Tiedotteet

Liitolle kutsuttiin 18 uutta kunniajäsentä

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. kutsui ylimääräisen vuosikokouksen päätöksellä Liiton satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Liitolle 18 uutta kunniajäsentä – yhden jokaisesta paikallisyhdistyksestä.

Liiton satavuotisjuhlissa oli paikalla 14 kunniajäsentä, jotka kuvattiin yhdessä Liiton puheenjohtaja Kirsi Jokikokon (takarivissä keskellä) ja kunniapuheenjohtaja Karmela Bélinkin (eturivissä keskellä) kanssa.

FM Matilda Pohjola (Espoo-Kauniainen)

Agronomi Lauria Palmu (Heinola)

FM Maj-Britt Grönholm (Helsingfors)

Psykiatrian erikoislääkäri Marja Koski (Helsinki)

FM Airi Viitanen (Huittinen)

FM Pirkko Mäki (Hyvinkää)

Laamanni, VT Kaija Räihä (Kajaani)

FT Jutta Hartikainen (Kouvola)

HTM Kirsti Heikkilä (Lahti)

LL Irja-Liisa Helve (Lappeenranta)

KL Lea Leminaho (Meri-Lappi)

KTM Eeva-Liisa Alakuijala (Oulu)

FM Liisa Luomanen (Pori)

Huk Pirkko Metsäkallas (Rauma)

SHT, SHO, FM Anneli Malmi (Tampere)

Dosentti Ritva Tammivaara (Turku)

Opetusneuvos, FM Marja Liisa Toivanen (Vantaa)

FM Christina Stolpe (Åboland)

Lämpimät onnittelut Liiton uusille kunniajäsenille!

Liiton kunniajäsenyys on elinikäinen titteli. Kunniajäseneltä ei peritä Liiton jäsenmaksua.


Akateemiset Naiset – 100 vuotta ystävyyttä, sivistystä ja tasa-arvoa

Tasan sata vuotta sitten 11.5.1922 pidettiin Suomen Akateemisesti Sivistyneitten Naisten Yhdistys – Finlands Akademiskt Bildade Kvinnors Förening ry:n ensimmäinen pöytäkirjallinen kokous, ja tuosta päivästä katsomme Akateemisten Naisten taipaleen Suomessa alkaneen.

Järjestömme synnystä voimme kiittää kolmea viisasta naista: newyorkilaista Barnard Collegen johtajaa Virginia Gildersleeveä sekä kirjallisuuden professori Caroline Spurgeonia ja historian lehtori Rose Sidgwickiä Britanniasta. Nämä korkeasti koulutetut ystävykset miettivät ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, mitä he voisivat tehdä ehkäistääkseen uuden sodan syttymisen. He olivat vakuuttuneita siitä, että sodat loppuisivat, kun eri maiden ihmiset tutustuisivat toisiinsa henkilökohtaisesti.

Gildersleeven, Spurgeonin ja Sidgwickin vahva usko verkostoitumiseen ja naisten kouluttautumisen haluun johti vuonna 1919 Akateemisten Naisten maailmanjärjestön, International Federation of University Women, IFUW (nyk. Graduate Women International, GWI), perustamiseen. Kattojärjestön ensimmäisiksi jäseniksi tulivat Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Kanadaan vastikään perustetut Akateemisten Naisten maajärjestöt. Anglosaksisista maista kutsu kiiri ympäri maailman, ja kutsu on otettu ilolla vastaan: tänä päivänä Akateemiset Naiset toimivat jo 65 maassa. Tule mukaan – viihdy, verkostoidu ja vaikuta!

Liiton syntytarina on luettavissa kokonaisuudessaan blogistamme.

Den första sammanträdet med protokoll för Suomen Akateemisesti Sivistyneitten Naisten Yhdistys – Finlands Akademiskt Bildade Kvinnors Förening tog plats den 11 maj 1922 och det här betraktar vi som datumet för Förbundets grundande.

Vår organisation blev till tack vare tre kloka kvinnor: Ledaren av Barnard College, Virginia Gildersleeve, litteraturprofessorn Caroline Spurgeon och historielektorn Rose Sidgwick. De här högt utbildade vänner funderade efter slutet av första världskriget att vad de skulle kunna göra för att förebygga början av ett nytt krig. De var övertygade av att krig skulle ta slut när människor från olika världsdelar skull lära känna till varandra personligt.

Gildersleeves, Spurgeons och Sidgwicks starka tro på betydelsen av nätverk och kvinnornas utbildning ledde till att år 1919 grundades Kvinnliga Akademikers världsorganisation, International Federation of University Women, IFUW (nuförtiden Graduate Women International, GWI). De första medlemmar i takorganisationen var nya Kvinnliga Akademikers landsorganisationer i USA, Stora Britannien och Kanada. Kallelsen från de anglosaxiska länderna togs emot med glädje runt världen: idag har Kvinnliga Akademiker verksamhet i 65 länder. Välkommen med – nätverka, påverka och trivs med oss!

Läs mer om Förbundets historia.


Akateemisten Naisten vuosisata 1922–2022: Ystävyyttä, sivistystä ja tasa-arvoa

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. viettää tänä vuonna satavuotisjuhlavuottaan. Juhlimme pyöreitä yhdessä 18 paikallisyhdistyksemme ja 65 maajärjestön kanssa.

Akateemisten Naisten kansainvälinen verkosto perustettiin pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Korkeasti koulutetut naiset uskoivat, että kansainvälisiä ystävyyssuhteita vaalimalla voitaisiin vahvistaa kansojen keskinäistä ymmärrystä sekä edistää naisten kouluttautumista. Heille tärkein ase vihanlietsonnan ja vastakkainasettelujen torjuntaan oli sivistys, halu oppia uutta ja laajentaa omaa maailmankuvaa.

Juhlavuonna nostamme esiin Akateemisten Naisten saavutuksia ja juhlimme yhteistyötä. Kutsumme ulkomaiset sisarjärjestömme yhteiseen verkkojuhlaan kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta. Valtakunnallinen pääjuhla järjestetään lauantaina 14. toukokuuta hotelli Kämpissä Helsingissä. Syyskauden aloitamme valtakunnallisella hyvinvointitapahtumalla Vierumäellä 26. – 28.8.2022. Juhlavuosi huipentuu Helsingissä 19. marraskuuta pidettävään Liiton 100. vuosikokoukseen. Tallennamme Akateemisten Naisten historiaa jäsenlehti Minervan juhlanumeroon, videohaastatteluihin sekä paikallisyhdistysten yhteiseen juhlakuvakirjaan.

Järjestömme historia on myös suomalaisen korkeakoulutuksen historiaa. Harvojen etuoikeudesta on sadassa vuodessa tullut kansallinen välttämättömyys. Tasa-arvo-ongelmia ei silti ole ratkaistu. Alojen jyrkkä sukupuolittuneisuus, palkkauksen epätasa-arvo ja raskaussyrjintä ovat valitettavia faktoja. Muualta Suomeen muuttaneiden osaamista ei myöskään tunnusteta tai hyödynnetä tarpeeksi.

Podcast-sarjassamme tutkijat ja järjestökentän osaajat etsivät yhdessä uusia ratkaisuja koulutuksen ja työelämän tasa-arvo-ongelmiin. YK-vaikuttamistyötämme jatkamme yhdessä muiden kansainvälisten naisjärjestöjen kanssa järjestämällä maaliskuussa 16. International Helvi Sipilä Seminar -keskustelutilaisuuden. Liiton puheenjohtajana vuosina 2013–2015 toimineen professori Helena Rannan humanitääristä elämäntyötä juhlitaan elokuussa jo vuorossaan kolmannessa Helena Ranta Forumissa.

Akateemisten Naisten juhlavuosi tulee näkymään monin eri tavoin myös paikallistasolla aina Helsingistä Lappiin. Tervetuloa mukaan – viihdy, verkostoidu ja vaikuta!

Lisätietoja:

Liiton puheenjohtaja, KTM Kirsi Jokikokko, kirsi.jokikokko(a)gmail.com
Liiton toimitusjohtaja, FL Susanna Sulkunen, sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi, p. 045 869 1617

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulutettujen naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää naisten asemaa, työuraa ja tasa-arvoa. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema useassa YK-järjestössä ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestömme perustettiin vuonna 1922. https://akateemisetnaiset.fi/.

Ett sekel med Kvinnliga Akademiker 1922-2022: Vänskap, bildning och jämställdhet

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. firar i år sitt hundraårsjubileum. Vi firar bemärkelsen tillsammans med 18 lokalföreningar och med 65 nationella organisationer.

