Tiedotteet

Jutta Hartikaisesta Akateemisten Naisten uusi puheenjohtaja

TIEDOTE 25.11.2024

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lauantaina 23.11.2024 terveystieteiden tohtori Jutta Hartikainen.

Jutta Hartikainen, 49, perusti Kouvolan Akateemiset Naiset ry:n vuonna 2019 ja lähti nopeasti mukaan myös Akateemisten Naisten valtakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Liiton puheenjohtajaksi hän siirtyy Liiton I varapuheenjohtajan ja kansainvälisten asioiden koordinaattorin luottamustoimistaan.

Akateemiset Naiset tuovat yhteen eri alojen koulutetut osaajat ympäri Suomen tunnuslauseenaan ”Viihdy, verkostoidu ja vaikuta”. Uudet ystävät ja työelämän kontaktit kiinnostavat, samoin mahdollisuus vaikuttaa.

–Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät etene vääjäämättä sukupolvi kerrallaan, vaan niiden eteen tulee tehdä aktiivista työtä. Tätä työtä tarvitaan erityisesti nyt, kun maailmanlaajuinen anti-gender-liike yrittää heikentää naisten oikeuksia, muistuttaa Jutta Hartikainen.

Myös suomalaista tasa-arvoa kannattaa vauhdittaa kansainvälisellä yhteistyöllä, korostaa Jutta Hartikainen. – Akateemisten Naisten yli 60 maajärjestön verkostolla on vaikutusvaltaa, ja kutsunkin kaikki Suomessa asuvat koulutetut naiset tähän maailmanlaajuiseen yhteistyöhön. Eurooppalaisella järjestökantelullamme saimme Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta päätöksen, jonka mukaan Suomi ei ole tehnyt tarpeeksi palkkatasa-arvon edistämiseksi. Odotamme, että Suomi myös toimeenpanee komitealta saamansa suositukset. Ei näytä hyvältä, että EU:n palkka-avoimuusdirektiivi aiotaan Suomessa toimeenpanna vain minimimuodossaan. Ensi keväänä nostamme tämän kysymyksen varmasti esiin myös YK:n naisten asiaa käsittelevän toimikunnan kokouksessa.

Jutta Hartikainen ottaa kolmivuotisen pestinsä vastaan vuoden 2025 alusta. Puheenjohtajan paikka tuli avoimeksi, kun järjestön nykyisen puheenjohtajan, kauppatieteiden maisteri Kirsi Jokikokon kausi päättyy. Jokikokko toimi Liiton puheenjohtajana vuodet 2019–2024. Hän jatkaa edelleen Oulun Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtajana.

Lisätietoja:

TtT Jutta Hartikainen, hartikainen.jutta@gmail.com

KTM Kirsi Jokikokko, kirsi.jokikokko@gmail.com

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kansainvälinen ja ylisukupolvinen verkosto, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sivistyksen, rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Liitolla on Suomessa 18 paikallisyhdistystä ja sisarjärjestöjä yli 60 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton SANL perustettiin vuonna 1922. https://akateemisetnaiset.fi/

(Tiedote pdf)

Liiton vuosikokous: Mahdollisuus kotimaisten kielten oppimiseen kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa

Suomalaisten korkeakoulujen englanninkielisiin tutkintoihin sisältyy vaihtelevasti kotimaisten kielten pakollisia opintoja. Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 102. vuosikokous esittää, että kotimaisten kielten taidon oppimisen kriittinen merkitys huomioidaan Opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitoksille asettamissa tulostavoitteissa ja arviointikriteereissä.

Suomi houkuttaa kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita. He eivät kuitenkaan kotiudu Suomeen. E2 Tutkimuksen raportin (2023) mukaan jopa 47 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista pohtii lähtevänsä maasta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kun syitä tähän on selvitetty, opiskelijat ovat nostaneet esiin kielimuurin ja vaikeudet työn ja ystävien löytämisessä.

Asenteiden ja rakenteiden monimuotoistuminen suomalaisilla työmarkkinoilla etenee hitaasti eikä vastaa kansainvälisten osaajien odotuksia. Korkeakoulujen yritysyhteistyössä on mahdollisuus kehittää kotimaisten kielten oppimisen mahdollisuuksia työelämässä. Myös oppilaitokset voisivat tehdä enemmän.

Ongelma ei ole uusi, sillä jo vuonna 2013 Suomen Kulttuurirahasto, Jyväskylän yliopisto ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus suosittelivat Osallisena Suomessa -hankkeen loppuraportissa, että oppilaitosten tulisi turvata kansainvälisille opiskelijoille riittävät mahdollisuudet kotimaisten kielten opiskeluun. Oppilaitoksille yhtälö on kuitenkin ollut vaikea: pakolliset kieliopinnot vievät tutkinnoista tilaa muilta kursseilta ja vapaaehtoisten kieliopintojen pariin opiskelijat eivät välttämättä löydä.

Korkeakoulujen Kielibuusti-hankkeen selvityksen (2022) mukaan pakollisten kieliopintojen määrä vaihtelee oppilaitoksesta ja alasta toiseen. Eniten kotimaisten kielten opintoja edellytetään alemmissa korkeakoulututkinnoissa, mutta niissäkin vaihteluväli on suuri aina kolmesta 25 opintopisteeseen. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa kansainvälisten opiskelijoiden kielen oppimisen tarvetta ei Kielibuustin mukaan juuri huomioida eikä oppimista tueta tutkinnon rakenteen tasolla.

– Suomen kielen taidon puute näkyy myös meillä Kouvolassa, jossa olemme tänä vuonna aloittaneet Auroras-työelämämentoroinnin koulutetuille kansainvälisille naisille. Oleellista olisi päästä aloittamaan intensiivinen kielen opiskelu jo tutkinnon alkuvaiheessa, korostaa Suomen Akateemisten Naisten Liiton I varapuheenjohtaja ja Kouvolan Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja, TtT Jutta Hartikainen. Hartikainen valittiin 23.11.2024 Liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton 102. vuosikokous katsoo, että oppilaitosten toimia kotimaisten kielten ja erityisesti suomen kielen oppimisen tukemiseksi tulee vauhdittaa. Asiaa kannattaa tarkastella Opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitoksille asettamissa tulostavoitteissa ja arviointikriteereissä nyt, kun korkeakoulujen neljättä arviointikierrosta suunnitellaan. Koulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja opiskelijakeskeisyyden näkökulmista on perusteltua liittää arviointimalliin mahdollisuus kotimaisten kielten opintoihin kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa.

Lisätiedot: TtT Jutta Hartikainen, hartikainen.jutta@gmail.com ja auroras.fi

Vuosikokouksen henkilövalinnat 2024

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 102. vuosikokous pidettiin lauantaina 23.11.2024 Kouvolassa.

Liiton seuraavaksi puheenjohtajaksi kaudelle 2025 – 2027 valittiin TtT Jutta Hartikainen (Kouvola). Hänen jäljellä olevalla I varapuheenjohtajan kaudelle valittiin dosentti, LTT, EMBA Hanna Mäkäräinen (Turku).

Hallitukseen valittiin kaudelle 2025 – 2027 KTT Kristiina Brusila-Meltovaara (Helsinki), KM, Lto Marja-Leena Haataja (Kajaani) ja FM Liisa Koskinen (Lahti). Mäkäräisen jäljellä olevalla hallitusjäsenen kaudelle 2025 – 2026 valittiin FM Tuija Wasastjerna-Toivanen (Vantaa).

Lämpimät onnittelut kaikille!

Peking+30-kansalaisjärjestöraportti antaa yli 120 suositusta tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi Suomessa

Viiden vuoden välein julkaistava, YK:n vuoden 1995 Pekingin sopimukseen pohjaava kansalaisjärjestöraportti kertoo, mikä on tyttöjen ja naisten asema tämän päivän Suomessa. Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) julkaisi Peking +30 -raportin (pdf) marraskuun 5. päivä 2024 Tasa-arvopäivillä Helsingissä. NJKL:n ja yli 60 järjestön yhdessä laatima raportti antaa yli 120 suositusta siitä, miten tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet voitaisiin Suomessa turvata.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut NJKL:n jäsen vuodesta 1925. Osallistuimme myös tämänkertaisen raportin tekoon kokoamalla suosituksia koulutuksen, työelämän ja kotoutumisen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Lausuntomme hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan 2024 – 2027

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema useassa YK-järjestössä ja sisarjärjestöjä yli 60 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestömme perustettiin vuonna 1922. https://akateemisetnaiset.fi

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma tarvitsee vaikuttavuutta, kunnianhimoa ja resursseja

Ilahduimme, että järjestömme hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027 on teemoina huomioitu hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa 2024–2027. Katsomme edelleen, että koulutuksen ja työelämän segregaatiota eli sukupuolen mukaista eriytymistä tulee purkaa, samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa sama palkka ja että kotoutumisen tasa-arvoa tulee edistää päämäärätietoisesti. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vaatii kuitenkin nykymuodossaan enemmän vaikuttavuutta, kunnianhimoa ja resursseja.

Tasa-arvo-ohjelman kehittäminen. Tasa-arvo-ohjelmista vuonna 2023 julkaistussa selvityksessä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164980 todettiin, että tasa-arvo-ohjelmia tulisi kehittää siten, että ne tunnistettaisiin hallituksen sisällä kaikkia hallinnonaloja koskettaviksi ja velvoittaviksi. Samalla ohjelmien toimenpiteet tulisi olla nykyistä kunnianhimoisempia ja niiden toteuttamiseen tulisi osoittaa erillisiä määrärahoja.

Valtionohjaus ja alueellinen kehittäminen. Yksittäisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan julkishallinnon normi- ja taloudellista ohjausta, joka varmistaa, että toimenpiteitä toteutetaan myös maakunnissa ja kunnissa. Samaa päämäärää edistäisi selkeiden mittareiden kirjaaminen tasa-arvo-ohjelmaan. Tasa-arvo-ohjelman toimeenpanon seurannan tulisi olla yhtä lailla läpinäkyvää.

Kunnianhimoa toimenpiteisiin. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää ammattialojen segregaatiota vähentävät toimenpiteet sekä teettää vaikuttavuusanalyysi palkkatasa-arvon edistämisestä. Uusien selvitysten sijaan voitaisiin jo siirtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi suomalaista koulutuksen ja työelämän segregaatiota on tutkittu ja selvitetty jo yli 40 vuotta. Tasa-arvopoliittisessa selonteossa (2022) kuvattiin hyvin segregaation kielteiset vaikutukset suomalaiselle työelämälle sekä korostettiin tarvetta purkutyön pysyvälle koordinaatiolle ja resursseille. Toivomme, että tämä huomioidaan tasa-arvo-ohjelman lopullisessa muodossa.

Tasa-arvo-ohjelman luku 2, toimenpiteet 1–3:

Toimenpiteet 2 ja 3 tulisi yhdistää laajemmaksi kokonaisuudeksi ja nostaa kokonaisuuden keskeiseksi teemaksi segregaation purkaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet kuten oppilaitosten toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat toimenpiteineen. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi myös huomioida aikaisempien toimenpiteiden hyvät käytännöt ja materiaalit.

Tasa-arvo-ohjelman luku 3, toimenpiteet 4–10:

Tasa-arvopoliittisen selonteon mukaan segregaation purkaminen on ollut myös yksi suomalaisen samapalkkaisuuspolitiikan tavoitteista. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toteutus hallituksen kaavailemassa minimimuodossaan ei missään nimessä tule riittämään. Palkka-avoimuuteen kannustavat Suomessa jo vuonna 2018 tehty kattava selvitys https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161103 sekä Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle antama langettava päätös vuodelta 2020. Yhtä lailla naisvaltaisten alojen palkkakehityksen halvaannuttava vientivetoinen palkkamalli tulee hylätä perustuslain ja tasa-arvolain tavoitteiden vastaisena.

Tutkittu tieto kunniaan. Pyydämme myös harkitsemaan Tasa-arvotiedon keskuksen säilyttämistä. Valtakunnallinen tukirakenne, joka kokoaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön ajankohtaisen tutkimustiedon ja tarjoaa asiantuntijapalveluitaan, on nyt tärkeämpi kuin koskaan, kun leikkauspäätöksiä tehdään varsin lyhytnäköisin taloudellisin argumentein.

Päätöksenteon lyhytnäköisyys näkyy esimerkiksi hallituksen pyrkimyksessä lopettaa varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitelmat. Yhdymme opetushallituksen sekä lapsiasiavaltuutetun, tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun arvioihin siitä, että pyrkimys on ristiriidassa hallitusohjelman ja hallituksen rasismin vastaisen ohjelman kanssa. Yhdenvertaisuussuunnitelmien laadinta ja niistä työpaikoilla käydyt keskustelut kirkastavat työyhteisöille teeman ohjeistukset ja linjaukset.

Sittemmin on kuultu, että hallitus harkitsee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen erillisten toimistojen lakkauttamista. Suomalainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät etene ilman niihin osoitettuja riittäviä resursseja.

Lopuksi liitämme tähän hallitusohjelmatavoitteemme toimenpiteineen.

1. Puretaan koulutuksen ja työelämän segregaatiota kaikilla asteilla

• Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnallinen segregaation purku ja ehkäisy -toimenpideohjelma, joka tähtää pysyvien segregaatiota purkavien rakenteiden ja resurssien luomiseen. Toteutetaan ohjelma valtion ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.
• Varmistetaan, että aluehallinto ottaa vastuuta segregaation purkamisesta koulutuksessa ja työelämässä.
• Lisätään valtion, aluehallinnon ja kuntien viranomaisille sekä kansanedustajille ja valtuutetuille säännöllisesti tarjottavaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tasa-arvoa edistävän sertifiointijärjestelmän perustamisen mahdollisuutta korkeakouluille (KOTAMO-hanke).
• Kirjataan julkisen hallinnon käyttämien rekrytointiyritysten kilpailutusasiakirjoihin vaade yritysten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisesta.
• Huomioidaan tasa-arvo korkeakoulujen tulos- ja tavoiteohjauksessa, ml. oppilaitosten sisäänottoon vaikuttavissa päätöksissä.
• Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät henkilöstölle säännöllistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta ja edellyttävät tätä osaamista rekrytointeihin osallistuvilta sekä johtotehtävissä toimivilta (KOTAMO-hanke).
• Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus keskeiseksi osaksi opettajankoulutusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Koulutuksen tulee olla velvoittava.
• Varmistetaan, että opetuksen järjestäjillä on riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoitteidensa hoitamiseksi.
• Tarjotaan oppilaitoksissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta myös niiden johtajille ja muulle henkilöstölle.
• Puretaan segregaatiota kehittämällä TET-jaksoja ja oppilaitosten opinto-ohjausta.
• Arvioidaan kaikkien oppimateriaalien, ml. sähköisten oppimateriaalien, sukupuolivaikutukset.
• Varmistetaan jo kilpailutuksessa, että oppikirjojen tuottajille on riittävästi tasa-arvotietoutta.
• Kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota miesten matalaan edustukseen naisvaltaisilla aloilla ja erityisesti matalammilla koulutusasteilla. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
• Kehitetään toisen asteen koulutuksen sisältämiä työssäoppimisen muotoja. Korkeakouluissa rakennetaan omat tutkinto-ohjelmat työssäkäyville, jo toisen alan tutkinnon ja työkokemuksen saavuttaneille aikuisille. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
• Jos laki antaa mahdollisuuden, suositaan alanvaihtoon räätälöidyissä koulutusmuodoissa vähemmistösukupuolen hakijoita. Näin edesautetaan sekä sukupuolisegregaation purkua että koulutuksellista tasa-arvoa laajemmin. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)

2. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka

• Arvioidaan Euroopan neuvoston ministerikomitean (2021) suositusten mukaisesti uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä selvitetään sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa.
• Varmistetaan, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle kesällä 2020 antamat suositukset toteutetaan.
• Komitean mukaan Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen.
• Komitean mukaan Suomen tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.
• Jatketaan palkka-avoimuusreformin lainsäädännöllistä valmistelua. Uudistusta puoltavat mm. YK:n CEDAWin ja EU:n suositukset sekä vuonna 2018 tehty selvitys (Maarianvaara).
• Tarkennetaan samanarvoisen työn määritelmä tasa-arvolakiin.
• KOTAMO-hanke suosittelee, että korkeakoulukentän työnantaja- ja palkansaajajärjestöt käynnistävät kaksi korkeakoulujen yhteishanketta, joissa korkeakoulut laativat toimintatapasuositukset yhdenvertaiselle rekrytoinnille sekä palkkakartoitusten laatimiselle.
• Lievennetään naisten eläkeköyhyyttä samapalkkatoimilla.

