Tarina
Koulutus – tie vapauteen ja vastuuseen
Vuonna 1922 perustetun Suomen Akateemisten Naisten Liiton – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n puheenjohtajat olivat alojensa pioneereja. Heidän johtamanaan SANL-FKAF ja sen jäsenyhdistykset keskittyivät alkuvuosikymmeninä kannustamaan naisia opiskelemaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Se tehtiin verkostoitumalla ja nostamalla esikuvallisia naisia yleiseen tietoisuuteen.
Naisten kouluttautumisen halu ja koulutuksen tärkeys elämän rakenteissa ovat olleet suomalaisen naisliikkeen ydintä. Koulutus oli tie vapauteen ja irti perhevallasta, koska se tarjosi naisille mahdollisuuden päästä työelämään, jos avioliittoa ei tullut solmituksi. Koulutuksesta muodostui tytöille annettava aineeton perintö. Koulutuksen avulla naiset myös pyrkivät saamaan jalansijan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Kansainvälinen yhteistyö oli Akateemisille Naisille hyvin tärkeää, kun ensimmäiset naiset raivasivat tietään akateemiseen maailmaan ja pitivät yllä kielitaitoaan. Myöhemmin YK-yhteydet pitivät suomalaiset jäsenet keskustelun aallonharjalla.
1970-luvun alun uusi radikaali naisliike kyseenalaisti vanhojen naisjärjestöjen toiminnan ja pakotti myös Akateemiset Naiset pohtimaan järjestönsä linjauksia. Laajamittainen toiminta ja yhdistysten monimuotoinen ohjelma vetivät kuitenkin puoleensa yhä uusia jäseniä aina 1990-luvun alkupuolelle saakka, jolloin talouslama verotti myös järjestöjen jäsenmääriä. 2000-luvun lopulla jäsenmäärä lähti uuteen nousuun.
Liittoa johtaa KTM Kirsi Jokikokko (2019 -). Kirsi on 46-vuotias kauppatieteiden maisteri ja hän työskentelee yritysmaailmassa. Ennen Liiton puheenjohtajan tehtäväänsä Kirsi toimi Liiton I varapuheenjohtajana sekä toimi Oulun paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Akateemisten Naisten lisäksi hän on mukana nuorkauppakamaritoiminnassa.
Liiton tuoreimman vuosikertomuksen löydät täältä.
Voit tutustua myös viestintästrategiaamme ja kansainväliseen strategiaamme.
Vuodet vierivät
1870 Maria Tschetschulin suorittaa tsaarin myöntämällä erivapaudella ylioppilastutkinnon
1878 Rosina Heikel valmistuu lääkäriksi ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa
1882 Emma Irene Åström valmistuu maisteriksi ensimmäisenä naisena Suomessa
1895 Karolina Eskelin väittelee ensimmäisenä naisena Suomessa
1919 Ensimmäinen maailmansota päättyy ja YK:n edeltäjä Kansainliitto perustetaan
1920 Koulutuksen ja rauhanaatteen puolestapuhujat perustavat Akateemisten Naisten maailmanjärjestön (International Federation of University Women, IFUW) Lontoossa
1922 Suomen Akateemisten Naisten Liitto perustetaan
1927 Helsingissä toimii suomen- sekä ruotsinkielinen paikallisyhdistys
1928 Seuraavat paikallisyhdistykset perustetaan Raumalle, Turkuun ja Jyväskylään
1955 SANL-FKAF:ssä toimii 17 paikallisyhdistystä
1959 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Helsingissä
1970 IFUW:ssa on 55 maajärjestöjä
1977 Helsingin Akateemiset Naiset juhlii 50-vuotista taivaltaan naisasiateemalla julkaisemalla teoksen Suomalaisia vaikuttajanaisia
1980 Suomalaisia vaikuttajanaisia sai toisen osan Työtä ja tuloksia. Suomalaisia vaikuttajanaisia
1980 Perustetaan University Women of Europe (UWE) -järjestö
1982 SANL-FKAF:ssä on 28 paikallisyhdistystä
1983 Ritva-Liisa Karvetti valitaan IFUW:n puheenjohtajaksi
1989 Akateemisten Naisten maailmankonferenssi järjestetään Espoossa
1997 SANL-FKAF:n 75-vuotisjuhlat, joissa on puhujina muun muassa YK:n ihmisoikeusraportoija Elisabeth Rehn, Helsingin kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen ja eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen
1997 julkaistaan SANL-FKAF:n historiikki Osaavat osallistujat – SANL 1922–1997
2004 Jäseniltä saadut testamenttilahjoitukset yhdistetään Kyllikki Leinon vanhainkotirahastoksi
2005 SANL-FKAF järjestää ensimmäisen Helvi Sipilä -seminaarin New Yorkissa YK-kokouksen yhteydessä
2007 SANL-FKAF:n nimikkorahasto perustetaan Suomen Kulttuurirahastoon
2008 Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kokous järjestetään Turussa
2011 Luetaan yhdessä -verkosto siirtyy Zontilta SANL-FKAF:lle
2012 Euroopan Akateemisten Naisten vuosikokous ja asiantuntijakonferenssi järjestetään Helsingissä
2012 Sääntöihin lisätään jäsenyyteen oikeuttavaksi tutkinnoksi ylempi amk-tutkinto
2013 SANL-FKAF aloittaa kansainvälisen, kaksivuotisen selvityshankkeen korkeakoulutettujen naisten kohtaamasta perheväkivallasta
2013 julkaistaan historiantutkimus Korkeasti koulutetut naiset – Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia (SKS)
2015 SANL-FKAF aloittaa Digiajan arjen taidot -hankkeen ikääntyneiden naisten it-taitojen vahvistamiseksi
2016 SANL-FKAF osallistuu Euroopan Akateemisten Naisten palkkaepätasa-arvosta Euroopan neuvostolle tehtyyn kanteluun
2018 SANL-FKAF aloittaa valtakunnallisen Työn murros: Uutta teknologiaa ja osaamista -seminaarisarjan
Sivua on viimeksi päivitetty 18.1.2019