Ett nätverk av Kvinnliga Akademiker bildades strax efter det första världskriget. Högt utbildade kvinnor trodde att genom att vårda internationella vänskapsband kunde man stärka folkens ömsesidiga förståelse samt befrämja kvinnors utbildning. Ett viktigt vapen som motverkar spridning av agression och konfrontation är bildning, en önskan att lära sig nytt och utvidga sin egen världsbild.

Under jubileumsåret lyfter vi fram Kvinnliga Akademikers landvinningar och firar vårt samarbete. På den intenationella kvinnodagen, den 8 mars, inbjuder vi våra utländska syskonförbund till en gemensam fest på nätet. Lördagen den 14 maj, anordnas den riksomfattande huvudfesten på hotell Kämp i Helsingfors. Hösten inleds med en riksomfattande träff på Vierumäki 26. – 28.8.2022. Temat är hälsa och välbefinnande. Jubileumsåret kulminerar den 19 november då Förbundets 100-årsmöte går av stapeln i Helsingfors. Vi samlar Kvinnliga Akademikers historia i vår medlemstidning Minervas festnummer, med videoreportage och med ett för lokalföreningarna gemensamt festfotoalbum.

Vår organisations historia är samtidigt den finska högskoleutbildningens historia. Det som i tiden var en förmån för enstaka har under hundra år blivit en nationell nödvändighet. Alla jämställdhetsproblemhar ändå inte lösts. Vissa branscher har fortfarande en snedvriden könsfördelning, lönerna är inte alltid rättvisa och diskriminering på grund av graviditet förekommer tyvärr fortfarande. Det är beklagligt att inte heller kunnande bland personer som invandrat till Finland erkänns eller utnyttjas tillräckligt.

I vår Podcastserie söker forskare och experter från kvinno-organisationer nya lösningar på problem som ojämställdheten inom utbildningen och arbetslivet ännu dras med. Inom FN fortsätter vi vårt arbete, tillsammans med andra internationella kvinno-organisationer, att påverka genom att i mars anordna 16th International Helvi Sipilä Seminar som är ett diskussions forum. Professor Helena Ranta, som var Förbundets ordförande under åren 2013-2015, har fått ett seminar som bär hennes namn för att hedra hennes humanitära livsverk. Vi firar det tredje Helena Ranta Forum i augusti.

De Kvinnliga Akademikernas jubileumsår kommer att synas på många olika sätt också lokalt, allt från Helsingfors till Lappland. Kom med – nätverka, påverka, trivs med oss!


Liiton 99. vuosikokous: Koulutuksella ratkaisuja osaamisvajeeseen

VUOSIKOKOUKSEN JULKILAUSUMA 20.11.2021

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 99. vuosikokouksen mielestä ratkaisuja ennakointien perusteella kiihtyvään osaamisvajeeseen on löydettävissä tunnistamalla maassamme asuvien valmiudet ja halukkuus lisätä osaamistaan ja suunnata koulutuksen kautta työelämään. Koulutusväylien odotetaan tarjoavan joustavia ja monimuotoisia toteutusvaihtoehtoja. Lisäksi tarvitaan koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa sekä tukimuotoja maahamme muuttavien kotoutumiseen. Kansalaisjärjestöjen rooli on tärkeä työelämän ulkopuolelle jääneiden suomalaisten tukemisessa. Siksi järjestöt palveluineen ja koulutuksineen haluavat olla mukana meneillään olevassa maakuntauudistuksessa ja monituottajamallin suunnitteluvaiheessa.

Tällä hetkellä Suomessa kärsitään oikea-aikaisen ja oikeanlaatuisen osaamisen puutteesta, mikä näkyy lähes kaikilla aloilla ja sektoreilla. Työn murroksen seurauksena tarjolla oleva osaaminen ja osaajat eivät aina kohtaa työtehtävien edellyttämän osaamisen kanssa. Hallitusohjelman (2000) tavoitteen, nuorten aikuisten osuus korkeakoulutetuista 50 %, toteutuminen ei ole edennyt toivotulla tavalla, vaan on tällä hetkellä noin 40 %. Lisäksi työelämässä toimivat ikääntyvät työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja ratkaisuja työssä jaksamisen tueksi.

Suomessa on hieman OECD:n keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Useat heistä palaavat tutkinnon suorittamisen jälkeen kotimaahansa tai siirtyvät toisiin maihin. Asenteiden ja rakenteiden monimuotoistuminen Suomen työmarkkinoilla etenee hitaasti eikä vastaa kansainvälisten osaajien odotuksiin. Työelämän monimuotoisuuden ja vastaanottavuuden lisäämisen ohella tulisi kiinnittää huomioita maahan muuttaneen työnhakijan hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseen, jossa huomioidaan hänen kokonaistilanteensa, hänen perhe- ja lähiyhteisönsä.

Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (2021) nostetaan erityisesti esiin naisten osallisuuden vahvistaminen avaimena muutokseen. Tähän ratkaisuna esitetään muun muassa kotoutumisen alkuvaiheen tehostamista sekä koulutukseen ja työelämään ohjauksen vahvistamista. Edelleen selonteossa nähdään järjestöjen rooli keskeisenä kotoutumisessa. Tarkoitus on vahvistaa järjestöjen roolia entisestään.

Kaikkien yhteiskunnan sektoreiden roolin tunnistaminen koulutukseen ja työelämään ohjaamisen ja tuen toteuttajina on merkityksellinen. Järjestösektorin asiantuntijuudella on tärkeä rooli kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä kotoutumisessa. Maahan muuttaneiden osaajien työnhakua, lisäkouluttautumista ja osallisuutta yhteiskunnassa on tuettava. Yhteistyö eri toimijatahojen välillä erityisesti koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa, riittävä kotoutumiskoulutus ja oikea-aikainen opinto-ohjaus luovat edellytykset osaajien ja osaamistarpeiden kohtaamiseen.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on järjestönä ja yhteistyössä ammattilaisten verkoston kanssa tukemassa Auroras-toiminnallaan maahamme muuttaneiden koulutettujen naisten kotoutumista ja työelämään sijoittumista. Järjestömme korostaa kaikkien koulutusvaiheiden, monimuotoisten koulutuksen toteutusvaihtoehtojen ja niiden resursoinnin turvaamista asetettujen pitkän tähtäimen osaamistavoitteiden saavuttamisessa.


57 naisjärjestöä: Suomella on vastuu tukea Afganistanin naisten oikeuksien puolustajia

Afganistanin ihmisoikeustilanne on heikentynyt nopeasti äärijärjestö Talebanin kaapattua vallan koko maassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto kiirehtii Suomea ryhtymään kaikkiin toimiin yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tukeakseen Afganistanin naisia, tyttöjä ja kaikkia naisten oikeuksien puolustajia.

“Nyt Suomen arvot punnitaan. Meidän tulee nopeasti hakea keinoja turvata naisten terveys ja oikeudet Afganistanissa tämän kriisin aikana. Ne naisihmisoikeusaktivistit, toimittajat, tutkijat ja kansalaisjärjestöaktiivit, jotka oman terveytensä ja henkensä uhalla ovat rakentaneet demokratiaa ja tasa-arvoa, ovat nyt erityisessä vaarassa. On äärimmäisen tärkeää, että EU ja kansainvälinen yhteisö löytävät keinot heidän saamiseksi turvaan”, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet painottaa.

Kesällä Generation Equality Forumissa maailman johtajat julistivat sitoutumisensa tasa-arvon edistämiseen. Afganistanin tilanne testaa tämän lupauksen täyttymisen käytännössä. Afganistanissa on jo valmiiksi suurin sukupuolten välinen ero Maailman talousfoorumin Global Gender Gap -indeksillä mitattuna.

“Suomi on ihmisoikeussopimuksissa sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua vainon kohteille, ja nyt Afganistanin naisaktivistit tarvitsevat sanojemme lisäksi myös tekoja. Meidän on tuettava kansainvälisten järjestöjen työtä paikan päällä sekä löydettävä keinoja saada aktivistit kansainvälisen suojelun piiriin. Suomessa elävien afganistanilaisten on saatava perheensä nopeasti turvaan. Myös Suomen on kannettava tästä vastuuta”, vaatii Biaudet.

Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä Suomen on aika sitoutua feministiseen ulkopolitiikkaan. Systemaattinen tasa-arvon edistäminen läpileikkaavasti kehitys-, ulko-ja turvallisuuspolitiikassa auttaa varmistamaan, että Suomella onkonkreettiset keinot valmiina toimia akuuteissa kriiseissä tasa-arvon edistämiseksi. Kriisien hoitamisen lisäksi Suomen jatkuvalla työllä on merkittävä rooli rauhanrakennuksessa, kestävien yhteiskuntien luomisessa ja kansalaisyhteiskuntien tukemisessa.