3. Kotoutumisen tasa-arvo NYT!

• Kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
• Kehitetään muualta muuttaneiden korkeakoulututkintojen tunnistamisjärjestelmää.
• Varmistetaan selkeät rakenteet, vastuunjako ja riittävät resurssit hyvän kotoutumisen toteuttamiseksi.
• Varmistetaan hyvien väestösuhteiden ylläpito sekä vihapuheen ja rasismin väheneminen.
• Huomioidaan kaikessa kotoutumista ja työllistymistä edistävissä toiminnoissa kohderyhmän erityistarpeet ja sukupuolisensitiivinen lähestymistapa.
• Arvioidaan lainsäädännön purevuutta ja tehdään tarvittavat muutokset, jotta Suomessa maahanmuuttajataustaiset naiset ja tytöt ovat tasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja sen eri sektoreilla.
• Varmistetaan kotona lasta hoitavien vanhempien pääsy mukaan kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja varmistetaan lasten pääsy varhaiskasvatukseen.
• Opetuspolun rahoitusta suunnataan myös kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille.
• Lisätään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada suomen kielen opetusta ja yhteiskuntatietoutta kotoutumisajan päätyttyä.
• Edistetään hoivavastuun tasa-arvoista jakautumista maahanmuuttajaperheissä varmistamalla riittävä tiedonsaanti.
• Huomioidaan digitalisaation mahdollisuudet kotoutumiskoulutuksessa, samalla kuitenkin kiinnittäen erityistä huomiota niihin maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää digipalveluita.
• Selvitetään anonyymin rekrytoinnin edistämistä huomioiden tasa-arvovaltuutetun varaumat siitä.
• Maahanmuuttajataustaisten naisten oikeuksia, turvallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä järjestötoiminta on turvattava maakunnissa.

Lataa tästä lausuntomme pdf-muodossa.

Ulkoministeriön leikkaukset järjestöjen kansainväliseen yhteistyöhön on peruttava

Suomen hallitus aikoo lakkauttaa tuen, jolla suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat voineet osallistua YK:n tasa-arvotyöhön yhdessä Suomen virallisen delegaation kanssa. Toteutuessaan leikkaus tulee heikentämään suomalaisten kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia kansainvälisesti sekä Suomen vaikutusvaltaa ja asemaa globaalin tasa-arvon edistäjänä ja puolestapuhujana. Päätös on myös ristiriidassa tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa.

Kansalaisjärjestöjen osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin on määritelty prioriteetiksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Siinä linjataan, että Suomi tukee kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja hyödyntää yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Kansalaisjärjestöjen ja nuorten osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin on tärkeää demokratian vahvistamisen kannalta. Samalla se on konkreettinen viesti sekä kansalliselle että kansainväliselle yhteisölle siitä, että Suomen poliittinen johto näkee vahvan kansalaisyhteiskunnan arvokkaana kumppanina tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa.

Suomi on vuosikymmenten ajan ollut vahva kansalaisyhteiskunnan osallistumisen puolestapuhuja kansainvälisen ja monenvälisen yhteistyön kentällä. Suomi on myös vuosien ajan ollut sanojensa mittainen ja mahdollistanut tuellaan kansalaisjärjestöjen osallistumisen kansainvälisiin kokouksiin.

Ulkoministeriön alaisen budjettimomentin (24.90.50) lakkauttaminen kuitenkin tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaiset kansalaisjärjestöt eivät pääse osallistumaan kansainvälisessä politiikassa käytävään tärkeään keskusteluun, johon on momentissa varattu vuosittain 40 000 euroa. Tämän pienen summan avulla tehtävä työ on vaikuttavaa ja tuloksellista, jonka vuoksi momentin tähän työhön tarkoitettu tuki on säilytettävä ennallaan.

Naisten aseman toimikunta (Commission on the Status of Women, CSW) on esimerkki kansainvälisestä suurtapahtumasta, jossa valtiojohtajien lisäksi samaan tapahtumaan kokoontuvat myös tasa-arvoa edistävät kansalaisjärjestöt, ihmisoikeuspuolustajat ja nuorisoedustajat eri puolilta maailmaa ja pääsevät tekemään yhteistyötä valtiojohtajien ja muiden maiden delegaatioiden kanssa. Juuri moniäänisyys ja monitoimijayhteistyö ovat YK:n ja CSW:n vahvuuksia. Suomen vapaan ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan osallistuminen CSW-kokoukseen on esimerkki monelle maalle, ja innostaa myös muita YK:n jäsenvaltioita vahvistamaan kansalaisjärjestöjen asemaa ja osallistumismahdollisuuksia.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet vuosittain yhteistyössä Suomen YK:n pysyvän edustuston kanssa CSW:n aikana jo perinteeksi muodostuneen kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin. Tapahtuma kunnioittaa tämän suomalaisen, historian ensimmäisen naispuolisen YK:n apulaispääsihteerin perintöä, käsittelee ajankohtaisia tasa-arvoteemoja ja edistää keskustelua siitä, että seuraava YK:n pääsihteeri olisi nainen – ensimmäistä kertaa YK:n historiassa.

Ilman kansalaisjärjestöjen osallistumista YK:n ja monenvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuus ihmisoikeuksien ja rauhan edistäjänä on kyseenalainen. Linjaahan Suomikin kehityspolitiikassaan, että vahva, monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on edellytys kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Suomen on pidettävä kiinni arvoistaan ja toimittava nyt ja tulevaisuudessa oikeudenmukaisena ja naisten oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa globaalisti edistävänä maana, joka toimii esimerkkinä siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan toiminta turvataan.

Lisätietoja:

Silla Kakkola
Pääsihteeri
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
p. +358 50 469 6242

Katri Leino-Nzau
Toiminnanjohtaja
Naisjärjestöjen Keskusliitto
katri.leino-nzau@naisjarjestot.fi
p. +358 10 582 9660

Jutta Hartikainen
Kansainvälisten asioiden koordinaattori ja varapuheenjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
p. +358 40 526 3716

Annina Laaksonen
Pääsihteeri
Suomen NNKY-liitto
annina.laaksonen@ywca.fi
p. +358 40 726 7450

Jaana Hirsikangas
Toiminnanjohtaja
UN Women Suomi
p. +358 50 34141 706

Leikkaukset järjestöiltä heikentävät sekä hyvinvointia että valtiontaloutta

Naisjärjestöjen Keskusliitto vetoaa yhdessä 34 jäsenjärjestönsä kanssa hallitukseen järjestöihin kohdistuvien leikkausten perumiseksi. Mikäli leikkaukset toteutetaan, on esimerkiksi jäsenjärjestöjemme tekemä työ maahan muuttaneiden naisten työllistymisen tukemiseksi vaarassa heikentyä ja tukiverkostoja lakata. Lisäksi maksuton matalan kynnyksen kurssitoiminta uhkaa vähentyä sekä vertaistoiminta ja ilmainen terapeuttinen keskusteluapu päättyä. Myös mm. terveyttä edistävästä neuvontatyöstä sekä sukupuolten tasa-arvoa korostavasta vaikuttamistyöstä voidaan joutua karsimaan. Tiedot käyvät ilmi toteuttamastamme jäsenjärjestökyselystä. Arviomme mukaan erityisesti pienituloiset ja heikommassa asemassa olevat naiset kärsivät hallituksen kaavailemista järjestöleikkauksista.

Leikkaukset järjestöjen toiminnasta eivät tasapainota valtiontaloutta, vaan heikentävät hyvinvointia sekä lisäävät kustannuksia ja työttömyyttä tulevaisuudessa. Vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Kehysriiheen kaavaillut leikkaukset yhdistettyinä jo aiempiin leikkauksiin sekä tuleviin sotejärjestöjen avustusleikkauksiin vaikuttavat konkreettisesti apua tarvitsevien ihmisten elämään.

Järjestöt hoitavat monia sellaisia tehtäviä, joita valtio, kunnat tai hyvinvointialueet eivät kykene hoitamaan, ja ne tavoittavat sellaisia erityisryhmiä, jotka jäävät muiden palvelujen ulkopuolelle. Lisäksi järjestöillä on usein vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana kartoitettua tietoa ja erityisosaamista, joka uhkaa hävitä leikkausten myötä.

Ennen kaikkea leikkauksista kärsivät palveluja käyttävät ihmiset, jotka jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Samoihin ihmisiin kohdistuvat muutkin säästötoimet, kuten sosiaaliturvaleikkaukset. Tämä on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa edistää terveyttä ja hyvinvointia, jotka luovat pohjan kestävälle yhteiskunnalle.

Allekirjoittajat:

Naisjärjestöjen Keskusliitto
African Care ry
Aktiivinen Synnytys ry
Demarinaiset
Exit ry
Finlands svenska Marthaförbundet r.f
Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry
Imetyksen tuki ry
Kalevalaisten Naisten Liitto ry
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
Marttaliitto ry
Mothers in Business MiB ry
Naistenkartano ry
Naistoimittajat ry
Naisten Linja Suomessa ry
Nicehearts ry
Plan International Suomi ry
Rusetti ry
Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry
Suomen Delta Kappa Gamma DKG-yhdistys ry
Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry
Suomen Keskustanaiset ry
Suomen Kätilöliitto ry
Suomen NNKY-liitto
Suomen Somalinaisten kehitys ry
Suomen Valkonauhaliitto – Förbundet Vita Bandet i Finland ry
Suomen Yrittäjänaiset ry
Soroptimist International Finland
Svenska Kvinnoförbundet r.f
Syömishäiriöliitto – SYLI ry
Tunne Rintasi ry
Transfeminiinit ry
Un Women Suomi
Varhaiskasvatuksen Opettajien liitto VOL ry
Women in Film & Television Finland ry

Lisätietoja
Oona Foster
oona.foster@naisjarjestot.fi
010 582 9665

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kansainvälinen ja ylisukupolvinen verkosto, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sivistyksen, rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Liitolla on Suomessa 18 paikallisyhdistystä ja sisarjärjestöjä yli 60 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Liitto perustettiin vuonna 1922. Naisjärjestöjen Keskusliiton jäseneksi Liitto liittyi vuonna 1925. Tule mukaan – viihdy, verkostoidu ja vaikuta!

Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston toiveet uusille europarlamentaarikoille

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman 1325 ”Women, Peace and Security (WPS)” vuonna 2000. Päätöslauselman tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen.

EU on keskeinen toimija WPS-agendan edistäjänä multilateraalisessa järjestelmässä. Agendaa edistetään lainsäädännöllä, politiikkatoimien toimeenpanon kautta sekä instituutioiden jokapäiväisessä työssä. Myös Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli naiset, rauha ja turvallisuus -kysymyksissä sekä EU:n ulko- että sisäpoliittisissa toimissa.

EU:n nykyinen WPS-toimintasuunnitelma päättyy vuoteen 2024, ja sukupuolten tasa-arvostrategia vanhenee vuonna 2027. EU:n uuden rahoituskehyksen neuvottelut alkavat todennäköisesti heti uuden parlamentin ja komission aloitettua työnsä. Lisäksi uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tulee todennäköisesti julkaisemaan uuden ulkosuhde- tai globaalistrategian, joka määrittää painopisteet seuraavaksi viideksi vuodeksi. Siksi juuri seuraavalla parlamentilla tulee olemaan merkittävä rooli linjata EU:n toimia WPS-agendan edistämiseksi tulevina vuosina.

Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston toiveet europarlamentaarikoille

1325-aiheiden käsittely: Toivomme, että kaikki mepit nostavat aktiivisesti Naiset, rauha ja turvallisuus -kysymyksiä esille työssään Euroopan parlamentissa sekä täysistunnossa että yksittäisissä valiokunnissa.

Valiokuntavalinnat: Rohkaisemme suomalaisia meppejä osallistumaan valiokuntiin, joissa 1325-teemaa tullaan käsittelemään. Näitä ovat erityisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta (FEMM), ulkoasiainvaliokunta (AFET), turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta (SEDE) sekä kehitysvaliokunta (DEVE).

Komissaarikuulemiset: Rohkaisemme kaikkia meppejä aktiivisesti nostamaan 1325-kysymyksiä komissaariehdokkaiden kuulemisissa sekä täysistunnossa että yksittäisissä valiokunnissa.

Budjettivalta: Toivomme, että suomalaiset mepit korostavat 1325-kysymyksiä budjettipäätöksissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tasa-arvorahoituksen turvaamista kehitysyhteistyössä ja naiserityisten tarpeiden huomioimista humanitaarisessa avussa.

Naisihmisoikeuspuolustajat: Toivomme, että kaikki Suomen mepit tekevät aloitteita kiireellisistä ihmisoikeuspäätöslauselmista naisihmisoikeuspuolustajien oikeuksien turvaamiseksi.

Strategiatyö: Toivomme, että mepit osallistuvat EU:n naiset, rauha ja turvallisuus -toimintasuunnitelman sekä sukupuolten tasa-arvostrategian päivittämiseen. Uudessa globaalistrategiassa tulee olla myös vahva 1325-näkökulma.

Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen: Rohkaisemme meppejä kuulemaan kansalaisyhteiskuntaa, kun EU:n naiset, rauha ja turvallisuus – toimintasuunnitelmaa sekä sukupuolten tasa-arvostrategiaa päivitetään

Lue verkoston EU ja WPS -dokumentti kokonaisuudessaan (pdf)

Lue verkoston kannanotto myös siitä, miten Suomi voi edistää WPS-agendaa Natossa (pdf).

Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on vuodesta 2006 toiminut asiantuntijaverkosto, jonka tarkoitus on edistää naiset, rauha ja turvallisuus -teemoja Suomessa. Verkostoon kuuluu yli 25 järjestöjäsentä ja yli 160 tutkija-, asiantuntija- ja henkilöjäsentä. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut verkoston jäsen vuodesta 2013.

Miten Suomi voi edistää Naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa Natossa?

Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on vuonna 2006 perustettu yli 20 kansalaisjärjestön, tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” toimeenpanoa. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut verkoston jäsen vuodesta 2013.

Verkoston Nato-toimintaryhmä laati keväällä 2024 muistion, jossa kerrotaan Naton Naiset, rauha ja turvallisuus -työn haasteista ja Suomen mahdollisuuksista vahvistaa agendan toimeenpanoa Natossa. Tutustu muistioon (pdf).

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Susanna Sulkunen
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Naisjärjestöjen yhteiset eurovaaliteesit 2024 – 2029

Naisjärjestöjen Keskusliiton eurovaalitavoitteet 2024–2029 on julkaistu.

Kesäkuun europarlamenttivaaleissa päätetään Euroopan unionin suunnasta. Äänestetään Euroopan unionista Tasa-arvon unioni!

Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista. Naisjärjestöjen Keskusliiton kymmenellä eurovaalitavoitteella tavoittelemme unionia, joka turvaa:

🔷kansalaisilleen oikeuden ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen
🔷oikeuden elää ilman sukupuolistunutta väkivaltaa
🔷mahdollisuuden kouluttautua ja tehdä työtä ilman sukupuolistereotypioiden, taloudellisen aseman, hoito- ja hoivavelvoitteiden, rasismin tai muun syrjinnän asettamia rajoituksia.

Lisätiedot: https://naisjarjestot.fi/vaikuttaminen/eurovaalitavoitteet-2024-2029/

Naisjärjestöjen Keskusliitto on feministinen nais- ja tasa-arvojärjestöjen kattojärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut NJKL:n jäsen vuodesta 1925.

Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto: Tulitauko nyt – Suomen tulee sitoutua naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaansa myös Gazassa

Suomen kansallisen naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman todellinen merkitys punnitaan siinä, miten Suomi toimeenpanee sitä. Ohjelma painottaa kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeuksien toteutumista. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto vaatii Suomelta toimintaohjelman mukaisia tekoja Gazassa. [Kannanotto pdf-tiedostona]

Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston mukaan Suomen tulee:

Vaatia välitöntä, ehdotonta ja pysyvää tulitaukoa. Suomen on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin pommitusten lopettamiseksi ja pysyvän tulitauon aikaansaamiseksi Gazassa.
Edistää välttämättömän humanitaarisen avun toimittamista Gazaan välittömästi. Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta välttämätöntä ja henkeä pelastavaa humanitaarista apua, kuten vettä, ruokaa, polttoainetta ja lääkkeitä, saadaan toimitettua Gazaan välittömästi. Humanitaarisen avun tulee saavuttaa myös kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat kuten vammaiset naiset.
Varmistaa, että naiserityiset tarpeet huomioidaan Suomen humanitaarisessa avussa Gazassa. Naiserityiset tarpeet, kuten henkeä pelastavat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ml. äitiysterveys on huomioitava humanitaarisessa avussa. Avun jakamisessa ja palvelujen kohdentamisessa on kiinnitettävä erityishuomiota naisten liikkumista koskevien rajoituksien vaikutuksiin ja varmistettava avun perille meno. Suomen pitää vahvistaa psykososiaalisen tuen tarjoamisen resursseja osana välitöntä humanitaarista apua ja sen jälkeen tavoilla, jotka huomioivat naisten sekä haavoittuvien ryhmien erityisen tuen tarpeet ja muodot. Naisille ja tytöille täytyy luoda turvallisia tiloja ja sukupuolistunutta- ja seksuaaliväkivaltaa kokeneille olla tarjolla kokonaisvaltaisia palveluja. Naisten pitää saada osallistua humanitaarisen avun suunnitteluun ja toteutukseen. Avuntarpeiden kartoituksessa ja avun jakamisessa on toimittava yhteistyössä paikallisten nais- ja perhesuunnittelujärjestöjen kanssa.
Edistää sotarikosten dokumentointia ja tutkimista ja naisten osallisuutta siinä. Kaikkien osapuolien sotarikokset on tutkittava ja niiden tekijät on saatettava vastuuseen. Naisten osallistuminen mahdollisten sotarikoksien dokumentoimiseen ja tekijöiden vastuuttamiseen on varmistettava.
Edistää konfliktin sukupuolistuneiden vaikutusten dokumentointia ja tutkimista. Dokumentointi meneillään olevan konfliktin vaikutuksista naisiin, tyttöihin ja muihin haavoittuviin ryhmiin on varmistettava.
Peräänkuuluttaa naisten ja naisjärjestöjen osallistumista kaikkiin neuvotteluihin sekä Gazan tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon. Samalla kun edistetään tulitaukoa ja välttämättömiin avuntarpeisiin vastaamista, on varmistettava, että naistoimijat ja naisjärjestöt osallistuvat kaikkiin konfliktiin liittyviin neuvotteluihin, mukaan lukien Gazan tulevaisuuden ja varhaisen jälleenrakennuksen suunnitteluun sekä laajempaan rauhanprosessiin liittyviin neuvotteluihin.

