttalar sin oro över den fortsatta ojämlikheten mellan könen inom alla samhällsområden.

Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att jämställdhetslagens likalönsprincip om den lön som betalas för lika och likvärdigt arbete genomförs.

Lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män (609/1986), dvs. jämställdhetslagen trädde i kraft den 1.1.1987. Efter flera justeringar av lagen förnyades den senast år 2015 i samband med att diskrimineringslagen stiftades.

Europeiska institutet för jämställdhet (EIGE) publicerade i slutet av år 2017 för tredje gången ett index som mäter jämställdhet mellan könen i EU. Finland rankades som tredje bland de 28 medlemsländerna. På första plats kom Sverige och på andra plats Danmark. Finlands poäng föll från tidigare år på två områden, jämlikheten inom makten och tidsanvändningen.

I Finland är arbetsmarknaden starkt uppdelad i mansdominerade och kvinnodominerade branscher. Könssegregeringen i Finland rankas bland de högsta i EU-länder. Inom de matematiska och digitala områdena har man till och med gått bakåt. Valet av yrke påverkas också av den kulturella bakgrunden och strukturen på arbetsmarknaden.

Finland har lanserat ett trepartsprogram för lika lön 2016-2019. Som parter i programmet är arbetsmarknadens alla centralorganisationer, social- och hälsovårdsministeriet, arbets- och näringsministeriet och undervisnings- och kulturministeriet. Syftet med programmet är att minska den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män. För närvarande är den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män på hela arbetsmarknaden cirka 17 procent.

I Finland måste man ta allvarligt på den lönekartläggning, som har krävts sedan år 2005, och på dess senare preciseringar. Med hjälp av lönekartläggningen kan man säkerställa att lönen inte strider mot diskrimineringsförbudet i jämställdhetslagen.

Tilläggsuppgifter ger:

FD Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:s ordförande
Tel. 044 971 6676

 


Akateemiset Naiset teki kantelun eurooppalaisesta palkkaepätasa-arvosta

Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE), on tehnyt kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa vuonna 1965 voimaan tullutta Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Suomi allekirjoitti Euroopan Neuvoston laatiman peruskirjan vuonna 1991. Uudistettu peruskirja (1996) tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2002.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa. Nämä oikeudet on taattava kaikille jäsenvaltion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjassa turvatut oikeudet koskevat muun muassa asumista, terveyttä, koulutusta, työntekoa, henkilöiden vapaata liikkuvuutta sekä lasten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja perheen suojelua. Peruskirja sisältää myös vaatimuksen naisten ja miesten samapalkkaisuudesta.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, joka koostuu riippumattomista asiantuntijoista. Komitea tekee johtopäätöksiä valtioiden määräaikaisraporttien perusteella. Vuodesta 1995 lähtien komitea on käsitellyt myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Järjestökantelu antaa työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, mikäli järjestö epäilee, ettei sosiaalista peruskirjaa ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

Peruskirjan allekirjoittaneista 47 jäsenvaltiosta 15 hyväksyy kollektiiviset kantelut. Näistä 15 maasta UWE teki nyt kantelun.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun järjestökantelu tehtiin sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta.

Lisätietoja kantelusta antaa Anne Negre, UWE:n hallitusjäsen: anne.negre(a)orange.fr

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. (SANL-FKAF) on korkeakoulutettujen naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää korkeakoulutettujen naisten asemaa, työuraa ja tasa-arvoa. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema ECOSOCissa, ILOssa ja UNESCOssa ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton SANL-FKAF perustettiin 1922. /

Lisäys 1.8.2017

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on jäsenmaiden vastustuksesta huolimatta hyväksynyt kantelun 4.7.2017 ja ottaa asian näin ollen tutkittavakseen.