Allekirjoittajat:

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry yhdessä 56 jäsenjärjestönsä kanssa:

African Care ry

Aktiivinen synnytys ry

Business and Professional Women Finland (BPW) ry

Demarinaiset ry

Eurooppanaiset ry

Exit – pois prostituutiosta ry

Finlands Svenska Marthaförbund rf

FinnWID – Naiset kehitystyössä ry

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry

Kalevalaisten Naisten Liitto ry

Kokoomuksen Naisten Liitto ry

Kuurojen Liitto ry

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry

Lyömätön Linja Espoossa ry

Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry

Marttaliitto ry

Monaliiku – Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta ry

Monika-Naiset liitto ry

Mothers in Business MiB ry

Naisagronomit ry

Naisjuristit – Kvinnliga Jurister ry

Naisopiston ystävät ry

Naistenkartano ry

Naisten Linja Suomessa ry

Naisteologit ry – Kvinnliga Teologer rf

Naistoimittajat ry

Nicehearts ry

Plan International Suomi

Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry

Soroptimist International Finland

Suomalainen Konkordia-liitto

Suomalainen Naisliitto ry

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry

Suomen Delta Kappa Gamma -yhdistys ry

Suomen Keskustanaiset ry

Suomen Kosmetologien Yhdistys ry

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Naiset ry

Suomen Kätilöliitto ry

Suomen Naislääkäriyhdistys ry

Suomen Naisyhdistys ry

Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry

Suomen sairaanhoitajaliitto ry

Suomen Valkonauhaliitto – Förbundet Vita Bandet i Finland ry

Suomen Voimisteluliitto ry

Suomen Yrittäjänaiset ry

Svenska Kvinnoförbundet rf

Syömishäiriöliitto – SYLI ry

Tekstiiliopettajaliitto TOL ry

Tunne rintasi ry

UN Women Suomi ry

Vaikuttajaverkosto WoMan ry

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto ry

Vihreät Naiset ry

We in Games Finland ry

Women in Mining Suomi ry

Zonta International Piiri 20 ry

Lisätietoa:

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, terhi.heinila@naisjarjestot.fi
Merja Kähkönen, vaikuttamisen koordinaattori, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 546 6688, merja.kahkonen@naisjarjestot.fi

Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 69 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi. Vuonna 2021 Naisjärjestöjen Keskusliitto viettää 110-vuotisjuhlavuotta ja vaikuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmiensä kanssa. Kuntavaalit nivoutuvat tiiviisti juhlavuoteen.


Kuntapäätöksenteko tarvitsee lisää tasa-arvoa

SANL 19.3.2021

Tänä keväänä äänestetään suomalaisten arjesta. Varmistetaan yhdessä, että saamme valtuustoihin tasa-arvoa ja sivistystä vaalivia, yhteistyökykyisiä, eri elämäntilanteissa olevia ja eri-ikäisiä kunnanvaltuutettuja, jotka luovat sellaista tulevaisuutta, jossa meidän kaikkien on hyvä elää.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kuntavaalitavoitteet 2021 ovat seuraavat:

Kuntapäätöksenteko tarvitsee lisää tasa-arvoa

  1. Päätöksenteon kannalta keskeistä on, ketkä päätöksiä tekevät.

⦁ 2017 kuntavaaleissa naisten osuus valituista oli 39 %. Samaan aikaan kuntajohtajista 25 % oli naisia. Kumpikaan ei vastaa naisten osuutta kuntalaisista.

⦁ 2017 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden osuus ehdokkaista oli 8,9 % ja valituista oli 5,7 %. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 49,5 vuotta. Samaisissa vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus oli alhaisin sitten vuoden 1996.

⦁ 2017 kuntavaaleissa valituista vain alle prosentti (66/8999) oli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus on selvästi pienempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista ja äänioikeutetuista.

Kannustamme puolueita varmistamaan, että niiden ehdokaslistat ovat mahdollisimman moninaisia. Edelleen kannustamme puolueita ja kuntia varmistamaan, että kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajista vähintään 40 % on naisia vuonna 2021.

Tasa-arvoinen koulutus ja työelämä takaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja kuntien elinvoimaisuuden

  1. Tasa-arvo ei toteudu itsestään

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan koulutukseen ja kasvatukseen. Koulutusta ja kasvatusta koskevaa päätöksentekoa ohjaa tavoite oppimistulosten ja koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamisesta.

Tasa-arvoisessa kunnassa tasa-arvoa edistetään suunnitelmallisesti. Kunta sisällyttää sukupuolinäkökulman budjetointinsa kaikkiin vaiheisiin. Kunnalla on ajantasainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Toimenpiteiden sukupuolivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa.

  1. Tasa-arvo alkaa varhaiskasvatuksesta

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään varhaiskasvatuksen sukupuolisensitiivisyyttä. Sukupuoleen liitetyt oletukset saattavat rajoittaa lapsen itseilmaisua sekä kokemusta kaikkien samanarvoisuudesta. Varhaiskoulutuksen ammattilaisille tarjotaan jatkokoulutusta.

Tasa-arvoisessa kunnassa kaikilla koulutusasteilla huolehditaan tasa-arvosuunnitelmien säännöllisestä päivittämisestä. Suomalaisen koulutuksen ja työelämän vahva sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo yläasteen kurssivalinnoissa. Nämä valinnat vaikuttavat nuorten jatko-opintoihin ja edelleen sijoittumiseen työelämässä.

  1. Anonyymi rekrytointi ja neutraalit ammattinimikkeet tasa-arvoistavat työelämää

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rekrytoinnissa. Tässä voidaan käyttää apuna anonyymia rekrytointia, jossa työhakemuksesta poistetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto. Edelleen korvataan kaikki sukupuolittuneet ammattinimikkeet uusilla.

  1. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka

Tasa-arvoisessa kunnassa naisen euro on sata senttiä. Kunta-alalla työskentelee 421 000 henkilöä ja heistä noin 80 % on naisia. Naisvaltaiset alat ansaitsevat kunnolliset palkat.

  1. Hoivavastuuta on jaettava tasaisemmin

Tasa-arvoisessa kunnassa tuetaan tasa-arvoista hoivavastuuta. Kuntien työntekijöistä noin 80 % on naisia. Työnantajana kunta voi rohkaista ja mahdollistaa molempia vanhempia pitämään vanhempainvapaita.

Tasa-arvoisessa kunnassa huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta. Omaishoitajista noin 70 % on naisia. Tällä on merkitystä etenkin naisten urakehitykseen ja eläkkeisiin. Omaishoitajien jaksamista tulee seurata ja parantaa. Kotihoitoon on taattava riittävät resurssit.

  1. Toimivat digipalvelut kuuluvat kaikille

Tasa-arvoisessa kunnassa palvelut ovat esteettömiä ja kaikille saavutettavia. Tämä koskee myös digitaalisten palvelujen saavutettavuutta. Jos kunnan asukkaita kuunnellaan, avautuvat esteettömyyden tarpeet ja ratkaisut hyvissä ajoin.

  1. Kotoutumisen tasa-arvo on taattava kunnissa

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan kotoutumisen tasa-arvoon. Kunnissa voidaan kehittää uusia kotoutumisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen muotoja yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kunnissa voidaan myös varmistaa, että kielikoulutusta on tarjolla tarpeeksi ja että se tavoittaa kaikki tulijat, myös naiset.

  1. Järjestöt tarvitsevat kunnan tukea

Tasa-arvoisessa kunnassa järjestöjen tukeminen nähdään hyvinvointi-investointina. Kuntien tulisi tarjota paikallisille yhdistyksille maksuttomia tai kohtuuhintaisia tiloja kansalaistoiminnan mahdollistamiseksi.


Toimivat digipalvelut kuuluvat kaikille

JULKILAUSUMA
18.12.2020

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 98. vuosikokous pitää tärkeänä, että naiset otetaan mukaan enenevässä määrin digipalvelujen kehittämiseen. Sukupuolten tasa-arvon lisäksi kehittämistyössä tulee taata myös sukupolvien välinen tasa-arvo. Toimivat digipalvelut kuuluvat meille kaikille.