Taustaa

Hamasin tappavia iskuja seurannut viimeisin Israelin täysmääräinen sotilaallinen hyökkäys Gazaan on kestänyt 40 päivää. Yli 11 000 ihmisen[1] on raportoitu menehtyneen Gazassa, heistä noin 70 % on naisia ja lapsia. Hamasin iskuissa kuoli yli 1200 israelilaista ja tuhansia loukkaantui. Yli 200 panttivankia on edelleen vangittuina Gazassa, mukaan lukien naisia ja lapsia. Yli 2700 ihmistä on kadoksissa Gazassa. Monet heistä ovat pusertuneina raunioiden alla pommitusten jäljiltä – heistä suurin osa naisia ja lapsia. Yli 27 000 ihmistä on loukkaantunut. Siviileihin kohdistuvat sotatoimet ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia. Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma alleviivaa Suomen sitoutumista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden täysimääräiseen toimeenpanoon ja painottaa mm. siviilien, sairaiden ja haavoittuneiden suojelua.

Yli puolet Gazan 2,2 miljoonan väestöstä – 1,6 miljoonaa ihmistä – on joutunut jättämään kotinsa.[2] 788 000 heistä on naisia ja tyttöjä[3]. Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmassa painotetaan Suomen kiinnittävän erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelun tarpeeseen, mukaan lukien vammaisiin ihmisiin. Gazassa haavoittuvimmassa asemassa olevia on esimerkiksi liikuntarajoitteiset ihmiset, jotka ovat joutuneet jäämään aktiivisen konfliktin keskelle Pohjois-Gazaan.

Gazassa on kriittinen pula jopa vedestä ja ruuasta. YK ja muut kansainväliset avustusjärjestöt ovat valmiita toimittamaan henkeä pelastavaa humanitaarista apua heti, kun ne päästetään alueelle. Humanitaarisen avun epääminen on Geneven sopimusten vastaisia, joihin Israel on valtiona sitoutunut noudattamaan.

Israel on miehittänyt palestiinalaisalueita jo yli 50 vuotta ja Gaza on ollut saarrettuna vuodesta 2007. Gazan elinolosuhteet ovat olleet vaikeat koko saarron ajan. Tämänhetkinen tilanne on osa pitkään jatkunutta väkivaltaisuuden jatkumoa. Toistuvissa sotilasoperaatioissa on kuollut aiemminkin palestiinalaissiviilejä, ja alueen asukkaat ovat jo valmiiksi traumatisoituneita väkivallasta. Tilanne jälleen osoittaa sen, että konfliktia ei voi ratkaista sotilaallisesti vaan tarvitaan poliittinen prosessi, joka mahdollistaa pysyvän rauhan alueella.

Konfliktin sukupuolistuneet vaikutukset Gazassa

Konfliktit eivät ole sukupuolineutraaleja. Siksi yksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (naiset, rauha ja turvallisuus) kolmesta pilarista on naisten ja tyttöjen suojelu konflikteissa. Suomen kansallisessa naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmassa alleviivataan, että Suomi on sitoutunut edistämään naisten ja tyttöjen suojelua sekä heidän oikeuksiensa täysimääräistä toteutumista konfliktin kaikissa vaiheissa. Toimintaohjelmassa painotetaan kansainvälisen oikeuden huomioivan erityisesti raskaana olevien ja pienten lasten äitien oikeuden terveydenhoitoon ja apuun.

Arvioiden mukaan Gazassa on noin 50 000 raskaana olevaa naista ja noin 180 naista synnyttää joka päivä.[4] Naiset joutuvat synnyttämään tällä hetkellä äärimmäisen huonoissa hygieniaoloissa. Raskaana olevat ja imettävät naiset kärsivät aliravitsemuksesta, mikä altistaa heidät sairauksille ja lisää sekä äidin että vauvan riskiä menehtyä.

Gazassa 7/10 naisesta oli kokenut väkivaltaa jo ennen Israelin täysmittaista sotilaallista hyökkäystä alueelle. Konfliktit lisäävät tutkimusten mukaan sukupuolittunutta- ja seksuaaliväkivaltaa entisestään. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on huolissaan naisten ja tyttöjen kohtaamasta väkivallasta ja painottaa, että naisten ja tyttöjen oikeuksien täysmittainen toteutuminen on yksi Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -kansallisen toimintaohjelman kulmakivi.

Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston puolesta,

Elina Korhonen
Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston puheenjohtaja
elina.korhonen@vaestoliitto.fi p. 050 5148827
Väestöliitto

Linda-Lotta Luhtala
Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston koordinaattori
linda-lotta.luhtala@unwomen.fi p. 0504133052
UN Women Suomi

[1] Ocha, 13.11.2023

[2] Ocha, 13.11.2023

[3] UN Women, 11.11.2023

[4] YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA

Naiset tarvitaan hallitusneuvotteluihin Suomen turvallisuuspolitiikasta

Parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa puolustuspolitiikkaan sekä hybridiuhkiin ja kyberturvallisuuteen keskittyneissä neuvottelupöydissä ei ole lainkaan naisia. Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto painottaa, että naisten ääni turvallisuuspolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa sekä ymmärrys laajasta turvallisuudesta ovat edellytyksiä tehokkaammalle ja koko yhteiskunnan kattavalle turvallisuuspolitiikalle.

Hallitusneuvotteluissa päätetään hallitusohjelmasta, joka määrittää Suomen suunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Siksi ei ole yhdentekevää, ketkä Säätytalolla neuvottelevat. Naisten puuttuminen kokonaan sekä puolustuspolitiikkaan että kyberturvallisuuteen ja hybridiuhkiin keskittyvistä pöydistä on hälyttävää heikentäen sekä Suomen turvallisuutta, että uskottavuutta tasa-arvon edistäjänä.

Vaikka tasa-arvo on Suomelle merkittävä sisä- ja ulkopoliittinen prioriteetti, naiset ovat edelleen aliedustettuja perinteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Erityisen tärkeää moninaiset äänet ja asiantuntemus ovat turvallisuusuhkien monimutkaistuessa. Naisten puuttuminen neuvotteluista uhkaa johtaa lopputulokseen, jossa Suomi on vähemmän turvallinen eikä huomioi laaja-alaisesti puolustukseen ja kyberturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Monessa turvallisuusuhassa ennaltaehkäisyn tarve korostuu, eikä tuota ennaltaehkäisyä voi luoda ilman, että huomioidaan laajasti suomalaisia.

Tilanne on ristiriidassa puolueiden naisjärjestöjen tuoreen (2023) kannanoton kanssa, joka vaati naisten äänen parempaa kuulumista ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tekeminen ei ole sukupuolesta kiinni, vaan mitä laajemmin eri sukupuolet ovat mukana, sitä kestävämpää turvallisuusympäristöä ja rauhaa voidaan rakentaa.

Usein viitataan miesten parempaan osaamiseen aihepiiristä, mutta harvalla puolustuspolitiikkaan ja kyberturvallisuuteen ja hybridiuhkiin keskittyvissä pöydissä neuvottelevilla miehillä on erityistä syvällistä asiantuntemusta neuvoteltavista aiheista. Täten naisten puuttumista ei voida siis selittää valikoituneiden miespuolisten neuvottelijoiden asiantuntemuksella. Olisikin tärkeää saada selvennys siitä, miksi näissä pöydissä ei ole naisia.

Kaikessa turvallisuuspolitiikassa olisi tärkeää huomioida laajempi inhimillinen turvallisuus. Demokratian, tasa-arvon ja perusoikeuksien turvaaminen ja moninaisten äänten kuuleminen päätöksenteossa on edellytys turvallisille, vakaille ja hyvinvoiville yhteiskunnille – myös turvallisuuteen ja puolustukseen liittyen. Puolueissa on paljon naisia, joilla on osaamista myös turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Suomen uusin kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma julkaistiin juuri maaliskuussa ennen vaaleja. Toimintaohjelman tarkoituksena on edistää naisten merkityksellistä osallistumista kaikissa rauhan ja turvallisuuden tehtävissä, kaikilla tasoilla. Naisten puuttuminen puolustuspoliittisesta työryhmästä sekä hybridiuhkien ja kyberturvallisuuden työryhmästä asettaa kyseenalaiseksi hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden sitoutumisen Suomen kansalliseen Naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmaan.

Naiset usein sivuutetaan rauhaan ja turvallisuuteen liittyvässä päätöksenteossa. Suomi on tehnyt viime vuosina aktiivisesti työtä tämän muuttamiseksi pyrkien samalla profiloitumaan kansainvälisesti naisten oikeuksien edistäjänä. Nyt kuitenkin naisten sivuuttaminen hallitusneuvotteluiden turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on selkeässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa vieden uskottavuuden Suomen kansainväliseltä tasa-arvotoiminnalta.

Pyydämmekin teitä tuomaan tulevien hallituspuolueiden naisedustajia myös näihin pöytiin.

Lisätietoja:

Elina Korhonen, Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston puheenjohtaja, elina.korhonen@vaestoliitto.fi, 050 5148827, Väestöliitto

Jaana Hirsikangas, Naiset, rauha ja turvallisuus -ohjausryhmän jäsen, UN Women Suomen toiminnanjohtaja, jaana.hirsikangas@unwomen.fi

Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto: UN Women Suomen koordinoima Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto edistää Naiset, rauha ja turvallisuus (1325) -päätöslauselman toimeenpanoa Suomessa. Verkosto on osallistunut kaikkien Suomen neljän Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laadintaan. Järjestöistä, asiantuntijoista ja tutkijoista koostuva verkosto toivottaa tervetulleeksi aiheesta kiinnostuneet mukaan vaikuttamaan. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut verkoston jäsen vuodesta 2013.

Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto sekä Suomen nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto ehdottavat seuraavaa kirjausta hallitusohjelmaan 2023–2027:

Suomi toimeenpanee kaikilla politiikan aloilla tehokkaasti Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus – sekä Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmia, turvaten riittävät rahalliset ja henkilöstöresurssit työlle niin julkisella kuin kansalaisjärjestösektorilla sekä tehden järjestelmällistä työn seurantaa ja arviointia. Kansalaisyhteiskunnan, nuorten ja naisten osallistuminen varmistetaan päätöksenteon ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa.

Lähde: https://unwomen.fi/yleinen/kannanotto-suomen-naiset-rauha-ja-turvallisuus-verkosto/

25 tasa-arvo- ja ihmisoikeusjärjestöä vaatii: lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen tulee kirjata hallitusohjelmaan

TIEDOTE

Järjestöjen vetoomus luovutetaan hallitusneuvottelijoille tänään tiistaina Säätytalolla.

25 suomalaista tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusjärjestöä vetoavat hallitusohjelmaneuvottelijoihin lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumiseksi. Järjestöt vaativat luopumisen kirjaamista tulevaan hallitusohjelmaan.

Vetoomus luovutetaan hallitusneuvottelijoille tänään tiistaina Säätytalolla. Järjestöt toivovat, että vetoomuksen elintärkeät terveiset kantavat aina hallitusohjelmaan saakka.

“Naisiin kohdistuva väkivalta on valtava ongelma Suomessa. Lähisuhdeväkivallan sovittelu tarkoittaa, että vakavastakin väkivallanteosta saattaa Suomessa selvitä anteeksipyynnöllä, kun uhri on tekijälle läheinen nainen”, vetoomusta koordinoivan Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n pääsihteeri Silla Kakkola toteaa.

Väkivalta lähisuhteessa on vakava rikos. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa väkivalta on usein jatkunut jo pitkään. Toistuva väkivalta luo akuutin uhan naisen hengelle ja terveydelle. Suomessa ohjataan sovitteluun myös toistuvaa väkivaltaa vastoin poliisin ohjeistusta.

Suomi on saanut moitteita asiasta myös kansainvälisesti. GREVIO eli Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova ryhmä on esittänyt vaatimuksen, että poliisia on ohjeistettava siten, ettei sovitteluprosessiin ohjata tapauksia, joissa väkivalta on toistuvaa. Lokakuussa 2022 Suomi sai YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta valvovalta CEDAW-komitealta suosituksia sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen, ja yksi suosituksista koski nimenomaan sovittelua lähisuhdeväkivaltatapauksissa, josta Suomen on raportoitava kahden vuoden sisällä suosituksen saamisesta.

“On aika muuttaa tämä rakenteellinen epäkohta järjestelmässämme ja luoda yhteiskuntaa, jossa väkivaltaa lähisuhteessa kohtaava nainen voi luottaa siihen, että rikos tuodaan oikeuden eteen ja käsitellään asianmukaisesti”, Kakkola toteaa.

Vetoomuksen allekirjoittaneet järjestöt:
Demarinaiset ry
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Liikkeen Naiset ry
Suomen Keskustanaiset ry
Svenska Kvinnoförbundet rf
Vasemmistonaiset
Vihreät Naiset ry
Amnesty International Suomen osasto
Barnavårdsföreningen
Ihmisoikeusliitto
Loisto setlementti ry
Monimuotoiset perheet -verkosto
Oikeuspoliittinen yhdistys – Rättspolitiska föreningen Demla ry
Exit ry
Lyömätön Linja Espoossa ry
Monika-Naiset liitto ry
Naisasialiitto Unioni ry
Naistenkartano ry
Naisten Linja
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry
Nicehearts ry
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Tukinainen ry, Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Zonta International Piiri 20

Lisätietoja:

Silla Kakkola, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n pääsihteeri
puh. +358 50 469 6242
silla.kakkola(a)nytkis.org

Eduskuntavaalit 2023: Suomi tarvitsee kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjelman

Naiskansanedustajien määrä laski 2.4.2023 eduskuntavaaleissa 92 edustajaan.

Tässä jako puolueittain:

Kok 19/48
PS 17/46
SDP 22/43
Kesk 9/23
Vihr 10/13
Vas 9/11
RKP 3/9
KD 3/5
Liik 0/1
Muut 0/1

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. edellyttää, että myös seuraava hallitus laatii tasa-arvo-ohjelman.

Suomi tarvitsee kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjelman, joka vahvistaa sukupuolten tasa-arvon asemaa kaikille politiikan aloille ulottuvana kysymyksenä.

Uusi hallituskausi on myös mahdollisuus kehittää tasa-arvo-ohjelmaa entisestään. Tutustu TAOVA-hankkeen suosituksiin poliitikoille ja puolueille: https://tietokayttoon.fi/-/10616/katsaus-tasa-arvo-ohjelma-kirkastaa-hallituksen-tasa-arvopoliittisen-vision

Liiton 100. vuosikokouksen julkilausuma

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 100. vuosikokous yhtyy Opettajien ammattijärjestö OAJ:n näkemykseen siitä, että kestävää tulevaisuutta ja hyvinvointia ei voida turvata ilman riittäviä panostuksia koko suomalaiseen koulutusketjuun varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja TKI-rahoitukseen saakka. Laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi suomalaisten koulutusväylien tulee tarjota joustavia ja monimuotoisia vaihtoehtoja, jotka tukevat kaikkien Suomessa asuvien tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua.

Akateemiset Naiset puhuivat näiden teemojen puolesta myös eduskunnan naisverkostolle 15.11.2022 järjestetyssä naisjärjestöjen yhteisessä tapaamisessa. Suomen Akateemisten Naisten Liitto esittää tulevan hallituskauden 2023 – 2027 keskeisiksi tavoitteiksi koulutuksen ja työelämän segregaation purkamisen, palkkatasa-arvon edistämisen sekä kotoutumisen tasa-arvon vahvistamisen.

Suomen erityisongelmana on koulutuksen ja työelämän jyrkkä sukupuolen mukainen eriytyminen. Myös ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on sukupuolen näkökulmasta samankaltainen kuin suomalaistaustaisen väestön. [Tilastokeskus, THL] Koulutuksen ja siihen liittyvän uraohjauksen keinoin on mahdollista purkaa sukupuolen mukaista eriytymistä sekä kaventaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.