Sivua on viimeksi päivitetty 4.2.2020


EU ei saa hyväksyä naisten aseman heikentämistä Turkissa

Turkin Akateemisten Naisten Liitto on kertonut presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mielenilmauksista, jotka vähättelevät naisia tasa-arvoisina ja omasta toiminnastaan vastuun ottavina kansalaisina. Vaatimukset, joiden mukaan naisten ei tule nauraa äänekkäästi, esiintyä raskaana ollessaan kaduilla jne. vaikuttaisivat triviaaleilta heitoilta, jos niiden takana ei olisi selkeä uskonnon tulkintaan perustuva vaatimus tehdä turkkilaisnaisista toisen luokan kansalaisia.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto lähetti 2.6.2016 kirjeen suomalaismepeille ja muistutti EU:n velvollisuudesta vaatia tasa-arvoa koskevien selvitysten tekemistä ja havaittujen epäkohtien korjaamista Turkissa. Uskontoa ei saa käyttää eikä hyväksyä aseena naisten aseman heikentämiseksi.

 


GWI: Female Genital Mutilation is a major barrier to girls’ and women’s education

Graduate Women International calls for an end to Female Genital Mutilation as a major barrier to girls’ and women’s education and as a human rights abuse.Geneva, Switzerland, 6 February 2016 – on the International Day of Zero Tolerance of FGM, GWI calls for states, policymakers and community members to put an end to the damaging practice of Female Genital Mutilation (FGM) as a form of physical abuse, a human rights abuse and as a major barrier to girls’ educational attainment. FGM is used as a form of social control over young girls and women, attracting stigma in some communities to those who do not undergo this practice, despite international recognition of FGM as a human rights violation as enshrined in Article 2 of the Universal Declaration of Human Rights.
The full statement can be found here.

Suomen tuettava Syyrian naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin

Syyrian konfliktin viidennen vuoden alkaessa maan rauhaneuvotteluja yritetään käynnistää jälleen Genevessä 25. tammikuuta 2016. Ulkoasiainministeri Timo Soinille 22.1.2016 lähetetyssä kirjeessä SANL-FKAF korostaa, että neuvotteluihin saapuvien syyrialaisten naisten tulee saada asianmukaista tukea. Tärkeää on myös varmistaa, että neuvotteluihin osallistuu naissovittelijoita, joilla gender-osaamisen ohella on vankka kokemus rauhanprosessissa toimimisesta. SANL-FKAF:n näkemyksen mukaan neuvottelijoiden, YK:n jäsenvaltioiden ja YK:n tulee edellyttää, että rauhanneuvotteluihin osallistuvissa ryhmissä naisten osuus on aina vähintään 30 prosenttia. Virallisten neuvotteluosapuolten ohella tulee myös tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista neuvotteluihin.

Voit lukea kirjeen kokonaisuudessaan täältä.


Suomen Akateemisten Naisten Liitto: Jokainen tarvitsee globaalikasvatusta

TIEDOTE
9.11.2015

Suomen Akateemisten Naisten Liitto: Jokainen tarvitsee globaalikasvatusta

Uusi vuonna 2016 voimaan astuva opetus­suun­ni­telma edellyttää kasvatusta maail­man­kan­sa­lai­suu­teen. Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL-FKAF) korostaa globaalikasvatuksen välttämättömyyttä kaikenikäisille ihmisille. Globaalikasvatusta ei ole syytä kohdistaa vain koululaisiin, vaan tavoitteena on herättää meistä jokainen maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Lue tiedote kokonaisuudessaan täältä.


Akateemisten Naisten kannanotto hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. tervehtii ilolla uutista, jonka mukaan hallituksen tasa-arvo-ohjelma valmistuu syksyllä 2015.

Liitto katsoo, että sukupuolten välinen tasa-arvo on oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan elinehto. On tärkeää, että tasa-arvoajattelu valtavirtaistetaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon.

Lue tasa-arvoasioista vastaavalle ministeri Juha Rehulalle lähettämämme kirje tästä.


Puhumatta paras – Korkeasti koulutettujen naisten kokemuksia parisuhdeväkivallasta

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. (SANL-FKAF) järjestää perjantaina 8.5.2015 yhteistyössä Suomen Akatemian CoCare -tutkimushankkeen sekä teologisen tiedekunnan kanssa Helsingin yliopistossa kongressin Academic Women’s Perspectives on Domestic Violence. Lue tiedote kokonaisuudessaan täältä.

 


Kansalaisjärjestöjen Peking+20-rinnakkaisraportti: Suomi ei ole edelleenkään tasa-arvon mallimaa

Naisjärjestöjen Keskusliitto luovutti tänään perjantaina 27.2.2015 valtionhallinnon edustajille Peking+20 -rinnakkaisraportin Sanoista tekoihin: Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut raportin tekoon.