Digipalvelut ovat usein suunnittelijoidensa näköisiä. Siksi ICT-alalle tarvitaan lisää moninaisuutta. Suomalaisnaiset ovat edelleen selkeässä vähemmistössä ICT-alalle valmistuneista (20 %) ja ICT-tehtävissä työskentelevistä (18 %). ICT-tehtävissä työskentelevien naisten osuus on jopa laskenut vuodesta 2010 neljä prosenttiyksikköä. (Lähde: European Institute of Gender Equality 2020)

Muutosta tarvitaan asenteisiin sekä rakenteisiin. Koronan muuttuessa pandemiaksi suomalaisissa kouluissa ja työpaikoilla otettiin keväällä 2020 rohkea digiloikka. Se toivottavasti tekee pitkävaikutteista asenteenmuokkaustyötä ICT-alan hyväksi. Rakenteellista muutostyötä edellytämme Suomen hallitukselta sen lisäksi, että se sisällytti koulutuksen ja työelämän tasa-arvon parantamisen tasa-arvo-ohjelmaansa.

Tasa-arvoiset digipalvelut vahvistavat demokratiaa. Harrastustoiminnan lisäksi tarvitsemme kaikki digitaalisia palveluja myös viranomaisten kanssa asioidessamme. On tärkeää, että eri käyttäjäryhmät pystyvät käyttämään näitäkin palveluja tasavertaisesti. Digiosattomuuden riskit ovat liian suuret ohitettavaksi.

Virallisen Suomen digiloikka ei tavoita työelämän ulkopuolella olevia. Järjestöt paikkaavat hyvin pienin resurssein sitä palveluvajetta, josta opintojen ja työelämän ulkopuolelle jääneet suomalaiset kärsivät. Näille ryhmille kansalaisjärjestöt ovat tärkeä tuki.

Ihmiset ja taidot ikääntyvät. Maaliskuussa 2020 aloitimme Torstai on toivoa täynnä -verkkokahvit, joilla myös monet eläkeläisjäsenemme saattoivat kannustavassa ilmapiirissä opetella kokoussovelluksen käyttöä. Samaa sovellusta on hyödynnetty paikallisyhdistystemme jäsentapahtumissa ja kotoutumistyötä tekevissä Auroras- ja Luetaan yhdessä -verkostoissamme.


Euroopan neuvosto: Suomi ei ole edistänyt riittävästi palkkatasa-arvoa

TIEDOTE 30.6.2020

Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE), teki vuonna 2016 kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa vuonna 1965 voimaan tullutta Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Suomi allekirjoitti Euroopan neuvoston laatiman peruskirjan vuonna 1991. Peruskirjan allekirjoittaneista 47 jäsenvaltiosta 15 hyväksyy kollektiiviset kantelut. Nyt saadussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean päätöksessä näistä 15 maasta ainoastaan Ruotsin katsotaan noudattavan peruskirjaa.

Suomea koskevassa päätöksessään komitea toteaa, että Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa. Naisten ja miesten välinen palkkaero (16 %) on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja palkkaeroa ylläpitävä koulutuksen ja työelämän segregaatio on vain syventynyt. Viimeisimpien tietojen mukaan vain 8,9 % suomalaisista palkansaajista työskentelee ammateissa, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä.

Suomen kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma pyrki vuosina 2006 – 2019 kaventamaan naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Tuona aikana palkkaeroa saatiin kurottua runsaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Helmikuussa 2020 ohjelman neuvottelut keskeytyivät, koska hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät saavuttaneet yksimielisyyttä siitä, minkälaisilla toimenpiteillä sukupuolten välistä palkkaeroa saadaan kavennettua.

Komitean päätöksessä nostetaan esiin selkeitä, korjattavissa olevia lainsäädännöllisiä epäkohtia. Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen. Lisäksi tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.

Suomea koskeva päätös löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja Kirsi Jokikokko
p. 040 540 0464, kirsi.jokikokko(a)gmail.com

Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen
p. 045 869 1617 (Tavoitettavissa 30.6.2020)

STM:n tiedotteen ratkaisusta voi lukea täältä.

SUMMARY IN ENGLISH

The European Committee of Social Rights (ECSR) has found violations of the right to equal pay and the right to equal opportunities in the workplace in 14 out of 15 countries which apply the European Social Charter’s collective complaints procedure: Belgium, Bulgaria, Croatia, Cyprus, the Czech Republic, Finland, France, Greece, Ireland, Italy, the Netherlands, Norway, Portugal and Slovenia. Only Sweden was found to be compliant with the Charter.

According to the Charter, the right to equal pay must be guaranteed in law. The ECSR has identified in particular the following obligations on participating States:

  • To recognise the right to equal pay for equal work or work of equal value in their legislation;
  • To ensure access to effective remedies for victims of pay discrimination;
  • To ensure and guarantee pay transparency and enable pay comparisons;
  • To maintain effective equality bodies and relevant institutions in order to ensure equal pay in practice.

The full press release can be found here.


TIEDOTE: Kansainväliset osaajat ovat täällä jo ja Suomella ei ole varaa menettää heitä

Suomen Akateemisten Naisten Liitto/Auroras-verkosto
TIEDOTE 4.3.2020

Suomeen halutaan lisää kansainvälisiä osaajia paikkaamaan työvoimavajetta, mutta jo nyt maassamme jätetään hyödyntämättä valtava määrä koulutettujen maahanmuuttajien osaamista ja kielitaitoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen katsauksen (Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019) mukaan etenkin naisten osalta työllisyysaste jää alhaiseksi hyvästä koulutuksesta ja suomen kielen taidosta huolimatta. Helsingin Sanomat nosti esille kansainvälisyysosaamisen arvon ulkomaalaisia opiskelijoita käsittelevässä pääkirjoituksessaan 26.2.2020. Opiskelijoiden lisäksi kansainvälisyysosaamista on myös Suomeen jo aikaisemmin muuttaneilla koulutetuilla naisilla, mutta ovet eivät silti välttämättä aukea koulutusta vastaaviin työtehtäviin.

Tähän epäkohtaan etsitään ratkaisuja Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallinnoiman Auroras-verkoston järjestämässä seminaarissa, joka järjestetään 10.3.2020 Eurooppasalissa Helsingissä. Seminaarin alussa kuullaan korkeakoulutettujen naisten työllistymisestä koko EU:n tasolla europarlamentaarikko Henna Virkkusen videotervehdyksen muodossa. Tämän jälkeen suunnataan katse takaisin Suomeen, kun sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta kertoo Suomen työelämästä maahan muuttaneen näkökulmasta. Wreden puheenvuorossa pohditaan moninaisuutta ja monikielisyyttä työelämän muutossuuntina ja herätellään kuulijoita miettimään, pitävätkö niin kutsutut ”talon tavat” joitakin työntekijöitä työyhteisön ulkopuolella.

Seuraavassa puheenvuorossa europarlamentaarikon poliittisena avustajana toiminut Mervi Katainen tarkastelee työelämän tasa-arvotilannetta EU:n alueella sekä EU:n toimia tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelman päättää kulttuuritulkki ja tuoreen International Working Women of Finland -järjestön puheenjohtaja Chiara Costa-Virtanen, joka kertoo kansainvälisten naisosaajien kohtaamista haasteista Suomessa sekä ratkaisuista, joiden avulla he saavat äänensä kuuluviin suomalaisessa työelämässä.

Auroran päivän seminaari ”Kohti tasa-arvoista työelämää” on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuuden järjestävä Auroras-verkosto tukee Suomeen muuttaneiden koulutettujen naisten työllistymistä työelämäaiheisella yksilö- ja ryhmämentoroinnilla. Vuodesta 2012 toiminut verkosto on nimetty 1800-luvun Suomessa vaikuttaneen Aurora Karamzinin mukaan ja verkosto järjestää vuosittain työelämäteemaisen seminaarin Auroran nimipäivänä.


Tutkimus: Segregaation purku edellyttää valtakunnallisesti koordinoituja toimia

Enää alle yhdeksän prosenttia suomalaisista naisista ja miehistä työskentelee ns. tasa-ammateissa (Tilastokeskus 2017). EU:ssa sijoitumme segregaatiotilastossa sijalle 22. Vahva eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin alkaa jo varhaisista koulutusvalinnoista.

Tänään 10.12.2019 julkaistussa Nuorisotutkimusverkoston sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttamassa Purkutalkoot-tutkimushankkeen loppuraportissa on tarkasteltu toisen asteen koulutusvalintoja ja niiden taustatekijöitä.

Ammattialojen vetovoimaisuus kytkeytyy usein käsityksiin ammatin edellyttämistä kyvyistä, valmiuksista ja taidoista. Kyvyt, valmiudet ja taidot liittyvät puolestaan varsin kyseenalaistamattomasti stereotyyppisesti feminiinisiksi tai maskuliinisiksi miellettyihin ominaisuuksiin.