Korkeakouluissa keskeiset haasteet liittyvät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimeenpanoon, naisten ja etnisten vähemmistöjen vähäiseen määrään yliopistojen ylimmillä uraportailla, läpinäkymättömiin rekrytointiprosesseihin, etnisten vähemmistöjen kokemaan syrjintään ja valtaväestöä heikompaan urakehitykseen. [KOTAMO-hanke, 2021–2022] Sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden toteutumista korkeakouluissa on edistettävä tutkimuksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksen avulla.

Suomea vaivaavasta työvoimapulasta kärsivät erityisesti sote-alat. Ratkaisuksi on esitetty työperäistä maahanmuuttoa, mutta OECD:n tilastoissa Suomi sijoittuu kiinnostavuudessa vasta sijalle 18; kaikki pohjoismaat ja Viro ovat Suomen edellä. Kotoutumisen, koulutukseen ja työelämään ohjaamisen väyliä tulee uudistaa ja varmistaa, että tulijat saavat tarvitsemansa palvelut ja tukea kotoutumiseen ja kielen oppimiseen. [HS.fi, Politiikka 12.11.2022] Työvoimapulaa helpottaisi myös kannustaminen pidempiin työuriin. Koulutus voisi tarjota ratkaisuja myös tähän, sillä tutkimusten mukaan työnantajat mainitsevat ikääntyvän työntekijän palkkaamisen yhdeksi kynnystekijäksi vanhentuneet tiedot ja taidot. [Eläketurvakeskus 05 2022]

Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusohjelmatavoitteet 2023 – 2027

Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustettiin sata vuotta sitten edistämään rauhaa ja koulutuksen tasa-arvoa. Tänä päivänä olemme osa 65 maajärjestön verkostoa ja teemme aktiivista yhteistyötä sisarjärjestöjemme kanssa YK:ssa ja Euroopan neuvostossa. Pidämme tärkeänä, että Suomi edistää naisten oikeuksia maan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansainvälisten velvoitteiden toteuttaminen edellyttää riittäviä taloudellisia ja henkilöresursseja mm. YK:n Naiset, Rauha ja turvallisuus -toimenpideohjelman rakentamiseksi ja toteuttamiseksi.

Tuemme Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Professoriliiton hallitusohjelmatavoitteita, joissa on lausuttu enemmän koulutuksen arvonpalautuksesta sekä koulutuspolun rahoituksen riittämättömyydestä aina korkeakoulutuksen TKI-rahoitukseen saakka. Olemme osallistuneet Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteiden määrittelyyn, ja niiden lisäksi tuemme Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n tavoitteita.

Tästä voit ladata tavoitteemme pdf-muodossa.

Puretaan koulutuksen ja työelämän segregaatiota kaikilla asteilla

Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnallinen segregaation purku ja ehkäisy -toimenpideohjelma, joka tähtää pysyvien segregaatiota purkavien rakenteiden ja resurssien luomiseen. Toteutetaan ohjelma valtion ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.
Varmistetaan, että aluehallinto ottaa vastuuta segregaation purkamisesta koulutuksessa ja työelämässä.
Lisätään valtion, aluehallinnon ja kuntien viranomaisille sekä kansanedustajille ja valtuutetuille säännöllisesti tarjottavaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tasa-arvoa edistävän sertifiointijärjestelmän perustamisen mahdollisuutta korkeakouluille (KOTAMO-hanke).
Kirjataan julkisen hallinnon käyttämien rekrytointiyritysten kilpailutusasiakirjoihin vaade yritysten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisesta.
Huomioidaan tasa-arvo korkeakoulujen tulos- ja tavoiteohjauksessa, ml. oppilaitosten sisäänottoon vaikuttavissa päätöksissä.
Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät henkilöstölle säännöllistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta ja edellyttävät tätä osaamista rekrytointeihin osallistuvilta sekä johtotehtävissä toimivilta (KOTAMO-hanke).
Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus keskeiseksi osaksi opettajankoulutusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Koulutuksen tulee olla velvoittava.
Varmistetaan, että opetuksen järjestäjillä on riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoitteidensa hoitamiseksi.
Tarjotaan oppilaitoksissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta myös niiden johtajille ja muulle henkilöstölle.
Puretaan segregaatiota kehittämällä TET-jaksoja ja oppilaitosten opinto-ohjausta.
Arvioidaan kaikkien oppimateriaalien, ml. sähköisten oppimateriaalien, sukupuolivaikutukset.
Varmistetaan jo kilpailutuksessa, että oppikirjojen tuottajille on riittävästi tasa-arvotietoutta.
Kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota miesten matalaan edustukseen naisvaltaisilla aloilla ja erityisesti matalammilla koulutusasteilla. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
Kehitetään toisen asteen koulutuksen sisältämiä työssäoppimisen muotoja. Korkeakouluissa rakennetaan omat tutkinto-ohjelmat työssäkäyville, jo toisen alan tutkinnon ja työkokemuksen saavuttaneille aikuisille. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)
Jos laki antaa mahdollisuuden, suositaan alanvaihtoon räätälöidyissä koulutusmuodoissa vähemmistösukupuolen hakijoita. Näin edesautetaan sekä sukupuolisegregaation purkua että koulutuksellista tasa-arvoa laajemmin. (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022)

Ks. aiheesta lisää esim.

Jousilahti, Julia et al. 2022: KOTAMO: Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164426

Prix, Irene; Sirniö, Outi; Kilpi-Jakonen, Elina 2022: ”Koulutusalojen sukupuolisegregaatio ja sosiaalinen eriarvoisuus”. Teoksessa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022. Kalevi Sorsa -säätiö. https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Sulkunen, Susanna 2021: ”Tytöistä tulee insinöörejä ja pojista hoitajia? Kuntien elinvoimaisuus ratkaistaan tasa-arvoisella koulutuksella”. Naisjärjestöjen Keskusliiton blogi 10.3.2022. https://naisjarjestot.fi/tytoista-tulee-insinooreja-ja-pojista-hoitajia-kuntien-elinvoimaisuus-ratkaistaan-tasa-arvoisella-koulutuksella/

Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka

Arvioidaan Euroopan neuvoston ministerikomitean (2021) suositusten mukaisesti uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä selvitetään sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa.
Varmistetaan, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle kesällä 2020 antamat suositukset toteutetaan.
Komitean mukaan Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen.
Komitean mukaan Suomen tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.
Jatketaan palkka-avoimuusreformin lainsäädännöllistä valmistelua. Uudistusta puoltavat mm. YK:n CEDAWin ja EU:n suositukset sekä vuonna 2018 tehty selvitys (Maarianvaara).
Tarkennetaan samanarvoisen työn määritelmä tasa-arvolakiin.
KOTAMO-hanke suosittelee, että korkeakoulukentän työnantaja- ja palkansaajajärjestöt käynnistävät kaksi korkeakoulujen yhteishanketta, joissa korkeakoulut laativat toimintatapasuositukset yhdenvertaiselle rekrytoinnille sekä palkkakartoitusten laatimiselle.
Lievennetään naisten eläkeköyhyyttä samapalkkatoimilla.

Ks. aiheesta lisää esim. Maarinvaara, Jukka 2018: Selvitys palkka-avoimuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161103

Kotoutumisen tasa-arvo NYT!

Kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.
Kehitetään muualta muuttaneiden korkeakoulututkintojen tunnistamisjärjestelmää.
Varmistetaan selkeät rakenteet, vastuunjako ja riittävät resurssit hyvän kotoutumisen toteuttamiseksi.
Varmistetaan hyvien väestösuhteiden ylläpito sekä vihapuheen ja rasismin väheneminen.
Huomioidaan kaikessa kotoutumista ja työllistymistä edistävissä toiminnoissa kohderyhmän erityistarpeet ja sukupuolisensitiivinen lähestymistapa.
Arvioidaan lainsäädännön purevuutta ja tehdään tarvittavat muutokset, jotta Suomessa maahanmuuttajataustaiset naiset ja tytöt ovat tasa-arvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja sen eri sektoreilla.
Varmistetaan kotona lasta hoitavien vanhempien pääsy mukaan kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja varmistetaan lasten pääsy varhaiskasvatukseen.
Opetuspolun rahoitusta suunnataan myös kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille.
Lisätään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada suomen kielen opetusta ja yhteiskuntatietoutta kotoutumisajan päätyttyä.
Edistetään hoivavastuun tasa-arvoista jakautumista maahanmuuttajaperheissä varmistamalla riittävä tiedonsaanti.
Huomioidaan digitalisaation mahdollisuudet kotoutumiskoulutuksessa, samalla kuitenkin kiinnittäen erityistä huomiota niihin maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää digipalveluita.
Selvitetään anonyymin rekrytoinnin edistämistä huomioiden tasa-arvovaltuutetun varaumat siitä.
Maahanmuuttajataustaisten naisten oikeuksia, turvallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä järjestötoiminta on turvattava maakunnissa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ei jätä Iranin naisia yksin

Pukeutuminen on aina ollut yksi tapa hallita ja pyrkiä kontrolloimaan naisia. Iranin moraalipoliisilla on ollut tässä suhteessa kova maine. Tiukalla pukeutumiskoodilla vaaditaan naisia vastuuseen myös muiden ajatuksista.

Viime viikolla Iranissa alkoivat suuret mielenosoitukset nuoren naisen, Masha Aminin, joutuessa poliisin pahoinpitelemäksi väärin puetun hijabin takia. Poliisi kiistää kuoleman johtuneen heistä. Mielenosoituksessa kuolleita on jo kymmeniä, joukossa 20-vuotias Hadis Najafi. Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että ihmisoikeuksia ei saa loukata uskonnon varjolla.

“Iranin tiukka pukeutumissääntö juontaa juurensa vasta 43 vuoden taakse, kun nykyinen fundamentalistinen liike otti vallan. Kyseessä ei ole maassa pitkään vallinnut tapa elää ja olla. Hijab ei ole ollut iranilaisten naisten valinta. Meidän valintamme on ollut alusta asti vapaus ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen”, muistuttaa Bahar Mozaffari, Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen.

Tämän hetkisessä maailman tilanteessa on tärkeää muistaa, että demokratia ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä ja kaikista demokraattisimmat maat ovat myös kaikista tasa-arvoisimpia. Kansainvälinen yhteisö ei saa hylätä tai unohtaa autoritäärisissä maissa asuvia. Nuoren naisen traaginen kuolema on syytä selvittää riippumattoman tahon toimesta.

“Naiset ovat ennenkin historiassa onnistuneet muuttamaan maailmaa yhdistämällä voimansa. Nyt rohkeat naiset Iranissa ovat nousseet puolustamaan oikeuksiaan. Näille tavoitteilleen he ansaitsevat kansainvälisesti tukea. Naisjärjestöjen Keskusliitto ei jätä heitä yksin”, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén muistuttaa.

“Iranin naiset tietävät, millaista on olla vapaa. Te ette ole yksin, me osoitamme solidaarisuutemme ja vaadimme naisille itsemääräämisoikeutta! Me seisomme iranilaisten naisten rinnalla”, Saara-Sofia Sirén ja Bahar Mozaffari korostavat.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Saara-Sofia Sirén
Puheenjohtaja

Bahar Mozaffari
Hallituksen jäsen

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsen ja yhteistyökumppani jo vuodesta 1925.

Kannanotto on alun perin julkaistu osoitteessa https://naisjarjestot.fi/naisjarjestojen-keskusliitto-ei-jata-iranin-naisia-yksin/

Liitolle kutsuttiin 18 uutta kunniajäsentä

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. kutsui ylimääräisen vuosikokouksen päätöksellä Liiton satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Liitolle 18 uutta kunniajäsentä – yhden jokaisesta paikallisyhdistyksestä.

Liiton satavuotisjuhlissa oli paikalla 14 kunniajäsentä, jotka kuvattiin yhdessä Liiton puheenjohtaja Kirsi Jokikokon (takarivissä keskellä) ja kunniapuheenjohtaja Karmela Bélinkin (eturivissä keskellä) kanssa.

FM Matilda Pohjola (Espoo-Kauniainen)

Agronomi Lauria Palmu (Heinola)

FM Maj-Britt Grönholm (Helsingfors)

Psykiatrian erikoislääkäri Marja Koski (Helsinki)

FM Airi Viitanen (Huittinen)

FM Pirkko Mäki (Hyvinkää)

Laamanni, VT Kaija Räihä (Kajaani)

FT Jutta Hartikainen (Kouvola)

HTM Kirsti Heikkilä (Lahti)

LL Irja-Liisa Helve (Lappeenranta)

KL Lea Leminaho (Meri-Lappi)

KTM Eeva-Liisa Alakuijala (Oulu)

FM Liisa Luomanen (Pori)

Huk Pirkko Metsäkallas (Rauma)

SHT, SHO, FM Anneli Malmi (Tampere)

Dosentti Ritva Tammivaara (Turku)

Opetusneuvos, FM Marja Liisa Toivanen (Vantaa)

FM Christina Stolpe (Åboland)

Lämpimät onnittelut Liiton uusille kunniajäsenille!

Liiton kunniajäsenyys on elinikäinen titteli. Kunniajäseneltä ei peritä Liiton jäsenmaksua.

Akateemiset Naiset – 100 vuotta ystävyyttä, sivistystä ja tasa-arvoa

Tasan sata vuotta sitten 11.5.1922 pidettiin Suomen Akateemisesti Sivistyneitten Naisten Yhdistys – Finlands Akademiskt Bildade Kvinnors Förening ry:n ensimmäinen pöytäkirjallinen kokous, ja tuosta päivästä katsomme Akateemisten Naisten taipaleen Suomessa alkaneen.

Järjestömme synnystä voimme kiittää kolmea viisasta naista: newyorkilaista Barnard Collegen johtajaa Virginia Gildersleeveä sekä kirjallisuuden professori Caroline Spurgeonia ja historian lehtori Rose Sidgwickiä Britanniasta. Nämä korkeasti koulutetut ystävykset miettivät ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, mitä he voisivat tehdä ehkäistääkseen uuden sodan syttymisen. He olivat vakuuttuneita siitä, että sodat loppuisivat, kun eri maiden ihmiset tutustuisivat toisiinsa henkilökohtaisesti.

Gildersleeven, Spurgeonin ja Sidgwickin vahva usko verkostoitumiseen ja naisten kouluttautumisen haluun johti vuonna 1919 Akateemisten Naisten maailmanjärjestön, International Federation of University Women, IFUW (nyk. Graduate Women International, GWI), perustamiseen. Kattojärjestön ensimmäisiksi jäseniksi tulivat Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Kanadaan vastikään perustetut Akateemisten Naisten maajärjestöt. Anglosaksisista maista kutsu kiiri ympäri maailman, ja kutsu on otettu ilolla vastaan: tänä päivänä Akateemiset Naiset toimivat jo 65 maassa. Tule mukaan – viihdy, verkostoidu ja vaikuta!

Liiton syntytarina on luettavissa kokonaisuudessaan blogistamme.

Den första sammanträdet med protokoll för Suomen Akateemisesti Sivistyneitten Naisten Yhdistys – Finlands Akademiskt Bildade Kvinnors Förening tog plats den 11 maj 1922 och det här betraktar vi som datumet för Förbundets grundande.

Vår organisation blev till tack vare tre kloka kvinnor: Ledaren för Barnard College, Virginia Gildersleeve, litteraturprofessorn Caroline Spurgeon och historielektorn Rose Sidgwick. De här högt utbildade vännerna funderade vid slutet av första världskriget på vad de skulle kunna göra för att hindra ett nytt krig. De var övertygade om att krig skulle ta slut när människor från olika världsdelar skulle lära känna varandra personligt.

Gildersleeves, Spurgeons och Sidgwicks starka tro på betydelsen av nätverk och kvinnornas utbildning ledde till att Kvinnliga Akademikers världsorganisation, International Federation of University Women, IFUW (nuförtiden Graduate Women International, GWI) grundades år 1919. De första medlemmarna i takorganisationen var Kvinnliga Akademikers nya landsorganisationer i USA, Storbritannien och Kanada. Kallelsen från de anglosaxiska länderna togs emot med glädje runt om i världen: idag har Kvinnliga Akademiker verksamhet i 65 länder. Välkommen med – nätverka, påverka och trivs med oss!

Läs mer om Förbundets historia.

Uppdaterades senast 7.9.2022

Naisjärjestöt: Seksuaaliselle väkivallalle tarvitaan stoppi niin sodan keskellä kuin Suomessa

Kansainvälisen naistenpäivän aattona naisjärjestöt muistuttavat, että seksuaalinen väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus kaikkialla maailmassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kohdistuu enenevässä määrin siviileihin ja lisää naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan riskiä. Suomessa toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön uudistusta, joka on jättämässä osan uhreista heikommalle lain suojalle.

”Naisilla on oikeus keholliseen itsemääräämisoikeuteen myös sodan aikana. Ukrainassa aseellinen konflikti kasvattaa jatkuvasti naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan riskiä, kun päivä päivältä suurempi joukko ihmisiä joutuu haavoittuvaan asemaan ja pakenemaan kodeistaan. Naisten kohtaama väkivalta on otettava huomioon kansainvälisen humanitaarisen avun kohdentamisessa, ja naiset tarvitaan mukaan päätöksentekoon niin sodan aikana kuin rauhasta neuvoteltaessa. Ukrainaan tarvitaan Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma, joka vastaa seksuaaliseen väkivaltaan”, vaatii UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Suomessa pitkään odotetun seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on parantaa lain tarjoamaa suojaa seksuaaliselta väkivallalta. Uudistuksen kivijalka on seksuaalirikosten määrittely vapaaehtoisuuden puutteen perusteella. Eduskunnalle annettu esitys ei kuitenkaan määrittele raiskauksiksi kaikkia tilanteita, joissa sukupuoliyhteys tapahtuu ilman suostumusta.

