Tarina

Koulutus – tie vapauteen ja vastuuseen

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. perustettiin keväällä 1922 uuden kansainvälisen naisjärjestön innoittamana. Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltain koulutetut naiset olivat perustaneet Akateemisten Naisten maailmanjärjestön kesällä 1919, ja maailmanjärjestö kannusti koulutettuja naisia luomaan maajärjestöjä ympäri maailman. Akateemiset Naiset katsoivat, että edistämällä naisten kouluttautumista ja kansainvälistä verkostoitumista voitaisiin edistää naisten asemaa ja ja maailmanlaajuista rauhaa.

Tämä sanoma otettiin hyvin vastaan Suomessa, jossa naisten kouluttautumisen halu ja koulutuksen tärkeys elämän rakenteissa olivat olleet naisliikkeen ydintä jo 1800-luvulta saakka. Koulutus oli suomalaisille naisille tie vapauteen ja irti perhevallasta, koska se tarjosi naisille mahdollisuuden päästä työelämään, jos avioliittoa ei tullut solmituksi. Koulutuksesta muodostui tytöille annettava aineeton perintö. Koulutuksen avulla naiset myös pyrkivät saamaan jalansijan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton ensimmäiset puheenjohtajat olivat alojensa pioneereja – ensimmäisiä maistereita, tohtoreita ja professoreita. Heidän johtamanaan Liitto ja sen jäsenyhdistykset keskittyivät alkuvuosikymmeninä kannustamaan naisia opiskelemaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Se tehtiin verkostoitumalla ja nostamalla esikuvallisia naisia yleiseen tietoisuuteen. Myös kansainväliseen yhteistyöhön panostettiin, ja ensimmäisen maailmankonferenssin Liitto sai järjestettäväkseen vuonna 1955.

1970-luvun alun uusi radikaali naisliike kyseenalaisti vanhojen naisjärjestöjen toiminnan ja pakotti myös Akateemiset Naiset pohtimaan järjestönsä linjauksia. Laajamittainen toiminta ja yhdistysten monimuotoinen ohjelma vetivät kuitenkin puoleensa yhä uusia jäseniä aina 1990-luvun alkupuolelle saakka, jolloin talouslama verotti myös järjestöjen jäsenmääriä. 2000-luvun lopulla jäsenmäärä lähti uuteen nousuun.

Liittoa johtaa KTM Kirsi Jokikokko (2019 – 2024). Kirsi on kauppatieteiden maisteri ja hän työskentelee yritysmaailmassa. Ennen Liiton puheenjohtajan tehtäväänsä Kirsi toimi Liiton I varapuheenjohtajana. Hän toimii myös Oulun paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Akateemisten Naisten lisäksi hän on mukana nuorkauppakamaritoiminnassa.

Vuodet vierivät

1870 Maria Tschetschulin suorittaa tsaarin myöntämällä erivapaudella ylioppilastutkinnon

1878 Rosina Heikel valmistuu lääkäriksi ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa

1882 Emma Irene Åström valmistuu maisteriksi ensimmäisenä naisena Suomessa

1895 Karolina Eskelin väittelee ensimmäisenä naisena Suomessa

1919 Ensimmäinen maailmansota päättyy ja YK:n edeltäjä Kansainliitto perustetaan

1920 Koulutuksen ja rauhanaatteen puolestapuhujat perustavat Akateemisten Naisten maailmanjärjestön (International Federation of University Women, IFUW) Lontoossa

1922 Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustetaan

1925 Liitto liittyy Naisjärjestön Keskusliiton jäseneksi

1927 Helsingissä alkaa toimia Akateemisten Naisten suomen- ja ruotsinkieliset paikallisyhdistykset

1928 Seuraavat paikallisyhdistykset perustetaan Raumalle, Turkuun ja Jyväskylään

1959 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Helsingissä

1970 IFUW:ssa on 55 maajärjestöä

1977 Helsingin Akateemiset Naiset ry. juhlii 50-vuotista taivaltaan naisasiateemalla julkaisemalla teoksen Suomalaisia vaikuttajanaisia

1980 Suomalaisia vaikuttajanaisia saa toisen osan Työtä ja tuloksia. Suomalaisia vaikuttajanaisia

1980 Perustetaan Akateemisten Naisten eurooppalainen, University Women of Europe (UWE) -kattojärjestö

1983 Ritva-Liisa Karvetti valitaan maailmanjärjestö IFUW:n puheenjohtajaksi

1987 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987

1989 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Espoossa

1995 YK:n Pekingin julistus. Pekingin toimintaohjelman kolme pääperiaatetta ovat naisten aseman ja arvon vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla. Suomi laatii YK:lle Pekingin julistuksesta määräaikaisraportin joka 5. vuosi.