Raportti listaa suosituksia, joilla stereotypioita voidaan purkaa. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistui näiden suositusten laadintaan. Tässä muutama poiminto raportin suosistuksista:

  • Järjestetään peruskouluissa oppilaille ja heidän huoltajilleen tilaisuuksia, joissa eri alojen edustajat kertovat ammateistaan ja työstään.
  • Järjestetään koulutus-, työelämä- ja vapaa-ajansektorin yhteistyönä nuorille tutustumisretkiä erilaisiin yrityksiin ja järjestöihin.
  • Haastetaan mediatoimijat ja muut viestijät lisäämään sisältöihinsä (mm. lehtikuviin, sosiaaliseen mediaan, tv-sarjoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin) monipuolisempia ammatillisia esikuvia.
  • Luodaan pitkäjänteinen mediakampanja, jossa sukupuoleen ja muihin eroihin liittyviä stereotypioita puretaan nuoria puhuttelevalla tavalla heidän suosimissaan sosiaalisen median kanavissa yhteistyössä somevaikuttajien kanssa.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.


UUSI hanke: NETPOWER – vaikuttavaa verkostotyötä tasa-arvon hyväksi

NETPOWER – Network for Promotion of Women Empowerment Recognition
KA204 Erasmus+ Programme

Maailman talousfoorumin 2018 tasa-arvoraportin mukaan globaali tasa-arvo on vielä kaukana: naisten pitää odottaa 202 vuotta ennen kuin he saavat samansuuruista palkkaa kuin miehet. Myös yleinen tasa-arvoistuminen vie nykytahdilla vielä 108 vuotta.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto pitää tärkeänä, että tasa-arvon edistymistä vauhditetaan. Parhaiten tämä onnistuu yhteistyössä jäsentemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.

Akateemisilla Naisilla on 65 sisarjärjestöä ympäri maailmaa. Nyt käynnistämme hankkeen, joka kerää tietoa naisten asemasta Hollannista, Italiasta, Ranskasta, Romaniasta ja Suomesta. Nämä maat sijoittuvat Maailman talousfoorumin viimeisimmässä raportissa sijoille 4-70. Foorumi tarkastelee vuosittaisissa raporteissaan tasa-arvon kehitystä koulutuksen, politiikan, talouden ja terveyden saralla.

Hankkeessa jaamme tietoa näissä maissa tehdystä tasa-arvotyöstä ja kehitämme edelleen tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä. Hankkeen materiaalit ja tulokset tullaan kokoamaan hankkeen omille verkkosivuille, jotka avautuvat alkuvuodesta 2020. Tulokset jaetaan edelleen myös kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissamme.

Hanketapaamiset järjestetään marraskuussa 2019 Roomassa, toukokuussa 2020 Bukarestissa, syyskuussa 2020 Pariisissa, toukokuussa 2021 Helsingissä ja syksyllä 2021 Hollannissa (tarkentuu vielä).

Lisätietoja:
Susanna Sulkunen
Toimitusjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto

Liiton englanninkielinen koostesivu hankkeelle löydät täältä, ja valokuvia ensimmäisestä, Roomassa 27. – 29.11.2019 järjestetystä hanketapaamisestamme löydät täältä.


Puhuminen ja julkisuus auttavat parisuhdeväkivallan torjunnassa

Tänään 25.11.2019 vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Suomessa naispuolisista henkirikosten uhreista yli puolet surmataan kotonaan.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Lähes puolet (47 %) suomalaisnaisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään, ja lähes kolmannes on altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle.

Domestic Violence Met by Educated Women -hankkeemme (2013-2015) selvitys osoitti, että korkeakoulutus ei suojaa parisuhdeväkivallalta.

Puhuminen ja julkisuus auttavat.

”Tehokas keino väkivallan vähentämiseksi olisi asiasta puhuminen julkisesti. Tällöin sekä väkivallan uhrit että tekijät oppisivat tunnistamaan väkivaltaisia piirteitä varhaisemmassa vaiheessa ja mahdollisesti hakemaan apua. Eristetty ja henkisesti alistettu nainen ei välttämättä tunnista väkivaltaa väkivallaksi, ennen kuin saa tilanteeseensa perspektiiviä puhumalla vaikkapa ystävän tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Turtuneen uhrin on vaikea hakea apua – rutiininomainen kysyminen naiselta esimerkiksi lääkärissä tai neuvolassa voisi olla ensi askel ongelman myöntämiseen ja väkivallasta eroon pääsemiseen. Myös ystävä tai perheenjäsen voi rohkaistua kysymään, onko naisella kaikki hyvin. Tyytyväisimpiä naiset olivat juuri ystävältä saamaansa apuun.”

Lue lisää blogistamme.


Kunniaväkivaltaa tulee torjua erillislailla sekä lisäkoulutuksella

JULKILAUSUMA

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 97. vuosikokous lausuu huolestuneisuutensa niin kutsutusta kunniaväkivallasta. On hienoa, että nykyinen sisäministeri tekee yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten kanssa Suomessa asuvien tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi, mutta tätä työtä tulee tehostaa erillisellä lakialoitteella, joka kriminalisoi kunniaväkivallan. Erillislailla voidaan tunnistaa nykyistä paremmin kunniaan liittyvät väkivaltarikokset ja suojella niiltä tyttöjä ja naisia.

Edelleen vaadimme, että Suomessa on koulutettava riittävästi ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja. Viranomaisille (sosiaali- ja terveysviranomaiset, poliisi, opetusala, maahanmuuttoviranomaiset) on tarjottava lisää koulutusta kunniakäsityksistä ja niihin liittyvästä väkivallasta. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin ja että niistä ilmoitetaan välittömästi viranomaisille. Oppilaitoksissa on varmistettava, että oppilashuollon työntekijät, kuten koulukuraattorit ja terveydenhoitajat, ohjaavat oppilaat eteenpäin heidän tarvitsemiinsa palveluihin tilanteessa, jossa he epäilevät kunniaan liittyvän väkivallan uhkaa tai oppilas kertoo sellaisesta. Kouluissa on myös huolehdittava siitä, että kaikki oppilaat saavat riittävää ihmisoikeuskasvatusta ja osallistuvat oppitunneille, joilla käsitellään seksuaalioikeuksia ja seksuaalikasvatusta. (Ref: Ihmisoikeusliiton suositukset 2016)

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Jopa tytön keskustelu koulun pihalla koulukaveripojan kanssa voi viedä perheen kunnian. Kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan, kuten on käynyt Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla rajoitetaan tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Kunniaväkivallan syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret haluavat elää elämäänsä omalla tavallaan, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen ovat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Uhrit eivät aina itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhreja yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Tarkoitus ei ole leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan löytää ratkaisuja, joilla voidaan auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä kansalaisaloite keräsi jo yli 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2019. Toivomme, että eduskunta jatkaa keskustelua myös laajemmasta kunniaväkivallasta.

SUOMEN AKATEEMISTEN NAISTEN LIITTO – FINLANDS KVINNLIGA AKADEMIKERS FÖRBUND RY.

Lisätietoja antaa:
FT Veronica Kalhori
Hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com
p. 040 701 0364


Peking+25: Tasa-arvo ei ole valmis

Peking+25-kansalaisjärjestöraportti julkaistiin tänään 3.10.2019 Helsingissä. Koulutuksen ja työelämän tasa-arvo on edelleen Suomessa saavuttamatta.

Voit ladata pdf-raportin täältä: http://bit.ly/2o833MJ

Mikä ihmeen Peking+25?

YK:n neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä, jossa hyväksyttiin julistus ja toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa sovittiin naisten ja tyttöjen vapauden ja oikeuksien turvaamisesta. Toimintaohjelma muun muassa asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen, oikeuden koulutukseen, naisten osallistumisen päätöksentekoon ja saman palkan samanarvoisesta työstä.

Ulkoasiainministeriö laatii viiden vuoden välein Pekingin toimintaohjelman kansalliset arviointiraportit, joista viimeisin on julkaistu elokuussa 2019.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL koordinoi Suomen kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporttien kokoamista. Edellinen varjoraportti julkaistiin vuonna 2015 otsikolla Sanoista tekoihin – Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015 ja sitä edellinen vuonna 2010 nimellä Paluu Pekingiin. Nyt. Sukupuolten tasa-arvon tila Suomessa 2010. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut koulutuksen ja talouden tasa-arvosta raportointiin. Tuorein raportti julkaistiin 3.10.2019.


Olemme enemmistö EU:ssa, miksi emme parlamentissa?

51 prosenttia EU:n väestöstä on naisia. Silti vain 36 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Tähän tarvitaan muutos, jota Suomi voi johtaa!


