Tarina
Puheenjohtaja TtT Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema useassa YK-järjestössä ja sisarjärjestöjä yli 60 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestömme perustettiin vuonna 1922.
Liitto on Naisjärjestöjen Keskusliiton, Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston (aik. Suomen 1325-verkoston), Suomen YK-liiton ja University Women of Europe, Uwen jäsen. Löydät tuoreimmat tiedotteemme täältä.
Tuemme mielellämme myös muiden toimijoiden tasa-arvokampanjoita ja -hankkeita. Otathan yhteyttä: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.
Koulutus – tie vapauteen ja vastuuseen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. perustettiin keväällä 1922 uuden kansainvälisen naisjärjestön innoittamana. Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltain koulutetut naiset olivat perustaneet Akateemisten Naisten maailmanjärjestön kesällä 1919, ja maailmanjärjestö kannusti koulutettuja naisia luomaan maajärjestöjä ympäri maailman. Akateemiset Naiset katsoivat, että edistämällä naisten kouluttautumista ja kansainvälistä verkostoitumista voitaisiin edistää naisten asemaa ja ja maailmanlaajuista rauhaa.
Tämä sanoma otettiin hyvin vastaan Suomessa, jossa naisten kouluttautumisen halu ja koulutuksen tärkeys elämän rakenteissa olivat olleet naisliikkeen ydintä jo 1800-luvulta saakka. Koulutus oli suomalaisille naisille tie vapauteen ja irti perhevallasta, koska se tarjosi naisille mahdollisuuden päästä työelämään, jos avioliittoa ei tullut solmituksi. Koulutuksesta muodostui tytöille annettava aineeton perintö. Koulutuksen avulla naiset myös pyrkivät saamaan jalansijan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Suomen Akateemisten Naisten Liiton ensimmäiset puheenjohtajat olivat alojensa pioneereja – ensimmäisiä maistereita, tohtoreita ja professoreita. Heidän johtamanaan Liitto ja sen jäsenyhdistykset keskittyivät alkuvuosikymmeninä kannustamaan naisia opiskelemaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Se tehtiin verkostoitumalla ja nostamalla esikuvallisia naisia yleiseen tietoisuuteen. Myös kansainväliseen yhteistyöhön panostettiin, ja ensimmäisen maailmankonferenssin Liitto sai järjestettäväkseen vuonna 1955.
1970-luvun alun uusi radikaali naisliike kyseenalaisti vanhojen naisjärjestöjen toiminnan ja pakotti myös Akateemiset Naiset pohtimaan järjestönsä linjauksia. Laajamittainen toiminta ja yhdistysten monimuotoinen ohjelma vetivät kuitenkin puoleensa yhä uusia jäseniä aina 1990-luvun alkupuolelle saakka, jolloin talouslama verotti myös järjestöjen jäsenmääriä. 2000-luvun lopulla jäsenmäärä lähti uuteen nousuun.
Liittoa johtaa TtT Jutta Hartikainen (2025 – ). Jutta on terveystieteiden tohtori ja edustaa Liittoa Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksessa ja Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston ohjausryhmässä. Ennen Liiton puheenjohtajan tehtäväänsä Jutta toimi Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattorina. Hän toimii myös Kouvolan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.
Vuodet vierivät
1870 Maria Tschetschulin suorittaa tsaarin myöntämällä erivapaudella ylioppilastutkinnon
1878 Rosina Heikel valmistuu lääkäriksi ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa
1882 Emma Irene Åström valmistuu maisteriksi ensimmäisenä naisena Suomessa
1895 Karolina Eskelin väittelee ensimmäisenä naisena Suomessa
1919 Ensimmäinen maailmansota päättyy ja YK:n edeltäjä Kansainliitto perustetaan
1920 Koulutuksen ja rauhanaatteen puolestapuhujat perustavat Akateemisten Naisten maailmanjärjestön (International Federation of University Women, IFUW) Lontoossa
1922 Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustetaan
1925 Liitto liittyy Naisjärjestön Keskusliiton jäseneksi
1927 Helsingissä alkaa toimia Akateemisten Naisten suomen- ja ruotsinkieliset paikallisyhdistykset
1928 Seuraavat paikallisyhdistykset perustetaan Raumalle, Turkuun ja Jyväskylään
1959 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Helsingissä
1970 IFUW:ssa on 55 maajärjestöä
1977 Helsingin Akateemiset Naiset ry. juhlii 50-vuotista taivaltaan naisasiateemalla julkaisemalla teoksen Suomalaisia vaikuttajanaisia
1980 Suomalaisia vaikuttajanaisia saa toisen osan Työtä ja tuloksia. Suomalaisia vaikuttajanaisia
1980 Perustetaan Akateemisten Naisten eurooppalainen, University Women of Europe (UWE) -kattojärjestö
1983 Ritva-Liisa Karvetti valitaan maailmanjärjestö IFUW:n puheenjohtajaksi
1987 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987
1989 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Espoossa
1995 YK:n Pekingin julistus. Pekingin toimintaohjelman kolme pääperiaatetta ovat naisten aseman ja arvon vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla. Suomi laatii YK:lle Pekingin julistuksesta määräaikaisraportin joka 5. vuosi.
