Vaikuttaminen

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on Naisjärjestöjen KeskusliitonSuomen 1325-verkoston ja Suomen UN Womenin jäsen. Tuemme erittäin mielellämme myös muiden järjestöjen ja organisaatioiden kampanjoita, jotka parantavat koulutuksen ja työelämän tasa-arvoa. Ota yhteyttä!

Akateemisten Naisten kuntavaalitavoitteet 2021

Akateemisten Naisten kuntavaalitavoitteet 2021 olivat seuraavat (pdf):

1. Lisää naisia päättäjiksi
2. Lisää suunnitelmallisuutta tasa-arvotyöhön
3. Lisää resursseja varhaiskasvatuksen tasa-arvotyöhön
4. Lisää anonyymiä rekrytointia ja neutraaleja ammattinimikkeitä
5. Lisää tasa-arvoa palkkaukseen
6. Lisää tasa-arvoa hoivavastuuseen
7. Lisää tasa-arvoa digipalveluihin
8. Lisää tasa-arvoa kotoutumiseen
9. Lisää tasa-arvoa järjestöjen tukemiseen

Akateemisten Naisten hallitusohjelmatavoitteet 2019 – 2023

Akateemisten Naisten hallitusohjelmatavoitteet 2019 – 2023 (pdf) esiteltiin eduskunnan naisverkostolle tammikuussa 2019. Iloksemme kaikki teemamme huomioitiin uudessa hallitusohjelmassa.

1. Koulutuksen ja työelämän segregaatiota on purettava
2. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka
3. Kotoutumisen tasa-arvo on turvattava

Euroopan Neuvosto 2020: Suomi ei ole edistänyt tarpeeksi palkkatasa-arvoa

Akateemisten Naisten kattojärjestö University Women of Europe, UWE teki kesällä 2016 kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa vuonna 1965 voimaan tullutta Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Kantelu koski niitä 15 peruskirjan allekirjoittanutta jäsenvaltiota, jotka hyväksyvät kollektiiviset kantelut. Suomi allekirjoitti Euroopan Neuvoston laatiman peruskirjan vuonna 1991. Uudistettu peruskirja (1996) tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2002.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun järjestökantelu tehtiin sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi päätöksensä kesäkuussa 2020 (pdf). Komitea totesi Suomea koskevassa ratkaisussaan, että sukupuolten palkkaeron kaventamistoimet eivät ole olleet Suomessa riittävän tehokkaita, kun mittarina käytetään koko työmarkkinoiden sukupuolten palkkaeroa. Komitea katsoi myös Suomen oikeusturvakeinojen olevan puutteellisia tilanteessa, jossa henkilö irtisanotaan vastatoimena samapalkkavaatimukseen, koska laki ei velvoita työsuhteen palauttamiseen.

Lisätietoja kantelusta antaa UWEN nykyinen puheenjohtaja Anne Negre: anne.negre(a)orange.fr.

Peking +25: Tasa-arvo ei ole vielä valmis

YK:n neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä, jossa hyväksyttiin julistus ja toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa sovittiin naisten ja tyttöjen vapauden ja oikeuksien turvaamisesta. Toimintaohjelma muun muassa asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen, oikeuden koulutukseen, naisten osallistumisen päätöksentekoon ja saman palkan samanarvoisesta työstä.

Ulkoasiainministeriö laatii viiden vuoden välein Pekingin toimintaohjelman kansalliset arviointiraportit, joista viimeisin on julkaistu elokuussa 2019.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL koordinoi Suomen kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporttien kokoamista. Syksyllä 2019 julkaistu raportti kantoi nimeä Tehdään tasa-arvo: Mikä on naisten ja työttöjen ihmisoikeuksien tilanne Suomessa (pdf).

Edellinen varjoraportti julkaistiin vuonna 2015 otsikolla Sanoista tekoihin – Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015 ja sitä edellinen vuonna 2010 nimellä Paluu Pekingiin. Nyt. Sukupuolten tasa-arvon tila Suomessa 2010.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut raportointiin suomalaisesta koulutuksen ja talouden tasa-arvosta.

 

Sivua on viimeksi päivitetty 21.7.2021