⭐️ Mitä sinä voit tehdä EU:n tasa-arvon lisäämiseksi? ⭐️


? Äänestä eurovaaleissa naista, joka haluaa edistää tasa-arvoa EU:ssa.


? Vaadi Suomen todennäköisesti seuraavaa pääministeriä (antti.rinne(a)eduskunta.fi) nimeämään nainen Suomen komissaariksi. Jo olisi aika – 24 miesvoittoisen jäsenvuoden jälkeen!


? Vaadi EU:ta varmistamaan tasa-arvo myös EU:n korkeimmissa tehtävissä. Allekirjoita European Women’s Lobbyn vetoomus.


Akateemisten Naisten hallitusohjelmatavoitteet 2019 – 2023

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on ollut laatimassa Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteita 2019 – 2023 ja korostaa niistä erityisesti koulutuksen ja työelämän tasa-arvokysymyksiä. Me Akateemiset Naiset haluamme kannustaa Suomen hallitusta koulutuksen ja työelämän segregaation purkutyöhön sekä palkkatasa-arvon ja kotoutumisen tasa-arvon toteuttamiseen. Segregaation osalta hallitusohjelmatavoitteemme pohjaavat SEGLI-hankkeen tutkijan Inkeri Tanhuan ja Tilastokeskuksen tutkijoiden Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Lataa hallitusohjelmatavoitteemme 2019-2023 (pdf) täältä.


On koulutettava ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja

Mikä on kunniaan liittyvä väkivalta -ja alistaminen?

Kunniaan liittyvä väkivalta on myös Suomessa olemassa oleva ongelma, joka on puhuttanut erityisesti viime aikoina. Kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyvät syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret tytöt ja myös pojat haluavat elää elämäänsä niin kuin he haluavat, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen olisivat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Yksinkertainen kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan. Se on tapahtunut Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla pystytään jopa rajoittamaan tyttöjen mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Miksi on vaikea puhua kunniaan liittyvästä väkivallasta?

Kunniaan liittyvää väkivaltaa on vaikeaa identifioida, ja usein halutaan tehdä siitä maahanmuuttajien oma ongelma, eli se ignoroidaan. Tai se nähdään väkivaltana yleisellä tasolla. Ihmiset ovat myös usein tietämättömiä kunniaan liittyvästä väkivallasta, vaikka se onkin olemassa yhteiskunnassamme. Mutta siitä on myös erittäin vaikeaa puhua, vaikka asiasta tiedettäisiin.

Aiheesta keskusteleminen herättää tunteita ja pelkoa seurauksista sekä reaktioista, jotka voivat syntyä asian esille nostamisen yhteydessä. He, jotka haluavat auttaa, eivät halua leimautua rasisteiksi. He eivät myöskään halua antaa eväitä rasisteille, jotka ratsastavat monikulttuurisuuteen liittyvällä ennakkoluuloisuudella ja epätietoisuudella.

Uhrit eivät itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhria yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Ei ole tarkoitus leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan ajatus on löytää ratkaisuja ja auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Miten kunniaan liittyvään väkivaltaan puututaan?

Saadaksemme muutoksia aikaan yhteiskunnassa, ongelmista on voitava puhua avoimesti, rehellisesti, rohkeasti ja rakentavasti. Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että kunniaan liittyvä väkivalta otettaisiin vakavasti ja siihen puututtaisiin. On ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen kuin ilmiö eskaloituu ja kehittyy entistä vaikeammaksi. Suomessa ei ole asiantuntevaa viranomaista, joka voisi ymmärtää tätä ongelmaa, tai jonka puoleen uhrit voisivat tarvittaessa kääntyä. Siksi on koulutettava sellaisia ammattilaisia, jotka voivat auttaa tästä ongelmasta kärsiviä ihmisiä. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin, ja niistä ilmoitettaisiin välittömästi viranomaisille.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä aloite onkin kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta. Toivottavasti se tulee eduskuntaan käsiteltäväksi. Toivomme, että silloin käydään kunnon keskustelua sekä silpomisesta että kunniaan liittyvästä väkivallasta. Nämä on kriminalisoitava.

Pahinta ei ole se, että kunniaan liittyvä väkivalta on olemassa, vaan se, että siitä ei haluta puhua eikä siihen puututa.  Eri kulttuureja on tietysti kunnioitettava ja jokaisella on oikeus elää elämänsä niin kuin hän haluaa, mutta rajoja ei saa ylittää. Väkivallan käyttö kulttuurin ja perinteiden nimissä ei ole hyväksyttävää. On hyvä muistaa, että puhumme ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta, ja niiden puolustaminen on aina oikein ja tärkeää.

FT Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com

Utbilda professionella som kan hjälpa offer för hedervåld- och förtryck

Vad är hedersrelaterat våld- och förtryck?

Hedersrelaterat våld är även i Finland ett förekommande problem som har diskuterats på sistone. Hedersrelaterat våld har med gammalmodigt tankesätt och familjens livsstil och traditioner att göra. Offren är ofta unga tjejer, men även unga pojkar som måste leva enligt familjens och släktens  överenskomna livsstil och gemensamma regler. Problem uppstår när unga tjejer och pojkar vill leva sitt liv som de vill, även om det innebär att de beter sig mot familjetraditionen. Släkten tycks ha  förlorat sin heder när de överenskomna reglerna bryts. Man tror då att med hjälp av våld och förtryck kunde släkten återfå sin heder. Så är det förstås inte.

Arrangerat – och tvångsäktenskap, barnäktenskap och kvinnlig könsstympning är exempel på hedersrelaterat våld. Enkel handskakning med en man kan leda till hedersrelaterat våld och till och med mord. Det har hänt i Sverige. Med hjälp av hedersrelaterat våld-och förtryck kan man till och med begränsa flickors möjlighet till utbildning och arbetsliv.

Varför är det svårt att prata om hedersrelaterat våld- och förtryck?

Det är svårt att identifiera hedersrelaterat våld och man vill ofta göra det till invandrarnas eget problem, det vill säga det ignoreras. Eller så ses det som våld i allmänhet. Människor är också ofta omedvetna om hedersrelaterat våld, även om det existerar i vårt samhälle. Men det är överhuvudtaget mycket svårt att prata om det även om man visste mycket om det.

Diskussionen kring hedersvåld ger upphov till rädsla för de konsekvenser och reaktioner som kan uppstå när man tar upp problemet. De som vill hjälpa vill inte bli stämplade som rasister. De vill inte heller ge utrymme till dom som vill rida på fördomar och okunskap om mångkulturalism.

Offren är själva rädda för att berätta för allmänheten om deras situation, men de önskar att någon gör det för dem. Vi får inte lämna offren ensamma. Det är oerhört viktigt att kunna prata öppet och konstruktivt om detta problem. Det är absolut inte meningen att stigmatisera någon eller någon grupp, utan tanken är att hitta lösningar och hjälpa offren och deras familjer. Detta kräver mod som förhoppningsvis finns hos oss alla.

Hur hanterar man hedersrelaterat våld- och förtryck?

För att kunna åstadkomma förändringar i samhället bör man kunna tala öppet, ärligt, modigt och konstruktivt om existerande problem. Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att hedersrelaterat våld-och förtryck tas på allvar. Man ska vidta åtgärder för att bekämpa det innan fenomenet eskalerar och blir svårare. Det finns inte behöriga myndigheter i Finland som i grund och botten kunde förstå detta problem eller till vem offret kunde vända sig när det är nödvändigt. Det är därför nödvändigt att utbilda professionella som kan hjälpa människor som drabbas av detta problem. Det är också av stor betydelse att man fäster uppmärksamhet vid fenomenet i skolor och andra institutioner och att man  omedelbart informerar myndigheterna.

Medborgarinitiativet om förbud av flickors könsstympning har samlat över 50 000 underskrift. Förhoppningsvis kommer initiativet till riksdagen för behandling. Vi hoppas att det blir en ordentlig debatt om både könsstympning och hedersrelaterat våld. Dessa ska kriminaliseras.

Det värsta är inte att det finns hedersrelaterat våld-och förtryck, utan det värsta är att man inte vill tala om det eller göra något åt det. Naturligtvis ska olika kulturer respekteras och var och en har rätt att leva sitt liv precis som hen  vill, men gränser får inte överskridas. Användningen av våld i kultur och traditions namn är fullkomligt oacceptabel. Det är bra att komma ihåg att vi pratar om mänskliga rättigheter och mänsklig värdighet, och att försvara dessa är alltid rätt och viktigt.