Raportissa esitetään kymmeniä toimenpidesuosituksia tasa-arvon lisäämiseksi mm. koulutuksessa, taloudessa ja päätöksenteossa. Näitä suosituksia on listattu myös tänne.

 


Naisjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet 2015 – 2019

Naisjärjestöjen Keskusliitto luovutti hallitusohjelmatavoitteet 2015-2019 eduskunnassa 15.1.2015 puolueiden ja eduskuntaryhmien johdolle. Tavoitteet on yhdessä NJKL:n jäsenjärjestöjen kanssa laadittu ja hyväksytty. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistui tavoitteiden kokoamiseen. Naisjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Mål för regeringsprogrammet 2015 – 2019.

 


Akateemiset naiset vaativat TE-toimistoilta yhdenmukaisuutta: vapaaehtoistoiminta ei saa vaikuttaa työttömyysturvaan

Tiedote, jossa edellytetään TE-toimistoilta työttömien selkeää ja yhdenmukaista ohjeistamista vapaaehtoistoiminnan vaikutuksesta työttömyysturvaan.

 


Kansainvälinen selvitys: Myös korkeasti koulutetut naiset joutuvat perheväkivallan uhreiksi

Suomi on uusimpien tutkimusten mukaan perheväkivallan synkimpiä maita Euroopassa. Perheväkivalta on suunnaton ongelma, josta on vaikea saada otetta. SANL-FKAF on mukana EU-projektissa, jossa selvitetään korkeasti koulutettuihin naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa yhdessä Ruotsin, Saksan, Romanian ja Slovenian akateemisten naisten liittojen ja eräiden muiden tahojen kanssa. Hanke kuuluu Euroopan neuvoston rahoittamaan Elinikäisen oppimisen ohjelmakokonaisuuteen ja on sen alla Grundtvig-oppimiskumppanuushanke. Hanke on viralliselta nimeltään Domestic Violence Met by Educated Women (DVMEW). Se alkoi elokuussa 2013 ja päättyy heinäkuun lopussa 2015. Projektia koordinoi SANL-FKAF:n edustaja, professori (emerita) Raija Sollamo.

Projektilla on kansainväliset sekä suomalaiset kotisivut.

Lue koko tiedote.

 

 


Akateemisten Naisten eurovaaliteesit

Sukupuolten välinen tasa-arvo on oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan elinehto. On tärkeää, että tasa-arvoajattelu valtavirtaistetaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Liitto lähetti aiheesta kirjeen suomalaisille eurovaaliehdokkaille toukokuussa 2015.

Brev till alla kandidater i EU-valet.

 


Opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstö koulutettava tunnistamaan ihmisoikeusrikkomukset

Lausunto ulkoasiainministeriölle Ihmisoikeusselonteosta.


Tyttöjen koulutuksen laatuun on panostettava

Lausunto ulkoasianministeriölle Suomen näkemyspaperista koskien vuoden 2015 jälkeistä kestävän kehityksen agendaa.


Lausunto Pekingin julistuksen toimeenpanosta Suomessa

Lausunto ulkoasianministeriölle naisten asemaa käsittelevän Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman (1995) toimeenpanosta Suomessa. Review of the Implementation and the Outcomes of the Beijng Declaration (1995) and Platform for Action.


Tyttöjen silpomiselle on sanottava ehdoton ei

Yhteinen kannanotto Plan Suomen kanssa naisten ympärileikkauksia vastaan (julkaistu Helsingin Sanomissa 6.2.2014).

FFUW and Plan Finland: Zero Tolerance to Female Genital Mutilation and Cutting (Helsingin Sanomat 6.2.2014).


Lausunto lukion tuntijakouudistuksesta

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukion tuntijakouudistuksesta.


Syyrian naiset kutsuttava mukaan rauhanneuvotteluihin

Kirje ulkoministeri Tuomiojalle Syyrian naisten kutsumisesta rauhanneuvotteluihin.


Akateemiset Naiset: Perheväkivaltaa tutkittava kansainvälisessä kontekstissa

Tiedote uudesta hankkeesta (2013 – 2015): Akateemiset Naiset: Perheväkivaltaa tutkittava kansainvälisessä kontekstissa