Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusohjelmatavoitteet 2023 - 2027

Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustettiin sata vuotta sitten edistämään rauhaa ja koulutuksen tasa-arvoa. Tänä päivänä olemme osa 65 maajärjestön verkostoa ja teemme aktiivista yhteistyötä sisarjärjestöjemme kanssa YK:ssa ja Euroopan neuvostossa. Pidämme tärkeänä, että Suomi edistää naisten oikeuksia maan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansainvälisten velvoitteiden toteuttaminen edellyttää riittäviä taloudellisia ja henkilöresursseja mm. YK:n Naiset, Rauha ja turvallisuus -toimenpideohjelman rakentamiseksi ja toteuttamiseksi.

Tuemme Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteita, joissa on lausuttu enemmän koulutuksen arvonpalautuksesta sekä koulutuspolun rahoituksen riittämättömyydestä aina korkeakoulutuksen TKI-rahoitukseen saakka. Olemme osallistuneet Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteiden määrittelyyn, ja niiden lisäksi tuemme Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n tavoitteita.

Tästä voit ladata tavoitteemme pdf-muodossa.

Puretaan koulutuksen ja työelämän segregaatiota kaikilla asteilla

  • Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnallinen segregaation purku ja ehkäisy -toimenpideohjelma, joka tähtää pysyvien segregaatiota purkavien rakenteiden ja resurssien luomiseen. Toteutetaan ohjelma valtion ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.
  • Varmistetaan, että aluehallinto ottaa vastuuta segregaation purkamisesta koulutuksessa ja työelämässä.
  • Lisätään valtion, aluehallinnon ja kuntien viranomaisille sekä kansanedustajille ja valtuutetuille säännöllisesti tarjottavaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tasa-arvoa edistävän sertifiointijärjestelmän perustamisen mahdollisuutta korkeakouluille (KOTAMO-hanke).
  • Kirjataan julkisen hallinnon käyttämien rekrytointiyritysten kilpailutusasiakirjoihin vaade yritysten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisesta.
  • Huomioidaan tasa-arvo korkeakoulujen tulos- ja tavoiteohjauksessa, ml. oppilaitosten sisäänottoon vaikuttavissa päätöksissä.
  • Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät henkilöstölle säännöllistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta ja edellyttävät tätä osaamista rekrytointeihin osallistuvilta sekä johtotehtävissä toimivilta (KOTAMO-hanke).
  • Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus keskeiseksi osaksi opettajankoulutusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Koulutuksen tulee olla velvoittava.
  • Varmistetaan, että opetuksen järjestäjillä on riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoitteidensa hoitamiseksi.
  • Tarjotaan oppilaitoksissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta myös niiden johtajille ja muulle henkilöstölle.
  • Puretaan segregaatiota kehittämällä TET-jaksoja ja oppilaitosten opinto-ohjausta.
  • Arvioidaan kaikkien oppimateriaalien, ml. sähköisten oppimateriaalien, sukupuolivaikutukset.
  • Varmistetaan jo kilpailutuksessa, että oppikirjojen tuottajille on riittävästi tasa-arvotietoutta.
  • Kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota miesten matalaan edustukseen naisvaltaisilla aloilla ja erityisesti matalammilla koulutusasteilla. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
  • Kehitetään toisen asteen koulutuksen sisältämiä työssäoppimisen muotoja. Korkeakouluissa rakennetaan omat tutkinto-ohjelmat työssäkäyville, jo toisen alan tutkinnon ja työkokemuksen saavuttaneille aikuisille. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
  • Jos laki antaa mahdollisuuden, suositaan alanvaihtoon räätälöidyissä koulutusmuodoissa vähemmistösukupuolen hakijoita. Näin edesautetaan sekä sukupuolisegregaation purkua että koulutuksellista tasa-arvoa laajemmin. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)

Lähteet:

Jousilahti, Julia et al. 2022: KOTAMO: Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164426

Prix, Irene; Sirniö, Outi; Kilpi-Jakonen, Elina 2022: ”Koulutusalojen sukupuolisegregaatio ja sosiaalinen eriarvoisuus”. Teoksessa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022. Kalevi Sorsa -säätiö. https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Sulkunen, Susanna 2021: ”Tytöistä tulee insinöörejä ja pojista hoitajia? Kuntien elinvoimaisuus ratkaistaan tasa-arvoisella koulutuksella”. Naisjärjestöjen Keskusliiton blogi 10.3.2022. https://naisjarjestot.fi/tytoista-tulee-insinooreja-ja-pojista-hoitajia-kuntien-elinvoimaisuus-ratkaistaan-tasa-arvoisella-koulutuksella/

Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka

  • Arvioidaan Euroopan neuvoston ministerikomitean (2021) suositusten mukaisesti uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä selvitetään sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa.
  • Varmistetaan, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle kesällä 2020 antamat suositukset toteutetaan.
  • Komitean mukaan Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen.
  • Komitean mukaan Suomen tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.
  • Jatketaan palkka-avoimuusreformin lainsäädännöllistä valmistelua. Uudistusta puoltavat mm. YK:n CEDAWin ja EU:n suositukset sekä vuonna 2018 tehty selvitys (Maarianvaara).
  • Tarkennetaan samanarvoisen työn määritelmä tasa-arvolakiin.
  • KOTAMO-hanke suosittelee, että korkeakoulukentän työnantaja- ja palkansaajajärjestöt käynnistävät kaksi korkeakoulujen yhteishanketta, joissa korkeakoulut laativat toimintatapasuositukset yhdenvertaiselle rekrytoinnille sekä palkkakartoitusten laatimiselle.
  • Lievennetään naisten eläkeköyhyyttä samapalkkatoimilla.

Lähde: Maarianvaara, Jukka 2018: Selvitys palkka-avoimuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161103

Kotoutumisen tasa-arvo NYT!

  • Kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
  • Kehitetään muualta muuttaneiden korkeakoulututkintojen tunnistamisjärjestelmää.
  • Varmistetaan selkeät rakenteet, vastuunjako ja riittävät resurssit hyvän kotoutumisen toteuttamiseksi.
  • Varmistetaan hyvien väestösuhteiden ylläpito sekä vihapuheen ja rasismin väheneminen.
  • Huomioidaan kaikessa kotoutumista ja työllistymistä edistävissä toiminnoissa kohderyhmän erityistarpeet ja sukupuolisensitiivinen lähestymistapa.
  • Arvioidaan lainsäädännön purevuutta ja tehdään tarvittavat muutokset, jotta Suomessa maahanmuuttajataustaiset naiset ja tytöt ovat tasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja sen eri sektoreilla.
  • Varmistetaan kotona lasta hoitavien vanhempien pääsy mukaan kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja varmistetaan lasten pääsy varhaiskasvatukseen.
  • Opetuspolun rahoitusta suunnataan myös kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille.
  • Lisätään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada suomen kielen opetusta ja yhteiskuntatietoutta kotoutumisajan päätyttyä.
  • Edistetään hoivavastuun tasa-arvoista jakautumista maahanmuuttajaperheissä varmistamalla riittävä tiedonsaanti.
  • Huomioidaan digitalisaation mahdollisuudet kotoutumiskoulutuksessa, samalla kuitenkin kiinnittäen erityistä huomiota niihin maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää digipalveluita.
  • Selvitetään anonyymin rekrytoinnin edistämistä huomioiden tasa-arvovaltuutetun varaumat siitä.
  • Maahanmuuttajataustaisten naisten oikeuksia, turvallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä järjestötoiminta on turvattava maakunnissa.

Käytämme evästeitä kävijäseurantaan ja markkinointiin.