FD Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s styrelsemedlem
E-post: veronicakalhori(a)yahoo.com


Samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka

JULKILAUSUMA

6.10.2018 Rauma

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 96. vuosikokous Raumalla lausuu huolestuneisuutensa yhä jatkuvasta sukupuolten välisestä epätasa-arvosta yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaate, samasta ja samanarvoisesta työstä maksettava palkka, toteutetaan.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987, useiden muutosten jälkeen lakia uudistettiin viimeksi yhdenvertaisuuslain säätämisen yhteydessä vuoden 2015 alusta.

Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkisti järjestyksessä kolmannen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin vuoden 2017 lopussa. Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa kolmanneksi. Kärkisijaa pitää Ruotsi ja toisella sijalla on Tanska. Suomen pisteet laskivat edellisvuosista kahdella alueella, vallan ja ajankäytön tasa-arvossa.

Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Suomi on segregaatiossa EU:n kärkimaiden joukossa. Matemaattisilla ja digitaalisilla sektoreilla on menty jopa taaksepäin. Ammatinvalintaan vaikuttavat myös kulttuuritausta ja työmarkkinoiden rakenne.

Suomi on julkaissut kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman 2016-2019. Ohjelman osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelman pyrkimyksenä on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla on noin 17 prosenttia.

Suomessa tulee ottaa todesta jo vuodesta 2005 lähtien edellytetty palkkakartoitus ja sen myöhemmät täsmennetyt säännökset. Palkkakartoituksen avulla varmistetaan, ettei palkkaus ole ristiriidassa tasa-arvolain syrjintäkieltojen kanssa.

Lisätietoja antaa:
FT Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja
Puh. 044 971 6676

* * *

 

LIKA LÖN FÖR LIKA OCH LIKVÄRDIGT ARBETE

UTTALANDE

6.10.2018 Raumo

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s 96 årsmöte i Raumo uttalar sin oro över den fortsatta ojämlikheten mellan könen inom alla samhällsområden.

Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att jämställdhetslagens likalönsprincip om den lön som betalas för lika och likvärdigt arbete genomförs.

Lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män (609/1986), dvs. jämställdhetslagen trädde i kraft den 1.1.1987. Efter flera justeringar av lagen förnyades den senast år 2015 i samband med att diskrimineringslagen stiftades.

Europeiska institutet för jämställdhet (EIGE) publicerade i slutet av år 2017 för tredje gången ett index som mäter jämställdhet mellan könen i EU. Finland rankades som tredje bland de 28 medlemsländerna. På första plats kom Sverige och på andra plats Danmark. Finlands poäng föll från tidigare år på två områden, jämlikheten inom makten och tidsanvändningen.

I Finland är arbetsmarknaden starkt uppdelad i mansdominerade och kvinnodominerade branscher. Könssegregeringen i Finland rankas bland de högsta i EU-länder. Inom de matematiska och digitala områdena har man till och med gått bakåt. Valet av yrke påverkas också av den kulturella bakgrunden och strukturen på arbetsmarknaden.

Finland har lanserat ett trepartsprogram för lika lön 2016-2019. Som parter i programmet är arbetsmarknadens alla centralorganisationer, social- och hälsovårdsministeriet, arbets- och näringsministeriet och undervisnings- och kulturministeriet. Syftet med programmet är att minska den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män. För närvarande är den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män på hela arbetsmarknaden cirka 17 procent.

I Finland måste man ta allvarligt på den lönekartläggning, som har krävts sedan år 2005, och på dess senare preciseringar. Med hjälp av lönekartläggningen kan man säkerställa att lönen inte strider mot diskrimineringsförbudet i jämställdhetslagen.

Tilläggsuppgifter ger:

FD Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:s ordförande
Tel. 044 971 6676

 


Resolution from the Nordic-Baltic Conference on Migration

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on jäsenenä Kvinnliga Akademikers Nordiska Nätverk (KANN) -verkostossa. Muita verkoston jäseninä ovat Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin sekä Viron Akateemiset Naiset.

Viimeisin KANN-konferenssi järjestettiin Kaunasissa, Liettuassa 29.9. – 1.10.2017. Seuraava KANN-tapaaminen järjestetään Suomessa tai Ruotsissa vuonna 2019.

Kaunasin konferensissa kuultiin Liiton kutsusta esitykset Luetaan yhdessä -hankkeestamme sekä MONIKA-naiset liitto ry:n Osaavat naiset -hankkeesta. Molemmat hankkeet tukevat maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja työllistymistä Suomessa.

 

Resolution from the Nordic-Baltic Conference 2017

To the governments in the Baltic and Nordic countries

The associations of Graduate Women in the Baltic and Nordic countries held a conference on migration and the future of Europe.

The aim of the conference was to share experiences on migration in contemporary societies with a focus on women.

We arrived at the following resolution:

The governments should make use of the knowledge gained by the associations of Graduate Women, and their networks, as to gender and migration, and women’s special needs in migration.

We urge that countries:

  • recognize, utilize and develop migrants’ competencies and skills in all areas of society
  • enhance women migrants’ competencies and skills
  • use all possible resources towards the integration of migrants, including addressing the issue of return migration
  • counteract imbalances of the brain drain
  • recognize the impact of migration on both sending and receiving countries
  • support women through social networks and NGOs
  • acknowledge the contribution of NGOs and the civic society as a contribution to the integration and empowerment of migrants

 

For more information, please contact CIR Marita Salo (maritasalo123(a)gmail.com)


Naisjärjestöjen kuntavaaliteesit

Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet 2017 on julkaistu. Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistui yhdessä 57 muun NJKL:n jäsenjärjestön kanssa näiden tavoitteiden laatimiseen. Voit lukea yhteiset tavoitteemme täältä.

Naisjärjestöt painottavat tavoitteissa tasa-arvoista päätöksentekoa ja julkista hallintoa, tasa-arvoista kasvatusta ja koulutusta, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä, tasa-arvoisia liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, toimivaa julkista liikennettä ja turvallista julkista tilaa sekä sukupuolten tasa-arvon huomioimista sote- ja maakuntauudistuksissa.


Akateemiset Naiset teki kantelun eurooppalaisesta palkkaepätasa-arvosta

Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE), on tehnyt kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa vuonna 1965 voimaan tullutta Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Suomi allekirjoitti Euroopan Neuvoston laatiman peruskirjan vuonna 1991. Uudistettu peruskirja (1996) tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2002.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa. Nämä oikeudet on taattava kaikille jäsenvaltion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjassa turvatut oikeudet koskevat muun muassa asumista, terveyttä, koulutusta, työntekoa, henkilöiden vapaata liikkuvuutta sekä lasten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja perheen suojelua. Peruskirja sisältää myös vaatimuksen naisten ja miesten samapalkkaisuudesta.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, joka koostuu riippumattomista asiantuntijoista. Komitea tekee johtopäätöksiä valtioiden määräaikaisraporttien perusteella. Vuodesta 1995 lähtien komitea on käsitellyt myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Järjestökantelu antaa työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, mikäli järjestö epäilee, ettei sosiaalista peruskirjaa ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

Peruskirjan allekirjoittaneista 47 jäsenvaltiosta 15 hyväksyy kollektiiviset kantelut. Näistä 15 maasta UWE teki nyt kantelun.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun järjestökantelu tehtiin sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta.

Lisätietoja kantelusta antaa Anne Negre, UWE:n hallitusjäsen: anne.negre(a)orange.fr

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. (SANL-FKAF) on korkeakoulutettujen naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää korkeakoulutettujen naisten asemaa, työuraa ja tasa-arvoa. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema ECOSOCissa, ILOssa ja UNESCOssa ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton SANL-FKAF perustettiin 1922. /

Lisäys 1.8.2017

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on jäsenmaiden vastustuksesta huolimatta hyväksynyt kantelun 4.7.2017 ja ottaa asian näin ollen tutkittavakseen.

Sivua on viimeksi päivitetty 4.2.2020


EU ei saa hyväksyä naisten aseman heikentämistä Turkissa

Turkin Akateemisten Naisten Liitto on kertonut presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mielenilmauksista, jotka vähättelevät naisia tasa-arvoisina ja omasta toiminnastaan vastuun ottavina kansalaisina. Vaatimukset, joiden mukaan naisten ei tule nauraa äänekkäästi, esiintyä raskaana ollessaan kaduilla jne. vaikuttaisivat triviaaleilta heitoilta, jos niiden takana ei olisi selkeä uskonnon tulkintaan perustuva vaatimus tehdä turkkilaisnaisista toisen luokan kansalaisia.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto lähetti 2.6.2016 kirjeen suomalaismepeille ja muistutti EU:n velvollisuudesta vaatia tasa-arvoa koskevien selvitysten tekemistä ja havaittujen epäkohtien korjaamista Turkissa. Uskontoa ei saa käyttää eikä hyväksyä aseena naisten aseman heikentämiseksi.