”Osa valta-aseman väärinkäytön tilanteista tulisi rangaistavaksi lievemmin seksuaalisena hyväksikäyttönä. Se mahdollistaisi haavoittuvassa asemassa oleviin, mukaan lukien teini-ikäisiin lapsiin kohdistuvan valta-aseman väärinkäytön seksuaalisena hyväksikäyttönä ja lievemmällä rangaistuksella”, huomauttaa Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKISin puheenjohtaja Fatim Diarra.

”Uudistus ei tällaisenaan turvaa kaikkien naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Se on vahvassa ristiriidassa sen kanssa, että sukupuoliyhteys ilman suostumusta on aina raiskaus. Tämä epäkohta on korjattava vielä eduskuntakäsittelyssä”, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on teemana naistenpäivän aattona, 7.3. klo 16–17.30 järjestettävässä ’My Body Is Mine – Legislation, Consent and Women’s Rights’ -webinaarissa. Tilaisuus on osa Helvi Sipilä -seminaarisarjaa. Sipilä oli ensimmäinen YK:n apulaispääsihteerinä toiminut nainen.

Allekirjoittajat:

Suomen Akateemisten Naisten Liitto, puheenjohtaja Kirsi Jokikokko, kirsi.jokikokko(a)gmail.com

UN Women Suomi, toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas, jaana.hirsikangas(a)unwomen.fi

Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto, pääsihteeri Anne Pönni, anne.ponni(a)ywca.fi

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, puheenjohtaja Fatim Diarra, fatim.diarra(a)gmail.com

Naisjärjestöjen Keskusliitto, puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén, saara-sofia.siren(a)eduskunta.fi, p. 050 5132 051

Lisätietoja: Merja Kähkönen, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 546 6688, merja.kahkonen(a)naisjarjestot.fi

Suomen 1325-verkosto: Ukrainan konflikti ratkaistava välittömästi diplomatialla ja naisten ja tyttöjen oikeudet turvattava

Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto vaatii diplomaattista ratkaisua Ukrainan konfliktiin ja nostaa esiin naisten ja tyttöjen haavoittuvaa asemaa konfliktissa. Naisten ja tyttöjen ääntä tulee kuulla konfliktin ratkaisun ja rauhanprosessien kaikissa vaiheissa.

Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus (1325) -verkosto tuomitsee hyökkäyksen jyrkästi. Sotatoimet 44 miljoonan asukkaan maahan aiheuttavat valtavaa inhimillistä kärsimystä. Venäjän toimet rikkovat YK:n sopimuksia ja kansainvälisiä lakeja sekä uhkaavat myös YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman (1325) toteuttamista.

Ukrainan presidentti on vaatinut diplomatian jatkumista välittömästi. Vaadimme samaa. Vaadimme, että Venäjä kunnioittaa kansainvälisiä lakeja ja ihmisoikeussopimuksia, vetää joukkonsa pois Ukrainasta ja palaa neuvottelupöytään. Myös naisten tulee olla mukana rauhanneuvotteluissa sekä konfliktin ratkaisun ja rauhanprosessien kaikissa vaiheissa.

Kriisien aiheuttamat sukupuolistuneet uhat sekä naisten ja tyttöjen erityistarpeet on huomioitava. Naiset tarvitset erityistä suojaa kriisin keskellä. Naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy tutkitusti kriiseissä ja konflikteissa ja niiden jälkeen. Olemme saaneet vuodesta 2014 asti raportteja lisääntyneestä sukupuolistuneesta ja seksuaaliväkivallasta Ukrainan itäosissa, jossa sotatoimet ovat jatkuneet tähän päivään asti. Tänä aamuna sotilaallinen väkivalta on levinnyt useiden uutislähteiden mukaan lähes koko Ukrainaan.

Torstaina 24.2.2022 YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa Ukrainan suurlähettiläs Sergiy Kyslytsya painotti, että jokaisen tulee tehdä nyt kaikkensa sodan pysäyttämiseksi. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto vaatii samaa. Emme saa antaa kansainvälisten sopimusten valua hukkaan.

Kansainvälisen yhteisön tulee seistä vahvasti Ukrainan puolella ja tehdä kaikkensa, jotta väkivalta saadaan loppumaan ja neuvottelut jatkumaan. Aikaa odottamiseen ei enää ole.

Lisätiedot:

Elina Korhonen
Suomen 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) -verkoston puheenjohtaja
elina.korhonen(a)vaestoliitto.fi

Suomen 1325-verkosto on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoa. Verkostoa hallinnoi ja koordinoi UN Women Suomi ulkoministeriön tuella. Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on ollut verkoston jäsen vuodesta 2014.

Akateemisten Naisten vuosisata 1922–2022: Ystävyyttä, sivistystä ja tasa-arvoa

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. viettää tänä vuonna satavuotisjuhlavuottaan. Juhlimme pyöreitä yhdessä 18 paikallisyhdistyksemme ja 65 maajärjestön kanssa.

Akateemisten Naisten kansainvälinen verkosto perustettiin pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Korkeasti koulutetut naiset uskoivat, että kansainvälisiä ystävyyssuhteita vaalimalla voitaisiin vahvistaa kansojen keskinäistä ymmärrystä sekä edistää naisten kouluttautumista. Heille tärkein ase vihanlietsonnan ja vastakkainasettelujen torjuntaan oli sivistys, halu oppia uutta ja laajentaa omaa maailmankuvaa.

Juhlavuonna nostamme esiin Akateemisten Naisten saavutuksia ja juhlimme yhteistyötä. Kutsumme ulkomaiset sisarjärjestömme yhteiseen verkkojuhlaan kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta. Valtakunnallinen pääjuhla järjestetään lauantaina 14. toukokuuta hotelli Kämpissä Helsingissä. Syyskauden aloitamme valtakunnallisella hyvinvointitapahtumalla Vierumäellä 26. – 28.8.2022. Juhlavuosi huipentuu Helsingissä 19. marraskuuta pidettävään Liiton 100. vuosikokoukseen. Tallennamme Akateemisten Naisten historiaa jäsenlehti Minervan juhlanumeroon, videohaastatteluihin sekä paikallisyhdistysten yhteiseen juhlakuvakirjaan.

Järjestömme historia on myös suomalaisen korkeakoulutuksen historiaa. Harvojen etuoikeudesta on sadassa vuodessa tullut kansallinen välttämättömyys. Tasa-arvo-ongelmia ei silti ole ratkaistu. Alojen jyrkkä sukupuolittuneisuus, palkkauksen epätasa-arvo ja raskaussyrjintä ovat valitettavia faktoja. Muualta Suomeen muuttaneiden osaamista ei myöskään tunnusteta tai hyödynnetä tarpeeksi.

Podcast-sarjassamme tutkijat ja järjestökentän osaajat etsivät yhdessä uusia ratkaisuja koulutuksen ja työelämän tasa-arvo-ongelmiin. YK-vaikuttamistyötämme jatkamme yhdessä muiden kansainvälisten naisjärjestöjen kanssa järjestämällä maaliskuussa 16. International Helvi Sipilä Seminar -keskustelutilaisuuden. Liiton puheenjohtajana vuosina 2013–2015 toimineen professori Helena Rannan humanitääristä elämäntyötä juhlitaan elokuussa jo vuorossaan kolmannessa Helena Ranta Forumissa.

Akateemisten Naisten juhlavuosi tulee näkymään monin eri tavoin myös paikallistasolla aina Helsingistä Lappiin. Tervetuloa mukaan – viihdy, verkostoidu ja vaikuta!

Lisätietoja:

Liiton puheenjohtaja, KTM Kirsi Jokikokko, kirsi.jokikokko(a)gmail.com
Liiton toimitusjohtaja, FL Susanna Sulkunen, sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi, p. 045 869 1617

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulutettujen naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää naisten asemaa, työuraa ja tasa-arvoa. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema useassa YK-järjestössä ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestömme perustettiin vuonna 1922. https://akateemisetnaiset.fi/.

26.8.2022 muutoksia syyskauden ohjelmaamme:
Yhteisölliset virkistäytymispäivät 26.-28.8.2022 on siirretty vuoteen 2023.
Helena Ranta Forum 2022 järjestetään tämänhetkisen tiedon mukaan loppuvuodesta 2022.

Ett sekel med Kvinnliga Akademiker 1922-2022: Vänskap, bildning och jämställdhet

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. firar i år sitt hundraårsjubileum. Vi firar bemärkelsen tillsammans med 18 lokalföreningar och med 65 nationella organisationer.

Ett nätverk av Kvinnliga Akademiker bildades strax efter det första världskriget. Högt utbildade kvinnor trodde att genom att vårda internationella vänskapsband kunde man stärka folkens ömsesidiga förståelse samt befrämja kvinnors utbildning. Ett viktigt vapen som motverkar spridning av agression och konfrontation är bildning, en önskan att lära sig nytt och utvidga sin egen världsbild.

Under jubileumsåret lyfter vi fram Kvinnliga Akademikers landvinningar och firar vårt samarbete. På den intenationella kvinnodagen, den 8 mars, inbjuder vi våra utländska syskonförbund till en gemensam fest på nätet. Lördagen den 14 maj, anordnas den riksomfattande huvudfesten på hotell Kämp i Helsingfors. Hösten inleds med en riksomfattande träff på Vierumäki 26. – 28.8.2022. Temat är hälsa och välbefinnande. Jubileumsåret kulminerar den 19 november då Förbundets 100-årsmöte går av stapeln i Helsingfors. Vi samlar Kvinnliga Akademikers historia i vår medlemstidning Minervas festnummer, med videoreportage och med ett för lokalföreningarna gemensamt festfotoalbum.

Vår organisations historia är samtidigt den finska högskoleutbildningens historia. Det som i tiden var en förmån för enstaka har under hundra år blivit en nationell nödvändighet. Alla jämställdhetsproblemhar ändå inte lösts. Vissa branscher har fortfarande en snedvriden könsfördelning, lönerna är inte alltid rättvisa och diskriminering på grund av graviditet förekommer tyvärr fortfarande. Det är beklagligt att inte heller kunnande bland personer som invandrat till Finland erkänns eller utnyttjas tillräckligt.

I vår Podcastserie söker forskare och experter från kvinno-organisationer nya lösningar på problem som ojämställdheten inom utbildningen och arbetslivet ännu dras med. Inom FN fortsätter vi vårt arbete, tillsammans med andra internationella kvinno-organisationer, att påverka genom att i mars anordna 16th International Helvi Sipilä Seminar som är ett diskussions forum. Professor Helena Ranta, som var Förbundets ordförande under åren 2013-2015, har fått ett seminar som bär hennes namn för att hedra hennes humanitära livsverk. Vi firar det tredje Helena Ranta Forum i augusti.

De Kvinnliga Akademikernas jubileumsår kommer att synas på många olika sätt också lokalt, allt från Helsingfors till Lappland. Kom med – nätverka, påverka, trivs med oss!

Liiton 99. vuosikokous: Koulutuksella ratkaisuja osaamisvajeeseen

VUOSIKOKOUKSEN JULKILAUSUMA 20.11.2021

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 99. vuosikokouksen mielestä ratkaisuja ennakointien perusteella kiihtyvään osaamisvajeeseen on löydettävissä tunnistamalla maassamme asuvien valmiudet ja halukkuus lisätä osaamistaan ja suunnata koulutuksen kautta työelämään. Koulutusväylien odotetaan tarjoavan joustavia ja monimuotoisia toteutusvaihtoehtoja. Lisäksi tarvitaan koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa sekä tukimuotoja maahamme muuttavien kotoutumiseen. Kansalaisjärjestöjen rooli on tärkeä työelämän ulkopuolelle jääneiden suomalaisten tukemisessa. Siksi järjestöt palveluineen ja koulutuksineen haluavat olla mukana meneillään olevassa maakuntauudistuksessa ja monituottajamallin suunnitteluvaiheessa.

Tällä hetkellä Suomessa kärsitään oikea-aikaisen ja oikeanlaatuisen osaamisen puutteesta, mikä näkyy lähes kaikilla aloilla ja sektoreilla. Työn murroksen seurauksena tarjolla oleva osaaminen ja osaajat eivät aina kohtaa työtehtävien edellyttämän osaamisen kanssa. Hallitusohjelman (2000) tavoitteen, nuorten aikuisten osuus korkeakoulutetuista 50 %, toteutuminen ei ole edennyt toivotulla tavalla, vaan on tällä hetkellä noin 40 %. Lisäksi työelämässä toimivat ikääntyvät työntekijät tarvitsevat mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja ratkaisuja työssä jaksamisen tueksi.

Suomessa on hieman OECD:n keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Useat heistä palaavat tutkinnon suorittamisen jälkeen kotimaahansa tai siirtyvät toisiin maihin. Asenteiden ja rakenteiden monimuotoistuminen Suomen työmarkkinoilla etenee hitaasti eikä vastaa kansainvälisten osaajien odotuksiin. Työelämän monimuotoisuuden ja vastaanottavuuden lisäämisen ohella tulisi kiinnittää huomioita maahan muuttaneen työnhakijan hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseen, jossa huomioidaan hänen kokonaistilanteensa, hänen perhe- ja lähiyhteisönsä.

Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (2021) nostetaan erityisesti esiin naisten osallisuuden vahvistaminen avaimena muutokseen. Tähän ratkaisuna esitetään muun muassa kotoutumisen alkuvaiheen tehostamista sekä koulutukseen ja työelämään ohjauksen vahvistamista. Edelleen selonteossa nähdään järjestöjen rooli keskeisenä kotoutumisessa. Tarkoitus on vahvistaa järjestöjen roolia entisestään.

Kaikkien yhteiskunnan sektoreiden roolin tunnistaminen koulutukseen ja työelämään ohjaamisen ja tuen toteuttajina on merkityksellinen. Järjestösektorin asiantuntijuudella on tärkeä rooli kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä kotoutumisessa. Maahan muuttaneiden osaajien työnhakua, lisäkouluttautumista ja osallisuutta yhteiskunnassa on tuettava. Yhteistyö eri toimijatahojen välillä erityisesti koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa, riittävä kotoutumiskoulutus ja oikea-aikainen opinto-ohjaus luovat edellytykset osaajien ja osaamistarpeiden kohtaamiseen.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on järjestönä ja yhteistyössä ammattilaisten verkoston kanssa tukemassa Auroras-toiminnallaan maahamme muuttaneiden koulutettujen naisten kotoutumista ja työelämään sijoittumista. Järjestömme korostaa kaikkien koulutusvaiheiden, monimuotoisten koulutuksen toteutusvaihtoehtojen ja niiden resursoinnin turvaamista asetettujen pitkän tähtäimen osaamistavoitteiden saavuttamisessa.

57 naisjärjestöä: Suomella on vastuu tukea Afganistanin naisten oikeuksien puolustajia

Afganistanin ihmisoikeustilanne on heikentynyt nopeasti äärijärjestö Talebanin kaapattua vallan koko maassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto kiirehtii Suomea ryhtymään kaikkiin toimiin yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tukeakseen Afganistanin naisia, tyttöjä ja kaikkia naisten oikeuksien puolustajia.

“Nyt Suomen arvot punnitaan. Meidän tulee nopeasti hakea keinoja turvata naisten terveys ja oikeudet Afganistanissa tämän kriisin aikana. Ne naisihmisoikeusaktivistit, toimittajat, tutkijat ja kansalaisjärjestöaktiivit, jotka oman terveytensä ja henkensä uhalla ovat rakentaneet demokratiaa ja tasa-arvoa, ovat nyt erityisessä vaarassa. On äärimmäisen tärkeää, että EU ja kansainvälinen yhteisö löytävät keinot heidän saamiseksi turvaan”, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet painottaa.

Kesällä Generation Equality Forumissa maailman johtajat julistivat sitoutumisensa tasa-arvon edistämiseen. Afganistanin tilanne testaa tämän lupauksen täyttymisen käytännössä. Afganistanissa on jo valmiiksi suurin sukupuolten välinen ero Maailman talousfoorumin Global Gender Gap -indeksillä mitattuna.

“Suomi on ihmisoikeussopimuksissa sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua vainon kohteille, ja nyt Afganistanin naisaktivistit tarvitsevat sanojemme lisäksi myös tekoja. Meidän on tuettava kansainvälisten järjestöjen työtä paikan päällä sekä löydettävä keinoja saada aktivistit kansainvälisen suojelun piiriin. Suomessa elävien afganistanilaisten on saatava perheensä nopeasti turvaan. Myös Suomen on kannettava tästä vastuuta”, vaatii Biaudet.

Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä Suomen on aika sitoutua feministiseen ulkopolitiikkaan. Systemaattinen tasa-arvon edistäminen läpileikkaavasti kehitys-, ulko-ja turvallisuuspolitiikassa auttaa varmistamaan, että Suomella onkonkreettiset keinot valmiina toimia akuuteissa kriiseissä tasa-arvon edistämiseksi. Kriisien hoitamisen lisäksi Suomen jatkuvalla työllä on merkittävä rooli rauhanrakennuksessa, kestävien yhteiskuntien luomisessa ja kansalaisyhteiskuntien tukemisessa.

Allekirjoittajat:

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry yhdessä 56 jäsenjärjestönsä kanssa:

African Care ry

Aktiivinen synnytys ry

Business and Professional Women Finland (BPW) ry

Demarinaiset ry

Eurooppanaiset ry

Exit – pois prostituutiosta ry

Finlands Svenska Marthaförbund rf

FinnWID – Naiset kehitystyössä ry

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry

Kalevalaisten Naisten Liitto ry

Kokoomuksen Naisten Liitto ry

Kuurojen Liitto ry

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry

Lyömätön Linja Espoossa ry

Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry

Marttaliitto ry

Monaliiku – Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta ry

Monika-Naiset liitto ry

Mothers in Business MiB ry

Naisagronomit ry

Naisjuristit – Kvinnliga Jurister ry

Naisopiston ystävät ry

Naistenkartano ry

Naisten Linja Suomessa ry

Naisteologit ry – Kvinnliga Teologer rf

Naistoimittajat ry

Nicehearts ry

Plan International Suomi

Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry

Soroptimist International Finland

Suomalainen Konkordia-liitto

Suomalainen Naisliitto ry

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry

Suomen Delta Kappa Gamma -yhdistys ry

Suomen Keskustanaiset ry

Suomen Kosmetologien Yhdistys ry

Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Naiset ry

Suomen Kätilöliitto ry

Suomen Naislääkäriyhdistys ry

Suomen Naisyhdistys ry

Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry

Suomen sairaanhoitajaliitto ry

Suomen Valkonauhaliitto – Förbundet Vita Bandet i Finland ry

Suomen Voimisteluliitto ry

Suomen Yrittäjänaiset ry

Svenska Kvinnoförbundet rf

Syömishäiriöliitto – SYLI ry

Tekstiiliopettajaliitto TOL ry

Tunne rintasi ry

UN Women Suomi ry

Vaikuttajaverkosto WoMan ry

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto ry

Vihreät Naiset ry

We in Games Finland ry

Women in Mining Suomi ry

Zonta International Piiri 20 ry

Lisätietoa:

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 512 1846
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 040 530 5544, terhi.heinila@naisjarjestot.fi
Merja Kähkönen, vaikuttamisen koordinaattori, Naisjärjestöjen Keskusliitto, 050 546 6688, merja.kahkonen@naisjarjestot.fi

Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 69 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi. Vuonna 2021 Naisjärjestöjen Keskusliitto viettää 110-vuotisjuhlavuotta ja vaikuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmiensä kanssa. Kuntavaalit nivoutuvat tiiviisti juhlavuoteen.

Kuntapäätöksenteko tarvitsee lisää tasa-arvoa

SANL 19.3.2021

Tänä keväänä äänestetään suomalaisten arjesta. Varmistetaan yhdessä, että saamme valtuustoihin tasa-arvoa ja sivistystä vaalivia, yhteistyökykyisiä, eri elämäntilanteissa olevia ja eri-ikäisiä kunnanvaltuutettuja, jotka luovat sellaista tulevaisuutta, jossa meidän kaikkien on hyvä elää.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kuntavaalitavoitteet 2021 ovat seuraavat:

Kuntapäätöksenteko tarvitsee lisää tasa-arvoa

Päätöksenteon kannalta keskeistä on, ketkä päätöksiä tekevät.

⦁ 2017 kuntavaaleissa naisten osuus valituista oli 39 %. Samaan aikaan kuntajohtajista 25 % oli naisia. Kumpikaan ei vastaa naisten osuutta kuntalaisista.

⦁ 2017 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden osuus ehdokkaista oli 8,9 % ja valituista oli 5,7 %. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 49,5 vuotta. Samaisissa vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus oli alhaisin sitten vuoden 1996.

⦁ 2017 kuntavaaleissa valituista vain alle prosentti (66/8999) oli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus on selvästi pienempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista ja äänioikeutetuista.

Kannustamme puolueita varmistamaan, että niiden ehdokaslistat ovat mahdollisimman moninaisia. Edelleen kannustamme puolueita ja kuntia varmistamaan, että kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajista vähintään 40 % on naisia vuonna 2021.

Tasa-arvoinen koulutus ja työelämä takaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja kuntien elinvoimaisuuden

Tasa-arvo ei toteudu itsestään

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan koulutukseen ja kasvatukseen. Koulutusta ja kasvatusta koskevaa päätöksentekoa ohjaa tavoite oppimistulosten ja koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamisesta.

Tasa-arvoisessa kunnassa tasa-arvoa edistetään suunnitelmallisesti. Kunta sisällyttää sukupuolinäkökulman budjetointinsa kaikkiin vaiheisiin. Kunnalla on ajantasainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Toimenpiteiden sukupuolivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa.

Tasa-arvo alkaa varhaiskasvatuksesta

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään varhaiskasvatuksen sukupuolisensitiivisyyttä. Sukupuoleen liitetyt oletukset saattavat rajoittaa lapsen itseilmaisua sekä kokemusta kaikkien samanarvoisuudesta. Varhaiskoulutuksen ammattilaisille tarjotaan jatkokoulutusta.

Tasa-arvoisessa kunnassa kaikilla koulutusasteilla huolehditaan tasa-arvosuunnitelmien säännöllisestä päivittämisestä. Suomalaisen koulutuksen ja työelämän vahva sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo yläasteen kurssivalinnoissa. Nämä valinnat vaikuttavat nuorten jatko-opintoihin ja edelleen sijoittumiseen työelämässä.

Anonyymi rekrytointi ja neutraalit ammattinimikkeet tasa-arvoistavat työelämää

Tasa-arvoisessa kunnassa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rekrytoinnissa. Tässä voidaan käyttää apuna anonyymia rekrytointia, jossa työhakemuksesta poistetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto. Edelleen korvataan kaikki sukupuolittuneet ammattinimikkeet uusilla.

Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka

Tasa-arvoisessa kunnassa naisen euro on sata senttiä. Kunta-alalla työskentelee 421 000 henkilöä ja heistä noin 80 % on naisia. Naisvaltaiset alat ansaitsevat kunnolliset palkat.

Hoivavastuuta on jaettava tasaisemmin

Tasa-arvoisessa kunnassa tuetaan tasa-arvoista hoivavastuuta. Kuntien työntekijöistä noin 80 % on naisia. Työnantajana kunta voi rohkaista ja mahdollistaa molempia vanhempia pitämään vanhempainvapaita.

Tasa-arvoisessa kunnassa huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta. Omaishoitajista noin 70 % on naisia. Tällä on merkitystä etenkin naisten urakehitykseen ja eläkkeisiin. Omaishoitajien jaksamista tulee seurata ja parantaa. Kotihoitoon on taattava riittävät resurssit.

Toimivat digipalvelut kuuluvat kaikille

Tasa-arvoisessa kunnassa palvelut ovat esteettömiä ja kaikille saavutettavia. Tämä koskee myös digitaalisten palvelujen saavutettavuutta. Jos kunnan asukkaita kuunnellaan, avautuvat esteettömyyden tarpeet ja ratkaisut hyvissä ajoin.

Kotoutumisen tasa-arvo on taattava kunnissa

Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan kotoutumisen tasa-arvoon. Kunnissa voidaan kehittää uusia kotoutumisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen muotoja yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kunnissa voidaan myös varmistaa, että kielikoulutusta on tarjolla tarpeeksi ja että se tavoittaa kaikki tulijat, myös naiset.

Järjestöt tarvitsevat kunnan tukea

Tasa-arvoisessa kunnassa järjestöjen tukeminen nähdään hyvinvointi-investointina. Kuntien tulisi tarjota paikallisille yhdistyksille maksuttomia tai kohtuuhintaisia tiloja kansalaistoiminnan mahdollistamiseksi.

Toimivat digipalvelut kuuluvat kaikille

JULKILAUSUMA
18.12.2020

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 98. vuosikokous pitää tärkeänä, että naiset otetaan mukaan enenevässä määrin digipalvelujen kehittämiseen. Sukupuolten tasa-arvon lisäksi kehittämistyössä tulee taata myös sukupolvien välinen tasa-arvo. Toimivat digipalvelut kuuluvat meille kaikille.

Digipalvelut ovat usein suunnittelijoidensa näköisiä. Siksi ICT-alalle tarvitaan lisää moninaisuutta. Suomalaisnaiset ovat edelleen selkeässä vähemmistössä ICT-alalle valmistuneista (20 %) ja ICT-tehtävissä työskentelevistä (18 %). ICT-tehtävissä työskentelevien naisten osuus on jopa laskenut vuodesta 2010 neljä prosenttiyksikköä. (Lähde: European Institute of Gender Equality 2020)

Muutosta tarvitaan asenteisiin sekä rakenteisiin. Koronan muuttuessa pandemiaksi suomalaisissa kouluissa ja työpaikoilla otettiin keväällä 2020 rohkea digiloikka. Se toivottavasti tekee pitkävaikutteista asenteenmuokkaustyötä ICT-alan hyväksi. Rakenteellista muutostyötä edellytämme Suomen hallitukselta sen lisäksi, että se sisällytti koulutuksen ja työelämän tasa-arvon parantamisen tasa-arvo-ohjelmaansa.

Tasa-arvoiset digipalvelut vahvistavat demokratiaa. Harrastustoiminnan lisäksi tarvitsemme kaikki digitaalisia palveluja myös viranomaisten kanssa asioidessamme. On tärkeää, että eri käyttäjäryhmät pystyvät käyttämään näitäkin palveluja tasavertaisesti. Digiosattomuuden riskit ovat liian suuret ohitettavaksi.

Virallisen Suomen digiloikka ei tavoita työelämän ulkopuolella olevia. Järjestöt paikkaavat hyvin pienin resurssein sitä palveluvajetta, josta opintojen ja työelämän ulkopuolelle jääneet suomalaiset kärsivät. Näille ryhmille kansalaisjärjestöt ovat tärkeä tuki.

Ihmiset ja taidot ikääntyvät. Maaliskuussa 2020 aloitimme Torstai on toivoa täynnä -verkkokahvit, joilla myös monet eläkeläisjäsenemme saattoivat kannustavassa ilmapiirissä opetella kokoussovelluksen käyttöä. Samaa sovellusta on hyödynnetty paikallisyhdistystemme jäsentapahtumissa ja kotoutumistyötä tekevissä Auroras- ja Luetaan yhdessä -verkostoissamme.

Euroopan neuvosto: Suomi ei ole edistänyt riittävästi palkkatasa-arvoa

TIEDOTE 30.6.2020

Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE), teki vuonna 2016 kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa vuonna 1965 voimaan tullutta Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Suomi allekirjoitti Euroopan neuvoston laatiman peruskirjan vuonna 1991. Peruskirjan allekirjoittaneista 47 jäsenvaltiosta 15 hyväksyy kollektiiviset kantelut. Nyt saadussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean päätöksessä näistä 15 maasta ainoastaan Ruotsin katsotaan noudattavan peruskirjaa.

Suomea koskevassa päätöksessään komitea toteaa, että Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa. Naisten ja miesten välinen palkkaero (16 %) on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja palkkaeroa ylläpitävä koulutuksen ja työelämän segregaatio on vain syventynyt. Viimeisimpien tietojen mukaan vain 8,9 % suomalaisista palkansaajista työskentelee ammateissa, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä.

Suomen kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma pyrki vuosina 2006 – 2019 kaventamaan naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Tuona aikana palkkaeroa saatiin kurottua runsaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Helmikuussa 2020 ohjelman neuvottelut keskeytyivät, koska hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät saavuttaneet yksimielisyyttä siitä, minkälaisilla toimenpiteillä sukupuolten välistä palkkaeroa saadaan kavennettua.

Komitean päätöksessä nostetaan esiin selkeitä, korjattavissa olevia lainsäädännöllisiä epäkohtia. Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen. Lisäksi tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.

Suomea koskeva päätös löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja Kirsi Jokikokko
p. 040 540 0464, kirsi.jokikokko(a)gmail.com

Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen
p. 045 869 1617 (Tavoitettavissa 30.6.2020)

STM:n tiedotteen ratkaisusta voi lukea täältä.

SUMMARY IN ENGLISH

The European Committee of Social Rights (ECSR) has found violations of the right to equal pay and the right to equal opportunities in the workplace in 14 out of 15 countries which apply the European Social Charter’s collective complaints procedure: Belgium, Bulgaria, Croatia, Cyprus, the Czech Republic, Finland, France, Greece, Ireland, Italy, the Netherlands, Norway, Portugal and Slovenia. Only Sweden was found to be compliant with the Charter.

According to the Charter, the right to equal pay must be guaranteed in law. The ECSR has identified in particular the following obligations on participating States:

To recognise the right to equal pay for equal work or work of equal value in their legislation;
To ensure access to effective remedies for victims of pay discrimination;
To ensure and guarantee pay transparency and enable pay comparisons;
To maintain effective equality bodies and relevant institutions in order to ensure equal pay in practice.

The full press release can be found here.

TIEDOTE: Kansainväliset osaajat ovat täällä jo ja Suomella ei ole varaa menettää heitä

Suomen Akateemisten Naisten Liitto/Auroras-verkosto
TIEDOTE 4.3.2020

Suomeen halutaan lisää kansainvälisiä osaajia paikkaamaan työvoimavajetta, mutta jo nyt maassamme jätetään hyödyntämättä valtava määrä koulutettujen maahanmuuttajien osaamista ja kielitaitoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen katsauksen (Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019) mukaan etenkin naisten osalta työllisyysaste jää alhaiseksi hyvästä koulutuksesta ja suomen kielen taidosta huolimatta. Helsingin Sanomat nosti esille kansainvälisyysosaamisen arvon ulkomaalaisia opiskelijoita käsittelevässä pääkirjoituksessaan 26.2.2020. Opiskelijoiden lisäksi kansainvälisyysosaamista on myös Suomeen jo aikaisemmin muuttaneilla koulutetuilla naisilla, mutta ovet eivät silti välttämättä aukea koulutusta vastaaviin työtehtäviin.

Tähän epäkohtaan etsitään ratkaisuja Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallinnoiman Auroras-verkoston järjestämässä seminaarissa, joka järjestetään 10.3.2020 Eurooppasalissa Helsingissä. Seminaarin alussa kuullaan korkeakoulutettujen naisten työllistymisestä koko EU:n tasolla europarlamentaarikko Henna Virkkusen videotervehdyksen muodossa. Tämän jälkeen suunnataan katse takaisin Suomeen, kun sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta kertoo Suomen työelämästä maahan muuttaneen näkökulmasta. Wreden puheenvuorossa pohditaan moninaisuutta ja monikielisyyttä työelämän muutossuuntina ja herätellään kuulijoita miettimään, pitävätkö niin kutsutut ”talon tavat” joitakin työntekijöitä työyhteisön ulkopuolella.

Seuraavassa puheenvuorossa europarlamentaarikon poliittisena avustajana toiminut Mervi Katainen tarkastelee työelämän tasa-arvotilannetta EU:n alueella sekä EU:n toimia tasa-arvon edistämiseksi. Ohjelman päättää kulttuuritulkki ja tuoreen International Working Women of Finland -järjestön puheenjohtaja Chiara Costa-Virtanen, joka kertoo kansainvälisten naisosaajien kohtaamista haasteista Suomessa sekä ratkaisuista, joiden avulla he saavat äänensä kuuluviin suomalaisessa työelämässä.

Auroran päivän seminaari ”Kohti tasa-arvoista työelämää” on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuuden järjestävä Auroras-verkosto tukee Suomeen muuttaneiden koulutettujen naisten työllistymistä työelämäaiheisella yksilö- ja ryhmämentoroinnilla. Vuodesta 2012 toiminut verkosto on nimetty 1800-luvun Suomessa vaikuttaneen Aurora Karamzinin mukaan ja verkosto järjestää vuosittain työelämäteemaisen seminaarin Auroran nimipäivänä.

Tutkimus: Segregaation purku edellyttää valtakunnallisesti koordinoituja toimia

Enää alle yhdeksän prosenttia suomalaisista naisista ja miehistä työskentelee ns. tasa-ammateissa (Tilastokeskus 2017). EU:ssa sijoitumme segregaatiotilastossa sijalle 22. Vahva eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin alkaa jo varhaisista koulutusvalinnoista.

Tänään 10.12.2019 julkaistussa Nuorisotutkimusverkoston sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttamassa Purkutalkoot-tutkimushankkeen loppuraportissa on tarkasteltu toisen asteen koulutusvalintoja ja niiden taustatekijöitä.