1997 Liiton 75-vuotisjuhlissa puhuvat muun muassa YK:n ihmisoikeusraportoija Elisabeth Rehn, Helsingin kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen ja eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen

2000 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325. Naisia ja tyttöjä ei nähdä pelkästään uhreina, vaan myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus osallistua rauhanrakentamiseen ja konfliktien ehkäisyyn.

2004 Jäseniltä saadut testamenttilahjoitukset yhdistetään Kyllikki Leinon vanhainkotirahastoksi (vuonna 2021 nimi muutettiin Testamenttirahastoksi)

2005 Liitto järjestää ensimmäisen International Helvi Sipilä Seminar -tapahtuman New Yorkissa YK:n Commission on the Status of Women, CSW-istunnon yhteydessä yhteistyökumppaneinaan Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry., Suomen NNKY-liitto ja Suomen UN Women

2007 Liiton nimikkorahasto perustetaan Suomen Kulttuurirahastoon tukemaan taloudellisesti naistutkijoiden työtä

2008 Pohjoismaisten sisarjärjestöjen ensimmäinen kokous järjestetään Turussa

2011 Suomen ja ruotsin kieltä vapaaehtoisvoimin opettava Luetaan yhdessä -verkosto siirtyy Zontilta Liitolle, suomenkielistä työelämämentorointia vapaaehtoisvoimin tarjoava Auroras-verkosto aloittaa toimintansa pian sen jälkeen.

2012 Euroopan Akateemisten Naisten konferenssi ja vuosikokous järjestetään Helsingissä. Tilaisuus kerää yli 150 osallistujaa.

2012 Liiton sääntöihin lisätään jäsenyyteen oikeuttavaksi tutkinnoksi ylempi amk-tutkinto (vuonna 2021 myös alempi amk-tutkinto)

2013 Professori Helena Ranta aloittaa Liiton puheenjohtajana

2013 Liitto liittyy Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston (tuolloin Suomen 1325-verkoston) jäseneksi

2013 Liitto aloittaa kansainvälisen, kaksivuotisen selvityshankkeen korkeakoulutettujen naisten kohtaamasta perheväkivallasta

2013 julkaistaan historiantutkimus Korkeasti koulutetut naiset – Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia (SKS)

2015 Liitto aloittaa Digiajan arjen taidot -hankkeen ikääntyneiden naisten it-taitojen vahvistamiseksi

2015 Liitto osallistuu Peking+20-kansalaisjärjestöraportin laadintaan

2016 OTK Tuija Brax aloittaa Liiton puheenjohtajana

2016 Liitto osallistuu Euroopan Akateemisten Naisten palkkaepätasa-arvosta Euroopan neuvostolle tehtyyn kanteluun, joka tuottaa tulosta kesällä 2020. Ainoastaan Ruotsi saa puhtaat paperit neuvostolta.

2016 Maailmanjärjestö IFUW muuttaa nimensä muotoon Graduate Women International, GWI

2018 Liitto aloittaa valtakunnallisen kolmevuotisen Työn murros: Uutta teknologiaa ja osaamista -seminaarisarjan

2018 Liitto myöntää ensimmäiset Vuoden jäsentekopalkinnot

2019 KTM Kirsi Jokikokko aloittaa Liiton puheenjohtajana

2019 Liitto järjestää Akateemisten Naisten Itämeren alueen seminaarin tiedekeskus Heurekassa Vantaalla

2019 Liitto kutsutaan mukaan kolmivuotiseen eurooppalaiseen tasa-arvohankkeeseen

2020 Liitto järjestää ensimmäisen Helena Ranta Forumin laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa

2020 Liitto osallistuu Peking+25-kansalaisjärjestöraportin laadintaan

2021 Liitto järjestää jo vuorossaan 15. International Helvi Sipilä Seminar -tapahtuman yhdessä NJKL:n, NYTKIS ry:n, Suomen NNKY-liiton ja Suomen UN Womenin kanssa. Koronapandemian jatkuessa tapahtuma järjestetään webinaarina.

2022 Liitto julkistaa 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Liiton ja 18 paikallisyhdistyksen esittelyvideot

2023 Liiton Auroras-verkosto saa toistaiseksi voimassa olevan rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta. Verkosto tarjoaa vapaaehtoisvoimin suomenkielistä työelämämentorointia kansainvälisille, koulutetuille naisille.

2024 Liitto järjestää kansainvälisen seminaarin EU:n ja Naton Naiset, rauha ja turvallisuus  -yhteistyöstä

2024 Liitto osallistuu Peking+30-kansalaisjärjestöraportin laadintaan

2024 Liiton kotoutumistyötä tekevä Luetaan yhdessä -verkosto juhlii 20-vuotista taivaltaan

Sivua on viimeksi päivitetty 10.10.2024