1997 Liiton 75-vuotisjuhlissa puhuvat muun muassa YK:n ihmisoikeusraportoija Elisabeth Rehn, Helsingin kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen ja eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen
2000 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325. Naisia ja tyttöjä ei nähdä pelkästään uhreina, vaan myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus osallistua rauhanrakentamiseen ja konfliktien ehkäisyyn.
2004 Jäseniltä saadut testamenttilahjoitukset yhdistetään Kyllikki Leinon vanhainkotirahastoksi (vuonna 2021 nimi muutettiin Testamenttirahastoksi)
2005 Liitto järjestää ensimmäisen International Helvi Sipilä Seminar -tapahtuman New Yorkissa YK:n Commission on the Status of Women, CSW-istunnon yhteydessä yhteistyökumppaneinaan Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry., Suomen NNKY-liitto ja Suomen UN Women
2007 Liiton nimikkorahasto perustetaan Suomen Kulttuurirahastoon tukemaan taloudellisesti naistutkijoiden työtä
2008 Pohjoismaisten sisarjärjestöjen ensimmäinen kokous järjestetään Turussa
2011 Suomen ja ruotsin kieltä vapaaehtoisvoimin opettava Luetaan yhdessä -verkosto siirtyy Zontilta Liitolle, suomenkielistä työelämämentorointia vapaaehtoisvoimin tarjoava Auroras-verkosto aloittaa toimintansa pian sen jälkeen.
2012 Euroopan Akateemisten Naisten konferenssi ja vuosikokous järjestetään Helsingissä. Tilaisuus kerää yli 150 osallistujaa.
2012 Liiton sääntöihin lisätään jäsenyyteen oikeuttavaksi tutkinnoksi ylempi amk-tutkinto (vuonna 2021 myös alempi amk-tutkinto)
2013 Professori Helena Ranta aloittaa Liiton puheenjohtajana
2013 Liitto liittyy Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston (tuolloin Suomen 1325-verkoston) jäseneksi
2013 Liitto aloittaa kansainvälisen, kaksivuotisen selvityshankkeen korkeakoulutettujen naisten kohtaamasta perheväkivallasta
2013 julkaistaan historiantutkimus Korkeasti koulutetut naiset – Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia (SKS)
2015 Liitto aloittaa Digiajan arjen taidot -hankkeen ikääntyneiden naisten it-taitojen vahvistamiseksi
2015 Liitto osallistuu Peking+20-kansalaisjärjestöraportin laadintaan
2016 OTK Tuija Brax aloittaa Liiton puheenjohtajana
2016 Liitto osallistuu Euroopan Akateemisten Naisten palkkaepätasa-arvosta Euroopan neuvostolle tehtyyn kanteluun, joka tuottaa tulosta kesällä 2020. Ainoastaan Ruotsi saa puhtaat paperit neuvostolta.
2016 Maailmanjärjestö IFUW muuttaa nimensä muotoon Graduate Women International, GWI
2018 Liitto aloittaa valtakunnallisen kolmevuotisen Työn murros: Uutta teknologiaa ja osaamista -seminaarisarjan
2018 Liitto myöntää ensimmäiset Vuoden jäsentekopalkinnot
2019 KTM Kirsi Jokikokko aloittaa Liiton puheenjohtajana
2019 Liitto järjestää Akateemisten Naisten Itämeren alueen seminaarin tiedekeskus Heurekassa Vantaalla
2019 Liitto kutsutaan mukaan kolmivuotiseen eurooppalaiseen tasa-arvohankkeeseen
2020 Liitto järjestää ensimmäisen Helena Ranta Forumin laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa
2020 Liitto osallistuu Peking+25-kansalaisjärjestöraportin laadintaan
2021 Liitto järjestää jo vuorossaan 15. International Helvi Sipilä Seminar -tapahtuman yhdessä NJKL:n, NYTKIS ry:n, Suomen NNKY-liiton ja Suomen UN Womenin kanssa. Koronapandemian jatkuessa tapahtuma järjestetään webinaarina.
2022 Liitto julkistaa 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Liiton ja 18 paikallisyhdistyksen esittelyvideot
2023 Liiton Auroras-verkosto saa toistaiseksi voimassa olevan rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta. Verkosto tarjoaa vapaaehtoisvoimin suomenkielistä työelämämentorointia kansainvälisille, koulutetuille naisille.
2024 Liitto järjestää kansainvälisen seminaarin EU:n ja Naton Naiset, rauha ja turvallisuus -yhteistyöstä
2024 Liitto osallistuu Peking+30-kansalaisjärjestöraportin laadintaan
2024 Liiton kotoutumistyötä tekevä Luetaan yhdessä -verkosto juhlii 20-vuotista taivaltaan
Sivua on viimeksi päivitetty 2.1.2025