Ammattialojen vetovoimaisuus kytkeytyy usein käsityksiin ammatin edellyttämistä kyvyistä, valmiuksista ja taidoista. Kyvyt, valmiudet ja taidot liittyvät puolestaan varsin kyseenalaistamattomasti stereotyyppisesti feminiinisiksi tai maskuliinisiksi miellettyihin ominaisuuksiin.

Raportti listaa suosituksia, joilla stereotypioita voidaan purkaa. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistui näiden suositusten laadintaan. Tässä muutama poiminto raportin suosistuksista:

Järjestetään peruskouluissa oppilaille ja heidän huoltajilleen tilaisuuksia, joissa eri alojen edustajat kertovat ammateistaan ja työstään.
Järjestetään koulutus-, työelämä- ja vapaa-ajansektorin yhteistyönä nuorille tutustumisretkiä erilaisiin yrityksiin ja järjestöihin.
Haastetaan mediatoimijat ja muut viestijät lisäämään sisältöihinsä (mm. lehtikuviin, sosiaaliseen mediaan, tv-sarjoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin) monipuolisempia ammatillisia esikuvia.
Luodaan pitkäjänteinen mediakampanja, jossa sukupuoleen ja muihin eroihin liittyviä stereotypioita puretaan nuoria puhuttelevalla tavalla heidän suosimissaan sosiaalisen median kanavissa yhteistyössä somevaikuttajien kanssa.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

UUSI hanke: NETPOWER – vaikuttavaa verkostotyötä tasa-arvon hyväksi

NETPOWER – Network for Promotion of Women Empowerment Recognition
KA204 Erasmus+ Programme

Maailman talousfoorumin 2018 tasa-arvoraportin mukaan globaali tasa-arvo on vielä kaukana: naisten pitää odottaa 202 vuotta ennen kuin he saavat samansuuruista palkkaa kuin miehet. Myös yleinen tasa-arvoistuminen vie nykytahdilla vielä 108 vuotta.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto pitää tärkeänä, että tasa-arvon edistymistä vauhditetaan. Parhaiten tämä onnistuu yhteistyössä jäsentemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.

Akateemisilla Naisilla on 65 sisarjärjestöä ympäri maailmaa. Nyt käynnistämme hankkeen, joka kerää tietoa naisten asemasta Hollannista, Italiasta, Ranskasta, Romaniasta ja Suomesta. Nämä maat sijoittuvat Maailman talousfoorumin viimeisimmässä raportissa sijoille 4-70. Foorumi tarkastelee vuosittaisissa raporteissaan tasa-arvon kehitystä koulutuksen, politiikan, talouden ja terveyden saralla.

Hankkeessa jaamme tietoa näissä maissa tehdystä tasa-arvotyöstä ja kehitämme edelleen tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä. Hankkeen materiaalit ja tulokset tullaan kokoamaan hankkeen omille verkkosivuille, jotka avautuvat alkuvuodesta 2020. Tulokset jaetaan edelleen myös kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissamme.

Hanketapaamiset järjestetään marraskuussa 2019 Roomassa, toukokuussa 2020 Bukarestissa, syyskuussa 2020 Pariisissa, toukokuussa 2021 Helsingissä ja syksyllä 2021 Hollannissa (tarkentuu vielä).

Lisätietoja:
Susanna Sulkunen
Toimitusjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto

Liiton englanninkielinen koostesivu hankkeelle löydät täältä, ja valokuvia ensimmäisestä, Roomassa 27. – 29.11.2019 järjestetystä hanketapaamisestamme löydät täältä.

Puhuminen ja julkisuus auttavat parisuhdeväkivallan torjunnassa

Tänään 25.11.2019 vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Suomessa naispuolisista henkirikosten uhreista yli puolet surmataan kotonaan.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Lähes puolet (47 %) suomalaisnaisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään, ja lähes kolmannes on altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle.

Domestic Violence Met by Educated Women -hankkeemme (2013-2015) selvitys osoitti, että korkeakoulutus ei suojaa parisuhdeväkivallalta.

Puhuminen ja julkisuus auttavat.

”Tehokas keino väkivallan vähentämiseksi olisi asiasta puhuminen julkisesti. Tällöin sekä väkivallan uhrit että tekijät oppisivat tunnistamaan väkivaltaisia piirteitä varhaisemmassa vaiheessa ja mahdollisesti hakemaan apua. Eristetty ja henkisesti alistettu nainen ei välttämättä tunnista väkivaltaa väkivallaksi, ennen kuin saa tilanteeseensa perspektiiviä puhumalla vaikkapa ystävän tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Turtuneen uhrin on vaikea hakea apua – rutiininomainen kysyminen naiselta esimerkiksi lääkärissä tai neuvolassa voisi olla ensi askel ongelman myöntämiseen ja väkivallasta eroon pääsemiseen. Myös ystävä tai perheenjäsen voi rohkaistua kysymään, onko naisella kaikki hyvin. Tyytyväisimpiä naiset olivat juuri ystävältä saamaansa apuun.”

Lue lisää blogistamme.

Kunniaväkivaltaa tulee torjua erillislailla sekä lisäkoulutuksella

JULKILAUSUMA

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 97. vuosikokous lausuu huolestuneisuutensa niin kutsutusta kunniaväkivallasta. On hienoa, että nykyinen sisäministeri tekee yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten kanssa Suomessa asuvien tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi, mutta tätä työtä tulee tehostaa erillisellä lakialoitteella, joka kriminalisoi kunniaväkivallan. Erillislailla voidaan tunnistaa nykyistä paremmin kunniaan liittyvät väkivaltarikokset ja suojella niiltä tyttöjä ja naisia.

Edelleen vaadimme, että Suomessa on koulutettava riittävästi ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja. Viranomaisille (sosiaali- ja terveysviranomaiset, poliisi, opetusala, maahanmuuttoviranomaiset) on tarjottava lisää koulutusta kunniakäsityksistä ja niihin liittyvästä väkivallasta. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin ja että niistä ilmoitetaan välittömästi viranomaisille. Oppilaitoksissa on varmistettava, että oppilashuollon työntekijät, kuten koulukuraattorit ja terveydenhoitajat, ohjaavat oppilaat eteenpäin heidän tarvitsemiinsa palveluihin tilanteessa, jossa he epäilevät kunniaan liittyvän väkivallan uhkaa tai oppilas kertoo sellaisesta. Kouluissa on myös huolehdittava siitä, että kaikki oppilaat saavat riittävää ihmisoikeuskasvatusta ja osallistuvat oppitunneille, joilla käsitellään seksuaalioikeuksia ja seksuaalikasvatusta. (Ref: Ihmisoikeusliiton suositukset 2016)

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Jopa tytön keskustelu koulun pihalla koulukaveripojan kanssa voi viedä perheen kunnian. Kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan, kuten on käynyt Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla rajoitetaan tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Kunniaväkivallan syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret haluavat elää elämäänsä omalla tavallaan, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen ovat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Uhrit eivät aina itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhreja yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Tarkoitus ei ole leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan löytää ratkaisuja, joilla voidaan auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä kansalaisaloite keräsi jo yli 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2019. Toivomme, että eduskunta jatkaa keskustelua myös laajemmasta kunniaväkivallasta.

SUOMEN AKATEEMISTEN NAISTEN LIITTO – FINLANDS KVINNLIGA AKADEMIKERS FÖRBUND RY.

Lisätietoja antaa:
FT Veronica Kalhori
Hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com
p. 040 701 0364

Peking+25: Tasa-arvo ei ole valmis

Peking+25-kansalaisjärjestöraportti julkaistiin tänään 3.10.2019 Helsingissä. Koulutuksen ja työelämän tasa-arvo on edelleen Suomessa saavuttamatta.

Voit ladata pdf-raportin täältä: http://bit.ly/2o833MJ

Mikä ihmeen Peking+25?

YK:n neljäs naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 1995 Pekingissä, jossa hyväksyttiin julistus ja toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa sovittiin naisten ja tyttöjen vapauden ja oikeuksien turvaamisesta. Toimintaohjelma muun muassa asettaa tavoitteeksi naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen, oikeuden koulutukseen, naisten osallistumisen päätöksentekoon ja saman palkan samanarvoisesta työstä.

Ulkoasiainministeriö laatii viiden vuoden välein Pekingin toimintaohjelman kansalliset arviointiraportit, joista viimeisin on julkaistu elokuussa 2019.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL koordinoi Suomen kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraporttien kokoamista. Edellinen varjoraportti julkaistiin vuonna 2015 otsikolla Sanoista tekoihin – Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015 ja sitä edellinen vuonna 2010 nimellä Paluu Pekingiin. Nyt. Sukupuolten tasa-arvon tila Suomessa 2010. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut koulutuksen ja talouden tasa-arvosta raportointiin. Tuorein raportti julkaistiin 3.10.2019.

Olemme enemmistö EU:ssa, miksi emme parlamentissa?

51 prosenttia EU:n väestöstä on naisia. Silti vain 36 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Tähän tarvitaan muutos, jota Suomi voi johtaa!

⭐️ Mitä sinä voit tehdä EU:n tasa-arvon lisäämiseksi? ⭐️

? Äänestä eurovaaleissa naista, joka haluaa edistää tasa-arvoa EU:ssa.

? Vaadi Suomen todennäköisesti seuraavaa pääministeriä (antti.rinne(a)eduskunta.fi) nimeämään nainen Suomen komissaariksi. Jo olisi aika – 24 miesvoittoisen jäsenvuoden jälkeen!

? Vaadi EU:ta varmistamaan tasa-arvo myös EU:n korkeimmissa tehtävissä. Allekirjoita European Women’s Lobbyn vetoomus.

Akateemisten Naisten hallitusohjelmatavoitteet 2019 – 2023

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on ollut laatimassa Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteita 2019 – 2023 ja korostaa niistä erityisesti koulutuksen ja työelämän tasa-arvokysymyksiä. Me Akateemiset Naiset haluamme kannustaa Suomen hallitusta koulutuksen ja työelämän segregaation purkutyöhön sekä palkkatasa-arvon ja kotoutumisen tasa-arvon toteuttamiseen. Segregaation osalta hallitusohjelmatavoitteemme pohjaavat SEGLI-hankkeen tutkijan Inkeri Tanhuan ja Tilastokeskuksen tutkijoiden Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Lataa hallitusohjelmatavoitteemme 2019-2023 (pdf) täältä.

On koulutettava ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja

Mikä on kunniaan liittyvä väkivalta -ja alistaminen?

Kunniaan liittyvä väkivalta on myös Suomessa olemassa oleva ongelma, joka on puhuttanut erityisesti viime aikoina. Kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyvät syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret tytöt ja myös pojat haluavat elää elämäänsä niin kuin he haluavat, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen olisivat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Yksinkertainen kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan. Se on tapahtunut Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla pystytään jopa rajoittamaan tyttöjen mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Miksi on vaikea puhua kunniaan liittyvästä väkivallasta?

Kunniaan liittyvää väkivaltaa on vaikeaa identifioida, ja usein halutaan tehdä siitä maahanmuuttajien oma ongelma, eli se ignoroidaan. Tai se nähdään väkivaltana yleisellä tasolla. Ihmiset ovat myös usein tietämättömiä kunniaan liittyvästä väkivallasta, vaikka se onkin olemassa yhteiskunnassamme. Mutta siitä on myös erittäin vaikeaa puhua, vaikka asiasta tiedettäisiin.

Aiheesta keskusteleminen herättää tunteita ja pelkoa seurauksista sekä reaktioista, jotka voivat syntyä asian esille nostamisen yhteydessä. He, jotka haluavat auttaa, eivät halua leimautua rasisteiksi. He eivät myöskään halua antaa eväitä rasisteille, jotka ratsastavat monikulttuurisuuteen liittyvällä ennakkoluuloisuudella ja epätietoisuudella.

Uhrit eivät itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhria yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Ei ole tarkoitus leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan ajatus on löytää ratkaisuja ja auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Miten kunniaan liittyvään väkivaltaan puututaan?

Saadaksemme muutoksia aikaan yhteiskunnassa, ongelmista on voitava puhua avoimesti, rehellisesti, rohkeasti ja rakentavasti. Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että kunniaan liittyvä väkivalta otettaisiin vakavasti ja siihen puututtaisiin. On ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen kuin ilmiö eskaloituu ja kehittyy entistä vaikeammaksi. Suomessa ei ole asiantuntevaa viranomaista, joka voisi ymmärtää tätä ongelmaa, tai jonka puoleen uhrit voisivat tarvittaessa kääntyä. Siksi on koulutettava sellaisia ammattilaisia, jotka voivat auttaa tästä ongelmasta kärsiviä ihmisiä. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin, ja niistä ilmoitettaisiin välittömästi viranomaisille.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä aloite onkin kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta. Toivottavasti se tulee eduskuntaan käsiteltäväksi. Toivomme, että silloin käydään kunnon keskustelua sekä silpomisesta että kunniaan liittyvästä väkivallasta. Nämä on kriminalisoitava.

Pahinta ei ole se, että kunniaan liittyvä väkivalta on olemassa, vaan se, että siitä ei haluta puhua eikä siihen puututa. Eri kulttuureja on tietysti kunnioitettava ja jokaisella on oikeus elää elämänsä niin kuin hän haluaa, mutta rajoja ei saa ylittää. Väkivallan käyttö kulttuurin ja perinteiden nimissä ei ole hyväksyttävää. On hyvä muistaa, että puhumme ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta, ja niiden puolustaminen on aina oikein ja tärkeää.

FT Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com

Utbilda professionella som kan hjälpa offer för hedervåld- och förtryck

Vad är hedersrelaterat våld- och förtryck?

Hedersrelaterat våld är även i Finland ett förekommande problem som har diskuterats på sistone. Hedersrelaterat våld har med gammalmodigt tankesätt och familjens livsstil och traditioner att göra. Offren är ofta unga tjejer, men även unga pojkar som måste leva enligt familjens och släktens överenskomna livsstil och gemensamma regler. Problem uppstår när unga tjejer och pojkar vill leva sitt liv som de vill, även om det innebär att de beter sig mot familjetraditionen. Släkten tycks ha förlorat sin heder när de överenskomna reglerna bryts. Man tror då att med hjälp av våld och förtryck kunde släkten återfå sin heder. Så är det förstås inte.

Arrangerat – och tvångsäktenskap, barnäktenskap och kvinnlig könsstympning är exempel på hedersrelaterat våld. Enkel handskakning med en man kan leda till hedersrelaterat våld och till och med mord. Det har hänt i Sverige. Med hjälp av hedersrelaterat våld-och förtryck kan man till och med begränsa flickors möjlighet till utbildning och arbetsliv.

Varför är det svårt att prata om hedersrelaterat våld- och förtryck?

Det är svårt att identifiera hedersrelaterat våld och man vill ofta göra det till invandrarnas eget problem, det vill säga det ignoreras. Eller så ses det som våld i allmänhet. Människor är också ofta omedvetna om hedersrelaterat våld, även om det existerar i vårt samhälle. Men det är överhuvudtaget mycket svårt att prata om det även om man visste mycket om det.

Diskussionen kring hedersvåld ger upphov till rädsla för de konsekvenser och reaktioner som kan uppstå när man tar upp problemet. De som vill hjälpa vill inte bli stämplade som rasister. De vill inte heller ge utrymme till dom som vill rida på fördomar och okunskap om mångkulturalism.

Offren är själva rädda för att berätta för allmänheten om deras situation, men de önskar att någon gör det för dem. Vi får inte lämna offren ensamma. Det är oerhört viktigt att kunna prata öppet och konstruktivt om detta problem. Det är absolut inte meningen att stigmatisera någon eller någon grupp, utan tanken är att hitta lösningar och hjälpa offren och deras familjer. Detta kräver mod som förhoppningsvis finns hos oss alla.

Hur hanterar man hedersrelaterat våld- och förtryck?

För att kunna åstadkomma förändringar i samhället bör man kunna tala öppet, ärligt, modigt och konstruktivt om existerande problem. Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att hedersrelaterat våld-och förtryck tas på allvar. Man ska vidta åtgärder för att bekämpa det innan fenomenet eskalerar och blir svårare. Det finns inte behöriga myndigheter i Finland som i grund och botten kunde förstå detta problem eller till vem offret kunde vända sig när det är nödvändigt. Det är därför nödvändigt att utbilda professionella som kan hjälpa människor som drabbas av detta problem. Det är också av stor betydelse att man fäster uppmärksamhet vid fenomenet i skolor och andra institutioner och att man omedelbart informerar myndigheterna.

Medborgarinitiativet om förbud av flickors könsstympning har samlat över 50 000 underskrift. Förhoppningsvis kommer initiativet till riksdagen för behandling. Vi hoppas att det blir en ordentlig debatt om både könsstympning och hedersrelaterat våld. Dessa ska kriminaliseras.

Det värsta är inte att det finns hedersrelaterat våld-och förtryck, utan det värsta är att man inte vill tala om det eller göra något åt det. Naturligtvis ska olika kulturer respekteras och var och en har rätt att leva sitt liv precis som hen vill, men gränser får inte överskridas. Användningen av våld i kultur och traditions namn är fullkomligt oacceptabel. Det är bra att komma ihåg att vi pratar om mänskliga rättigheter och mänsklig värdighet, och att försvara dessa är alltid rätt och viktigt.

