Tarina
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. on korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten kansainvälinen verkosto, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rauhan ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Akateemisilla Naisilla on neuvoa-antava asema YK:n ECOSOC:ssa ja Unescossa ja sisarjärjestöjä 65 maassa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestömme perustettiin vuonna 1922.
Liitto on Naisjärjestöjen Keskusliiton, Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston (aik. Suomen 1325-verkoston), Suomen UN Womenin ja University Women of Europe, UWEN jäsen. Tuemme mielellämme myös muiden tasa-arvotoimijoiden kampanjoita ja -hankkeita. Ota yhteyttä: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.
Koulutus – tie vapauteen ja vastuuseen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. perustettiin keväällä 1922 uuden kansainvälisen naisjärjestön innoittamana. Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltain koulutetut naiset olivat perustaneet Akateemisten Naisten maailmanjärjestön kesällä 1919, ja maailmanjärjestö kannusti koulutettuja naisia luomaan maajärjestöjä ympäri maailman. Akateemiset Naiset katsoivat, että edistämällä naisten kouluttautumista ja kansainvälistä verkostoitumista voitaisiin edistää naisten asemaa ja ja maailmanlaajuista rauhaa.
Tämä sanoma otettiin hyvin vastaan Suomessa, jossa naisten kouluttautumisen halu ja koulutuksen tärkeys elämän rakenteissa olivat olleet naisliikkeen ydintä jo 1800-luvulta saakka. Koulutus oli suomalaisille naisille tie vapauteen ja irti perhevallasta, koska se tarjosi naisille mahdollisuuden päästä työelämään, jos avioliittoa ei tullut solmituksi. Koulutuksesta muodostui tytöille annettava aineeton perintö. Koulutuksen avulla naiset myös pyrkivät saamaan jalansijan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Suomen Akateemisten Naisten Liiton ensimmäiset puheenjohtajat olivat alojensa pioneereja – ensimmäisiä maistereita, tohtoreita ja professoreita. Heidän johtamanaan Liitto ja sen jäsenyhdistykset keskittyivät alkuvuosikymmeninä kannustamaan naisia opiskelemaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Se tehtiin verkostoitumalla ja nostamalla esikuvallisia naisia yleiseen tietoisuuteen. Myös kansainväliseen yhteistyöhön panostettiin, ja ensimmäisen maailmankonferenssin Liitto sai järjestettäväkseen vuonna 1955.
1970-luvun alun uusi radikaali naisliike kyseenalaisti vanhojen naisjärjestöjen toiminnan ja pakotti myös Akateemiset Naiset pohtimaan järjestönsä linjauksia. Laajamittainen toiminta ja yhdistysten monimuotoinen ohjelma vetivät kuitenkin puoleensa yhä uusia jäseniä aina 1990-luvun alkupuolelle saakka, jolloin talouslama verotti myös järjestöjen jäsenmääriä. 2000-luvun lopulla jäsenmäärä lähti uuteen nousuun.
Liittoa johtaa KTM Kirsi Jokikokko (2019 -). Kirsi on kauppatieteiden maisteri ja hän työskentelee yritysmaailmassa. Ennen Liiton puheenjohtajan tehtäväänsä Kirsi toimi Liiton I varapuheenjohtajana sekä toimi Oulun paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Akateemisten Naisten lisäksi hän on mukana nuorkauppakamaritoiminnassa.
Vuodet vierivät
1870 Maria Tschetschulin suorittaa tsaarin myöntämällä erivapaudella ylioppilastutkinnon
1878 Rosina Heikel valmistuu lääkäriksi ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa
1882 Emma Irene Åström valmistuu maisteriksi ensimmäisenä naisena Suomessa
1895 Karolina Eskelin väittelee ensimmäisenä naisena Suomessa
1919 Ensimmäinen maailmansota päättyy ja YK:n edeltäjä Kansainliitto perustetaan
1920 Koulutuksen ja rauhanaatteen puolestapuhujat perustavat Akateemisten Naisten maailmanjärjestön (International Federation of University Women, IFUW) Lontoossa
1922 Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustetaan
1925 Liitto liittyy Naisjärjestön Keskusliiton jäseneksi
1927 Helsingissä alkaa toimia suomen- ja ruotsinkieliset paikallisyhdistykset
1928 Seuraavat paikallisyhdistykset perustetaan Raumalle, Turkuun ja Jyväskylään
1959 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Helsingissä
1970 IFUW:ssa on 55 maajärjestöä
1977 Helsingin Akateemiset Naiset ry. juhlii 50-vuotista taivaltaan naisasiateemalla julkaisemalla teoksen Suomalaisia vaikuttajanaisia
1980 Suomalaisia vaikuttajanaisia sai toisen osan Työtä ja tuloksia. Suomalaisia vaikuttajanaisia
1980 Perustetaan Akateemisten Naisten eurooppalainen, University Women of Europe (UWE) -kattojärjestö
1983 Ritva-Liisa Karvetti valitaan maailmanjärjestö IFUW:n puheenjohtajaksi
1987 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987
1989 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Espoossa
1995 YK:n Pekingin julistus. Pekingin toimintaohjelman kolme pääperiaatetta ovat naisten aseman ja arvon vahvistaminen, naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla. Suomi laatii YK:lle Pekingin julistuksesta määräaikaisraportin joka 5. vuosi.