 


Suomen tuettava Syyrian naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin

Syyrian konfliktin viidennen vuoden alkaessa maan rauhaneuvotteluja yritetään käynnistää jälleen Genevessä 25. tammikuuta 2016. Ulkoasiainministeri Timo Soinille 22.1.2016 lähetetyssä kirjeessä SANL-FKAF korostaa, että neuvotteluihin saapuvien syyrialaisten naisten tulee saada asianmukaista tukea. Tärkeää on myös varmistaa, että neuvotteluihin osallistuu naissovittelijoita, joilla gender-osaamisen ohella on vankka kokemus rauhanprosessissa toimimisesta. SANL-FKAF:n näkemyksen mukaan neuvottelijoiden, YK:n jäsenvaltioiden ja YK:n tulee edellyttää, että rauhanneuvotteluihin osallistuvissa ryhmissä naisten osuus on aina vähintään 30 prosenttia. Virallisten neuvotteluosapuolten ohella tulee myös tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista neuvotteluihin.

Voit lukea kirjeen kokonaisuudessaan täältä.


Helena Ranta: Tyttöjen koulutus on avainasemassa köyhyyden hävittämisessä

Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja professori Helena Ranta piti puheen YK:n päivän jumalanpalveluksessa 24.10.2015.

”On huolestuttavaa, että hallituksemme suunnittelemat leikkaukset kehitysyhteistyö-määrärahoissa kohdistuvat viime kädessä kaikkein köyhimpiin maihin ja niissä haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, naisiin ja lapsiin. Tutkimukset ovat yksiselitteisesti osoittaneet, että tyttöjen ‪‎koulutus‬ on avainasemassa köyhyyden hävittämisessä. Paitsi, että suunnitellut leikkaukset ovat kylmä viesti kehitysmaille, ne viestivät kansainväliselle yhteisölle maamme uudesta kehityspoliittisesta suunnasta, jonka seuraukset voivat olla erittäin vahingollisia pitkällä tähtäimellä.”

Voit lukea Helenan puheen kokonaisuudessaan täältä.


Suomen Akateemisten Naisten Liitto: Jokainen tarvitsee globaalikasvatusta

TIEDOTE
9.11.2015

Suomen Akateemisten Naisten Liitto: Jokainen tarvitsee globaalikasvatusta

Uusi vuonna 2016 voimaan astuva opetus­suun­ni­telma edellyttää kasvatusta maail­man­kan­sa­lai­suu­teen. Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL-FKAF) korostaa globaalikasvatuksen välttämättömyyttä kaikenikäisille ihmisille. Globaalikasvatusta ei ole syytä kohdistaa vain koululaisiin, vaan tavoitteena on herättää meistä jokainen maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Lue tiedote kokonaisuudessaan täältä.


Suomen tavoitteet ja painopisteet YK:n yleiskokouksen 70. istuntokaudelle

Ulkoasiainministeriö järjestää 18.9.2015 kansalaisjärjestökuulemisen Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen 70. istuntokaudella

Kun määritellään Suomen tavoitteita ja painopisteitä YK:n yleiskokouksen 70. istuntokaudelle, Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. pitää tärkeänä seuraavien näkökohtien ottamista käsittelyyn:

1. Avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaaminen myös tytöille ja naisille

2. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen ja tyttöjen ja naisten voimaannuttaminen

3. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen

Lue kommentti kokonaisuudessaan täältä.


Akateemisten Naisten kannanotto hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. tervehtii ilolla uutista, jonka mukaan hallituksen tasa-arvo-ohjelma valmistuu syksyllä 2015.

Liitto katsoo, että sukupuolten välinen tasa-arvo on oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan elinehto. On tärkeää, että tasa-arvoajattelu valtavirtaistetaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon.


Puhumatta paras – Korkeasti koulutettujen naisten kokemuksia parisuhdeväkivallasta

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. (SANL-FKAF) järjesti perjantaina 8.5.2015 yhteistyössä Suomen Akatemian CoCare -tutkimushankkeen sekä teologisen tiedekunnan kanssa Helsingin yliopistossa kongressin Academic Women’s Perspectives on Domestic Violence.


Kansalaisjärjestöjen Peking+20-rinnakkaisraportti: Suomi ei ole edelleenkään tasa-arvon mallimaa

Naisjärjestöjen Keskusliitto luovutti tänään perjantaina 27.2.2015 valtionhallinnon edustajille Peking+20 -rinnakkaisraportin Sanoista tekoihin: Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut raportin tekoon.

Raportissa esitetään kymmeniä toimenpidesuosituksia tasa-arvon lisäämiseksi mm. koulutuksessa, taloudessa ja päätöksenteossa.


Vetoomus vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä hallituskaudella 2015 – 2019

SANL-FKAF osallistui 17.2.2015 Kansalaisareenan adressiin, jolla vedottiin puolueita vahvistamaan vapaaehtoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja ottamaan vapaaehtoistoiminta seuraavan hallituskauden kehittämiskohteeksi.

Lisätietoja: http://www.kansalaisareena.fi/


Akateemiset naiset vaativat TE-toimistoilta yhdenmukaisuutta: vapaaehtoistoiminta ei saa vaikuttaa työttömyysturvaan

Tiedote, jossa edellytetään TE-toimistoilta työttömien selkeää ja yhdenmukaista ohjeistamista vapaaehtoistoiminnan vaikutuksesta työttömyysturvaan.

 


Kansainvälinen selvitys: Myös korkeasti koulutetut naiset joutuvat perheväkivallan uhreiksi

Suomi on uusimpien tutkimusten mukaan perheväkivallan synkimpiä maita Euroopassa. Perheväkivalta on suunnaton ongelma, josta on vaikea saada otetta. SANL-FKAF on mukana EU-projektissa, jossa selvitetään korkeasti koulutettuihin naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa yhdessä Ruotsin, Saksan, Romanian ja Slovenian akateemisten naisten liittojen ja eräiden muiden tahojen kanssa. Hanke kuuluu Euroopan neuvoston rahoittamaan Elinikäisen oppimisen ohjelmakokonaisuuteen ja on sen alla Grundtvig-oppimiskumppanuushanke. Hanke on viralliselta nimeltään Domestic Violence Met by Educated Women (DVMEW). Se alkoi elokuussa 2013 ja päättyy heinäkuun lopussa 2015. Projektia koordinoi SANL-FKAF:n edustaja, professori (emerita) Raija Sollamo.

Projektilla on kansainväliset sekä suomalaiset kotisivut.

Lue koko tiedote.

 

 


Akateemisten Naisten eurovaaliteesit

Sukupuolten välinen tasa-arvo on oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan elinehto. On tärkeää, että tasa-arvoajattelu valtavirtaistetaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Liitto lähetti aiheesta kirjeen suomalaisille eurovaaliehdokkaille toukokuussa 2015.

Brev till alla kandidater i EU-valet.

 


Opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstö koulutettava tunnistamaan ihmisoikeusrikkomukset

Lausunto ulkoasiainministeriölle Ihmisoikeusselonteosta.


Tyttöjen koulutuksen laatuun on panostettava

Lausunto ulkoasianministeriölle Suomen näkemyspaperista koskien vuoden 2015 jälkeistä kestävän kehityksen agendaa.


Lausunto Pekingin julistuksen toimeenpanosta Suomessa

Lausunto ulkoasianministeriölle naisten asemaa käsittelevän Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman (1995) toimeenpanosta Suomessa. Review of the Implementation and the Outcomes of the Beijng Declaration (1995) and Platform for Action.


Tyttöjen silpomiselle on sanottava ehdoton ei

Yhteinen kannanotto Plan Suomen kanssa naisten ympärileikkauksia vastaan (julkaistu Helsingin Sanomissa 6.2.2014).

FFUW and Plan Finland: Zero Tolerance to Female Genital Mutilation and Cutting (Helsingin Sanomat 6.2.2014).


Lausunto lukion tuntijakouudistuksesta

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukion tuntijakouudistuksesta.


Syyrian naiset kutsuttava mukaan rauhanneuvotteluihin

Kirje ulkoministeri Tuomiojalle Syyrian naisten kutsumisesta rauhanneuvotteluihin.


Akateemiset Naiset: Perheväkivaltaa tutkittava kansainvälisessä kontekstissa

Tiedote uudesta hankkeesta (2013 – 2015): Akateemiset Naiset: Perheväkivaltaa tutkittava kansainvälisessä kontekstissa