FD Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s styrelsemedlem
E-post: veronicakalhori(a)yahoo.com

Samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka

JULKILAUSUMA

6.10.2018 Rauma

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 96. vuosikokous Raumalla lausuu huolestuneisuutensa yhä jatkuvasta sukupuolten välisestä epätasa-arvosta yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaate, samasta ja samanarvoisesta työstä maksettava palkka, toteutetaan.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987, useiden muutosten jälkeen lakia uudistettiin viimeksi yhdenvertaisuuslain säätämisen yhteydessä vuoden 2015 alusta.

Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkisti järjestyksessä kolmannen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin vuoden 2017 lopussa. Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa kolmanneksi. Kärkisijaa pitää Ruotsi ja toisella sijalla on Tanska. Suomen pisteet laskivat edellisvuosista kahdella alueella, vallan ja ajankäytön tasa-arvossa.

Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Suomi on segregaatiossa EU:n kärkimaiden joukossa. Matemaattisilla ja digitaalisilla sektoreilla on menty jopa taaksepäin. Ammatinvalintaan vaikuttavat myös kulttuuritausta ja työmarkkinoiden rakenne.

Suomi on julkaissut kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman 2016-2019. Ohjelman osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelman pyrkimyksenä on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero koko työmarkkinoilla on noin 17 prosenttia.

Suomessa tulee ottaa todesta jo vuodesta 2005 lähtien edellytetty palkkakartoitus ja sen myöhemmät täsmennetyt säännökset. Palkkakartoituksen avulla varmistetaan, ettei palkkaus ole ristiriidassa tasa-arvolain syrjintäkieltojen kanssa.

Lisätietoja antaa:
FT Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja
Puh. 044 971 6676

* * *

LIKA LÖN FÖR LIKA OCH LIKVÄRDIGT ARBETE

UTTALANDE

6.10.2018 Raumo

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s 96 årsmöte i Raumo uttalar sin oro över den fortsatta ojämlikheten mellan könen inom alla samhällsområden.

Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att jämställdhetslagens likalönsprincip om den lön som betalas för lika och likvärdigt arbete genomförs.

Lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män (609/1986), dvs. jämställdhetslagen trädde i kraft den 1.1.1987. Efter flera justeringar av lagen förnyades den senast år 2015 i samband med att diskrimineringslagen stiftades.

Europeiska institutet för jämställdhet (EIGE) publicerade i slutet av år 2017 för tredje gången ett index som mäter jämställdhet mellan könen i EU. Finland rankades som tredje bland de 28 medlemsländerna. På första plats kom Sverige och på andra plats Danmark. Finlands poäng föll från tidigare år på två områden, jämlikheten inom makten och tidsanvändningen.

I Finland är arbetsmarknaden starkt uppdelad i mansdominerade och kvinnodominerade branscher. Könssegregeringen i Finland rankas bland de högsta i EU-länder. Inom de matematiska och digitala områdena har man till och med gått bakåt. Valet av yrke påverkas också av den kulturella bakgrunden och strukturen på arbetsmarknaden.

Finland har lanserat ett trepartsprogram för lika lön 2016-2019. Som parter i programmet är arbetsmarknadens alla centralorganisationer, social- och hälsovårdsministeriet, arbets- och näringsministeriet och undervisnings- och kulturministeriet. Syftet med programmet är att minska den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män. För närvarande är den genomsnittliga löneskillnaden mellan kvinnor och män på hela arbetsmarknaden cirka 17 procent.

I Finland måste man ta allvarligt på den lönekartläggning, som har krävts sedan år 2005, och på dess senare preciseringar. Med hjälp av lönekartläggningen kan man säkerställa att lönen inte strider mot diskrimineringsförbudet i jämställdhetslagen.

Tilläggsuppgifter ger:

FD Minna Keinänen-Toivola
Rauman Akateemiset Naiset ry:s ordförande
Tel. 044 971 6676

Resolution from the Nordic-Baltic Conference on Migration

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on jäsenenä Kvinnliga Akademikers Nordiska Nätverk (KANN) -verkostossa. Muita verkoston jäseninä ovat Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin sekä Viron Akateemiset Naiset.

Viimeisin KANN-konferenssi järjestettiin Kaunasissa, Liettuassa 29.9. – 1.10.2017. Seuraava KANN-tapaaminen järjestetään Suomessa tai Ruotsissa vuonna 2019.

Kaunasin konferensissa kuultiin Liiton kutsusta esitykset Luetaan yhdessä -hankkeestamme sekä MONIKA-naiset liitto ry:n Osaavat naiset -hankkeesta. Molemmat hankkeet tukevat maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja työllistymistä Suomessa.

Resolution from the Nordic-Baltic Conference 2017

To the governments in the Baltic and Nordic countries

The associations of Graduate Women in the Baltic and Nordic countries held a conference on migration and the future of Europe.

The aim of the conference was to share experiences on migration in contemporary societies with a focus on women.

We arrived at the following resolution:

The governments should make use of the knowledge gained by the associations of Graduate Women, and their networks, as to gender and migration, and women’s special needs in migration.

We urge that countries:

recognize, utilize and develop migrants’ competencies and skills in all areas of society
enhance women migrants’ competencies and skills
use all possible resources towards the integration of migrants, including addressing the issue of return migration
counteract imbalances of the brain drain
recognize the impact of migration on both sending and receiving countries
support women through social networks and NGOs
acknowledge the contribution of NGOs and the civic society as a contribution to the integration and empowerment of migrants

For more information, please contact CIR Marita Salo (maritasalo123(a)gmail.com)

Naisjärjestöjen kuntavaaliteesit

Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaalitavoitteet 2017 on julkaistu. Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistui yhdessä 57 muun NJKL:n jäsenjärjestön kanssa näiden tavoitteiden laatimiseen. Voit lukea yhteiset tavoitteemme täältä.

Naisjärjestöt painottavat tavoitteissa tasa-arvoista päätöksentekoa ja julkista hallintoa, tasa-arvoista kasvatusta ja koulutusta, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä, tasa-arvoisia liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, toimivaa julkista liikennettä ja turvallista julkista tilaa sekä sukupuolten tasa-arvon huomioimista sote- ja maakuntauudistuksissa.

Akateemiset Naiset teki kantelun eurooppalaisesta palkkaepätasa-arvosta

Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE), on tehnyt kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa vuonna 1965 voimaan tullutta Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Suomi allekirjoitti Euroopan Neuvoston laatiman peruskirjan vuonna 1991. Uudistettu peruskirja (1996) tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2002.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa. Nämä oikeudet on taattava kaikille jäsenvaltion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjassa turvatut oikeudet koskevat muun muassa asumista, terveyttä, koulutusta, työntekoa, henkilöiden vapaata liikkuvuutta sekä lasten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja perheen suojelua. Peruskirja sisältää myös vaatimuksen naisten ja miesten samapalkkaisuudesta.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, joka koostuu riippumattomista asiantuntijoista. Komitea tekee johtopäätöksiä valtioiden määräaikaisraporttien perusteella. Vuodesta 1995 lähtien komitea on käsitellyt myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluja. Järjestökantelu antaa työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, mikäli järjestö epäilee, ettei sosiaalista peruskirjaa ole pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

Peruskirjan allekirjoittaneista 47 jäsenvaltiosta 15 hyväksyy kollektiiviset kantelut. Näistä 15 maasta UWE teki nyt kantelun.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun järjestökantelu tehtiin sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta.

Lisätietoja kantelusta antaa Anne Negre, UWE:n hallitusjäsen: anne.negre(a)orange.fr

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. (SANL-FKAF) on korkeakoulutettujen naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää korkeakoulutettujen naisten asemaa, työuraa ja tasa-arvoa. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema ECOSOCissa, ILOssa ja UNESCOssa ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton SANL-FKAF perustettiin 1922. /

Lisäys 1.8.2017

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on jäsenmaiden vastustuksesta huolimatta hyväksynyt kantelun 4.7.2017 ja ottaa asian näin ollen tutkittavakseen.

Sivua on viimeksi päivitetty 4.2.2020

EU ei saa hyväksyä naisten aseman heikentämistä Turkissa

Turkin Akateemisten Naisten Liitto on kertonut presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mielenilmauksista, jotka vähättelevät naisia tasa-arvoisina ja omasta toiminnastaan vastuun ottavina kansalaisina. Vaatimukset, joiden mukaan naisten ei tule nauraa äänekkäästi, esiintyä raskaana ollessaan kaduilla jne. vaikuttaisivat triviaaleilta heitoilta, jos niiden takana ei olisi selkeä uskonnon tulkintaan perustuva vaatimus tehdä turkkilaisnaisista toisen luokan kansalaisia.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto lähetti 2.6.2016 kirjeen suomalaismepeille ja muistutti EU:n velvollisuudesta vaatia tasa-arvoa koskevien selvitysten tekemistä ja havaittujen epäkohtien korjaamista Turkissa. Uskontoa ei saa käyttää eikä hyväksyä aseena naisten aseman heikentämiseksi.

Suomen tuettava Syyrian naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin

Syyrian konfliktin viidennen vuoden alkaessa maan rauhaneuvotteluja yritetään käynnistää jälleen Genevessä 25. tammikuuta 2016. Ulkoasiainministeri Timo Soinille 22.1.2016 lähetetyssä kirjeessä SANL-FKAF korostaa, että neuvotteluihin saapuvien syyrialaisten naisten tulee saada asianmukaista tukea. Tärkeää on myös varmistaa, että neuvotteluihin osallistuu naissovittelijoita, joilla gender-osaamisen ohella on vankka kokemus rauhanprosessissa toimimisesta. SANL-FKAF:n näkemyksen mukaan neuvottelijoiden, YK:n jäsenvaltioiden ja YK:n tulee edellyttää, että rauhanneuvotteluihin osallistuvissa ryhmissä naisten osuus on aina vähintään 30 prosenttia. Virallisten neuvotteluosapuolten ohella tulee myös tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista neuvotteluihin.

Voit lukea kirjeen kokonaisuudessaan täältä.

Helena Ranta: Tyttöjen koulutus on avainasemassa köyhyyden hävittämisessä

Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja professori Helena Ranta piti puheen YK:n päivän jumalanpalveluksessa 24.10.2015.

”On huolestuttavaa, että hallituksemme suunnittelemat leikkaukset kehitysyhteistyö-määrärahoissa kohdistuvat viime kädessä kaikkein köyhimpiin maihin ja niissä haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, naisiin ja lapsiin. Tutkimukset ovat yksiselitteisesti osoittaneet, että tyttöjen ‪‎koulutus‬ on avainasemassa köyhyyden hävittämisessä. Paitsi, että suunnitellut leikkaukset ovat kylmä viesti kehitysmaille, ne viestivät kansainväliselle yhteisölle maamme uudesta kehityspoliittisesta suunnasta, jonka seuraukset voivat olla erittäin vahingollisia pitkällä tähtäimellä.”

Voit lukea Helenan puheen kokonaisuudessaan täältä.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto: Jokainen tarvitsee globaalikasvatusta

TIEDOTE
9.11.2015

Suomen Akateemisten Naisten Liitto: Jokainen tarvitsee globaalikasvatusta

Uusi vuonna 2016 voimaan astuva opetussuunnitelma edellyttää kasvatusta maailmankansalaisuuteen. Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL-FKAF) korostaa globaalikasvatuksen välttämättömyyttä kaikenikäisille ihmisille. Globaalikasvatusta ei ole syytä kohdistaa vain koululaisiin, vaan tavoitteena on herättää meistä jokainen maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Lue tiedote kokonaisuudessaan täältä.

Suomen tavoitteet ja painopisteet YK:n yleiskokouksen 70. istuntokaudelle

Ulkoasiainministeriö järjestää 18.9.2015 kansalaisjärjestökuulemisen Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen 70. istuntokaudella

Kun määritellään Suomen tavoitteita ja painopisteitä YK:n yleiskokouksen 70. istuntokaudelle, Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. pitää tärkeänä seuraavien näkökohtien ottamista käsittelyyn:

1. Avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaaminen myös tytöille ja naisille

2. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen ja tyttöjen ja naisten voimaannuttaminen

3. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen

Lue kommentti kokonaisuudessaan täältä.

Akateemisten Naisten kannanotto hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. tervehtii ilolla uutista, jonka mukaan hallituksen tasa-arvo-ohjelma valmistuu syksyllä 2015.

Liitto katsoo, että sukupuolten välinen tasa-arvo on oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan elinehto. On tärkeää, että tasa-arvoajattelu valtavirtaistetaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon.

Puhumatta paras – Korkeasti koulutettujen naisten kokemuksia parisuhdeväkivallasta

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. (SANL-FKAF) järjesti perjantaina 8.5.2015 yhteistyössä Suomen Akatemian CoCare -tutkimushankkeen sekä teologisen tiedekunnan kanssa Helsingin yliopistossa kongressin Academic Women’s Perspectives on Domestic Violence.

Kansalaisjärjestöjen Peking+20-rinnakkaisraportti: Suomi ei ole edelleenkään tasa-arvon mallimaa

Naisjärjestöjen Keskusliitto luovutti tänään perjantaina 27.2.2015 valtionhallinnon edustajille Peking+20 -rinnakkaisraportin Sanoista tekoihin: Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut raportin tekoon.

Raportissa esitetään kymmeniä toimenpidesuosituksia tasa-arvon lisäämiseksi mm. koulutuksessa, taloudessa ja päätöksenteossa.

Vetoomus vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä hallituskaudella 2015 – 2019

SANL-FKAF osallistui 17.2.2015 Kansalaisareenan adressiin, jolla vedottiin puolueita vahvistamaan vapaaehtoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja ottamaan vapaaehtoistoiminta seuraavan hallituskauden kehittämiskohteeksi.

Lisätietoja: http://www.kansalaisareena.fi/

Akateemiset naiset vaativat TE-toimistoilta yhdenmukaisuutta: vapaaehtoistoiminta ei saa vaikuttaa työttömyysturvaan

Tiedote, jossa edellytetään TE-toimistoilta työttömien selkeää ja yhdenmukaista ohjeistamista vapaaehtoistoiminnan vaikutuksesta työttömyysturvaan.

Kansainvälinen selvitys: Myös korkeasti koulutetut naiset joutuvat perheväkivallan uhreiksi

Suomi on uusimpien tutkimusten mukaan perheväkivallan synkimpiä maita Euroopassa. Perheväkivalta on suunnaton ongelma, josta on vaikea saada otetta. SANL-FKAF on mukana EU-projektissa, jossa selvitetään korkeasti koulutettuihin naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa yhdessä Ruotsin, Saksan, Romanian ja Slovenian akateemisten naisten liittojen ja eräiden muiden tahojen kanssa. Hanke kuuluu Euroopan neuvoston rahoittamaan Elinikäisen oppimisen ohjelmakokonaisuuteen ja on sen alla Grundtvig-oppimiskumppanuushanke. Hanke on viralliselta nimeltään Domestic Violence Met by Educated Women (DVMEW). Se alkoi elokuussa 2013 ja päättyy heinäkuun lopussa 2015. Projektia koordinoi SANL-FKAF:n edustaja, professori (emerita) Raija Sollamo.

Projektilla on kansainväliset sekä suomalaiset kotisivut.

Lue koko tiedote.

Akateemisten Naisten eurovaaliteesit

Sukupuolten välinen tasa-arvo on oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan elinehto. On tärkeää, että tasa-arvoajattelu valtavirtaistetaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Liitto lähetti aiheesta kirjeen suomalaisille eurovaaliehdokkaille toukokuussa 2015.

Brev till alla kandidater i EU-valet.

Opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstö koulutettava tunnistamaan ihmisoikeusrikkomukset

Lausunto ulkoasiainministeriölle Ihmisoikeusselonteosta.

Tyttöjen koulutuksen laatuun on panostettava

Lausunto ulkoasianministeriölle Suomen näkemyspaperista koskien vuoden 2015 jälkeistä kestävän kehityksen agendaa.

Lausunto Pekingin julistuksen toimeenpanosta Suomessa

Lausunto ulkoasianministeriölle naisten asemaa käsittelevän Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman (1995) toimeenpanosta Suomessa. Review of the Implementation and the Outcomes of the Beijng Declaration (1995) and Platform for Action.

Tyttöjen silpomiselle on sanottava ehdoton ei

Yhteinen kannanotto Plan Suomen kanssa naisten ympärileikkauksia vastaan (julkaistu Helsingin Sanomissa 6.2.2014).

FFUW and Plan Finland: Zero Tolerance to Female Genital Mutilation and Cutting (Helsingin Sanomat 6.2.2014).

Lausunto lukion tuntijakouudistuksesta

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukion tuntijakouudistuksesta.

Syyrian naiset kutsuttava mukaan rauhanneuvotteluihin

Kirje ulkoministeri Tuomiojalle Syyrian naisten kutsumisesta rauhanneuvotteluihin.

Akateemiset Naiset: Perheväkivaltaa tutkittava kansainvälisessä kontekstissa

Tiedote uudesta hankkeesta (2013 – 2015): Akateemiset Naiset: Perheväkivaltaa tutkittava kansainvälisessä kontekstissa