Vaikuttaminen

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on vuonna 1922 perustettu korkeakoulutettujen naisten järjestö. Liitto on Naisjärjestöjen Keskusliiton, Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston (aik. Suomen 1325-verkoston), Suomen UN Womenin ja University Women of Europen jäsen. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema useassa YK-järjestössä ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Päätavoitteemme ovat korkeakoulutuksen, työelämän ja kotoutumisen tasa-arvon edistäminen. Tuemme mielellämme myös myös muiden toimijoiden tasa-arvokampanjoita. Otathan yhteyttä: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.

Liiton hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027.

Liiton kuntavaalitavoitteet 2021

1. Päätöksenteon kannalta keskeistä on, ketkä päätöksiä tekevät.

Kannustimme puolueita varmistamaan, että niiden ehdokaslistat ovat mahdollisimman moninaisia. Edelleen kannustamme puolueita ja kuntia varmistamaan, että kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajista vähintään 40 % on naisia vuonna 2021.

2. Tasa-arvo ei toteudu itsestään

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan koulutukseen ja kasvatukseen. Koulutusta ja kasvatusta koskevaa päätöksentekoa ohjaa tavoite oppimistulosten ja koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamisesta.
Tasa-arvoisessa kunnassa tasa-arvoa edistetään suunnitelmallisesti. Kunta sisällyttää sukupuolinäkökulman budjetointinsa kaikkiin vaiheisiin. Kunnalla on ajantasainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Toimenpiteiden sukupuolivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa.

3. Tasa-arvo alkaa varhaiskasvatuksesta

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään varhaiskasvatuksen sukupuolisensitiivisyyttä.
Tasa-arvoisessa kunnassa kaikilla koulutusasteilla huolehditaan tasa-arvosuunnitelmien säännöllisestä päivittämisestä.

4. Anonyymi rekrytointi ja neutraalit ammattinimikkeet tasa-arvoistavat työelämää

5. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka

6. Hoivavastuuta on jaettava tasaisemmin

7. Toimivat digipalvelut kuuluvat kaikille

8. Kotoutumisen tasa-arvo on taattava kunnissa

9. Järjestöt tarvitsevat kunnan tukea

Voit tutustua tavoitteisiimme tarkemmin erillisdokumentissa.

 

Kantelu eurooppalaisesta palkkaepätasa-arvosta tuotti tulosta

Kattojärjestömme University Women of Europe, UWE teki kesällä 2016 kantelun Euroopan neuvostolle Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta. Kantelu koski niitä 14 Euroopan neuvoston jäsenmaata, jotka hyväksyvät järjestökantelut. Kantelun käsittely annettiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Suomen osalta komitea totesi 29.6.2020 julkistamassaan ratkaisussa, että sukupuolten palkkaeron kaventamistoimet eivät ole olleet Suomessa riittävän tehokkaita, kun mittarina käytetään koko työmarkkinoiden sukupuolten palkkaeroa. Komitea katsoi myös Suomen oikeusturvakeinojen olevan puutteellisia tilanteessa, jossa henkilö irtisanotaan vastatoimena samapalkkavaatimukseen, koska laki ei velvoita työsuhteen palauttamiseen.

Sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka varmistavat sukupuolten palkkaeron kaventumisen kohtuullisessa ajassa.

Seuraamme aktiivisesti, miten Marinin hallitus huomioi suositukset.

 

Pekingin tasa-arvo-ohjelman rinnakkaisraportit

YK:n neljäs maailmankonferenssi naisten aseman edistämiseksi vuonna 1995 tarkasteli ensimmäistä kertaa naisten asemaa kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla tasa-arvon näkökulmasta. Toimintaohjelman pääperiaatteet ovat naisten aseman vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla.

YK seuraa jäsenmaidensa hyväksymien ohjelmien ja päätösten toimeenpanoa 5-vuotiskausittaisella arvioinnilla. Valtioneuvosto laatii Pekingin toimintaohjelman Suomen maaraportit. Virallisen maaraportin lisäksi koostettava rinnakkaisraportti tuo esiin kansalaisjärjestöjen näkemykset tasa-arvon tilasta. Suomen rinnakkaisraportista ja sen koordinoinnista vastaa Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL).

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on kirjoittanut Peking +25- ja Peking+20- kansalaisjärjestöraportteihin koulutuksen ja talouden tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Raportit löytyvät NJKL:n verkkosivuilta.

 

Sivua on viimeksi päivitetty 19.11.2022

Käytämme evästeitä kävijäseurantaan ja markkinointiin.