1997 Liiton 75-vuotisjuhlissa on puhujina muun muassa YK:n ihmisoikeusraportoija Elisabeth Rehn, Helsingin kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen ja eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen
1997 julkaistaan Liiton historiikki Osaavat osallistujat – SANL 1922–1997
2000 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325. Naisia ja tyttöjä ei nähdä pelkästään uhreina, vaan myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus osallistua rauhanrakentamiseen ja konfliktien ehkäisyyn.
2004 Jäseniltä saadut testamenttilahjoitukset yhdistetään Kyllikki Leinon vanhainkotirahastoksi (vuonna 2021 nimi muutettiin Testamenttirahastoksi)
2005 Liitto järjestää ensimmäisen International Helvi Sipilä Seminar -tapahtuman New Yorkissa YK:n Commission on the Status of Women, CSW-istunnon yhteydessä yhteistyökumppaneinaan Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry., Suomen NNKY-liitto ja Suomen UN Women
2007 Liiton nimikkorahasto perustetaan Suomen Kulttuurirahastoon tukemaan taloudellisesti naistutkijoiden työtä
2008 Pohjoismaisten sisarjärjestöjen ensimmäinen kokous järjestetään Turussa
2011 Suomen ja ruotsin kieltä vapaaehtoisvoimin tarjoava Luetaan yhdessä -verkoston hallinnointi siirtyy Zontilta Liitolle, suomenkielistä työelämämentorointia vapaaehtoisvoimin tarjoava Auroras-verkosto aloittaa toimintansa pian sen jälkeen
2012 Euroopan Akateemisten Naisten konferenssi ja vuosikokous järjestetään Helsingissä. Tilaisuus kerää yli 150 osallistujaa.
2012 Liiton sääntöihin lisätään jäsenyyteen oikeuttavaksi tutkinnoksi ylempi amk-tutkinto (vuonna 2021 myös alempi amk-tutkinto)
2012 Liitolle palkataan asiamies (myöhemmin nimike muutetaan toimitusjohtajaksi)
2013 Professori Helena Ranta aloittaa Liiton puheenjohtajana
2013 Liitto liittyy Suomen 1325-verkoston (myöh. Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto) jäseneksi
2013 Liitto aloittaa kansainvälisen, kaksivuotisen selvityshankkeen korkeakoulutettujen naisten kohtaamasta perheväkivallasta
2013 julkaistaan historiantutkimus Korkeasti koulutetut naiset – Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia (SKS)
2014 Liitto ja eduskunnan naisverkosto järjestävät seminaarin ihmiskaupasta
2015 Liitto aloittaa Digiajan arjen taidot -hankkeen ikääntyneiden naisten it-taitojen vahvistamiseksi
2015 Liitto osallistuu Peking+20-kansalaisjärjestöraportin laadintaan
2016 OTK Tuija Brax aloittaa Liiton puheenjohtajana
2016 Liitto osallistuu Euroopan Akateemisten Naisten palkkaepätasa-arvosta Euroopan neuvostolle tehtyyn kanteluun, joka tuottaa tulosta kesällä 2020. Ainoastaan Ruotsi saa ns. puhtaat paperit neuvostolta.
2016 Liitto ja eduskunnan naisverkosto järjestävät seminaarin naisyrittäjyydestä
2016 Maailmanjärjestö IFUW muuttaa nimensä muotoon Graduate Women INternational, GWI
2017 Liitto järjestää seminaarin perhevapaiden uudistamisesta eduskunnan naisverkoston ja Mothers in Business ry:n kanssa
2018 Liitto aloittaa valtakunnallisen kolmevuotisen Työn murros: Uutta teknologiaa ja osaamista -seminaarisarjan
2018 Liitto myöntää ensimmäiset Vuoden jäsentekopalkinnot
2019 KTM Kirsi Jokikokko aloittaa Liiton puheenjohtajana
2019 Liitto järjestää Akateemisten Naisten Itämeren alueen seminaarin Helsingissä
2019 Liitto kutsutaan mukaan kolmivuotiseen eurooppalaiseen tasa-arvohankkeeseen
2020 Liitto järjestää ensimmäisen Helena Ranta Forumin laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa
2020 Liitto osallistuu Peking+25-kansalaisjärjestöraportin laadintaan
2021 Liitto järjestää jo vuorossaan 15. International Helvi Sipilä Seminar -tapahtuman yhdessä NJKL:n, NYTKIS ry:n, Suomen NNKY-liiton ja Suomen UN Womenin kanssa. Koronapandemian jatkuessa tapahtuma järjestetään webinaarina.
2021 Liitto emännöi eurooppalaisen kattojärjestön, UWEN, verkkokonferenssia ja -vuosikokousta
2022 Liitto julkisti 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Liiton ja 18 paikallisyhdistyksen esittelyvideot
2023 Liiton Auroras-verkosto saa toistaiseksi voimassa olevan rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta. Verkosto tarjoaa vapaaehtoisvoimin suomenkielistä työelämämentorointia kansainvälisille, koulutetuille naisille.
Sivua on viimeksi päivitetty 31.7.2023